Bongaa pölyttäjä! Pölyttäjäviikonloppu innostaa tekemään havaintoja
Pölyttäjäviikonloppu on kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitettu matalan kynnyksen tapahtuma, jossa havainnoidaan pölyttäjiä. Havaintoja tehdään puolen tunnin ajan kukkaniityllä tai omalla pihalla joko lauantaina tai sunnuntaina 15.–16.6. Pölyttäjäviikonlopun tavoitteena on kartoittaa etenkin kaupunkiniityillä ja -pihoilla esiintyvää pölyttäjälajistoa, lähinnä perhosia ja kimalaisia, sekä innostaa kansalaisia pölyttäjien tarkkailuun ja suojeluun lähiympäristössään.
Perhosten ja kimalaisten tunnistus onnistuu valokuviin vertaamalla
Pölyttäjäviikonloppuun voi osallistua kuka tahansa havainnoimalla pölyttäjiä haluamassaan kohteessa. Erityisesti toivotaan pölyttäjähavaintoja kaupunki- tai taajama-alueelle perustetuilta uusniityiltä, mutta myös luonnonniityiltä tai vaikkapa omasta puutarhasta. Yleisimmät pölyttäjäviikonlopun aikana liikkeellä olevat pölyttäjät voi tunnistaa kuvallisen esitteen avulla, jossa on esitelty 26 eri pölyttäjää.
Lisäapua pölyttäjien määritykseen saa myös pölyttäjäviikonlopun Facebook-sivulta, jonne voi lähettää valokuvia pölyttäjistä asiantuntijoiden määritettäviksi.
Puolen tunnin tarkkailujakson aikana kertyneet havainnot ilmoitetaan mieluiten iNaturalist-kännykkäsovelluksen kautta. Sovelluksen käyttö vaatii rekisteröitymisen. Ohjeet tulevat toukokuun aikana Polyttajat.fi-sivustolle ja pölyttäjäviikonlopun Facebook-sivulle.
Vaihtoehtoisesti havainnot voi ilmoittaa yksinkertaisella verkkolomakkeella, jonka pystyy täyttämään helposti kännykällä tai tietokoneella. Tämä ei vaadi kirjautumista tai tunnistautumista. Lomakkeelle kirjataan havainnoinnin päivä, kellonaika, paikka, elinympäristö, havaintojen ilmoittaja sekä havaitut pölyttäjät ja niiden yksilömäärät.
Tulokset raportoidaan kesäkuun lopulla
Pölyttäjäviikonlopun tulokset raportoidaan tapahtuman Facebook-sivulla sekä Polyttajat.fi-sivustolla kesäkuun lopussa.
Pölyttäjäviikonloppu on saanut suuren suosion esimerkiksi Hollannissa. Tapahtuman suomalainen esikuva on talvisin järjestettävä, jo suosituksi luontotapahtumaksi kehittynyt Pihabongaus, jossa havainnoidaan lintuja.
Pölyttäjäviikonlopun järjestäjää Suomen ympäristökeskuksen PÖLYKOORDI-hanke yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton, WWF:n, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Suomen Hyönteisseuran, Suomen Perhostutkijain Seuran, Uudenmaan ELY-keskuksen, Helsingin kaupungin ja Jyväskylän yliopiston kanssa.
Kansalaisten tekemät pölyttäjähavainnot ovat tärkeitä
Jopa 75 prosenttia maailman viljelykasveista on ainakin osittain riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Maailman koko maataloustuotannosta noin 5–8 prosentin on arvioitu olevan suoraan riippuvaista eläinpölytyksestä. Planeettamme kukkivista kasvilajeista lähes 90 prosenttia hyötyy eläinten – pääasiassa hyönteisten – pölytyksestä, tai jopa vaatii sitä. Lisäksi pölyttäjät ja niiden toukat ovat tärkeää ravintoa monille muille eläimille.
Kuten Syken tuoreessa politiikkasuosituksessa todetaan, Suomessa rypsissadot ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet pölyttäjäkadon seurauksena. Siksi pölyttäjähyönteisten määrää seurataan, ja kansalaisten havainnoilla on tässä työssä suuri merkitys.
Lisätietoja
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, mikko.kuussaari@syke.fi, 040 5256 249
Tutkija Ida-Maria Huikkonen, ida-maria.huikkonen@syke.fi, 0295 252 255
Tutkija Janne Heliölä, janne.heliola@syke.fi, 040 014 8654
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Den vitkindade gåsen fick betydligt fler ungar29.8.2025 09:24:19 EEST | Pressmeddelande
Det totala antalet vitkindade gäss i huvudstadsregionen var oförändrat jämfört med föregående år, men antalet kullar och ungar var betydligt större än i fjol. Finlands miljöcentral och BirdLife Finland följer tillsammans upp hur det häckande beståndet av vitkindad gås utvecklas.
Valkoposkihanhien poikasten määrässä merkittävää kasvua29.8.2025 09:03:52 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien kokonaismäärä pysyi ennallaan edellisvuodesta, mutta poikueita ja poikasia havaittiin viime vuotta huomattavasti enemmän. Valkoposkihanhen pesimäkannan kehitystä seurataan Suomen ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen yhteistyönä.
Viikkokatsaus 1.–5.9.202528.8.2025 11:48:49 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Long-term monitoring indicates clear changes in Baltic Sea ecosystem28.8.2025 10:30:00 EEST | Press release
Oxygen situation in the depths of Finland's southern sea areas has deteriorated. While nutrient loading has been curbed, phosphate phosphorus concentrations have increased over the long term. These changes have also shaped the benthos and zooplankton communities.
Långtidsövervakning pekar på tydliga förändringar i Östersjöns ekosystem28.8.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Syreläget på de djupa bottnarna har försämrats i de södra delarna av Finlands havsområde. Trots att näringsbelastningen har minskat, har halterna av fosfatfosfor ökat på lång sikt. Också djurplankton- och bottendjursamhällena har påverkats av förändringarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme