Veripalvelu etsii harvinaisen veriryhmän omaavia – apuna tietokonepohjainen seulontamenetelmä

Sopivan verituotteen saaminen potilaalle ei ole aina helppoa, sillä paitsi tilanteet myös sairaaloiden tarvitsemat verivalmisteet vaihtelevat. Onnettomuuden seurauksena luovuttajia voidaan tarvita äkillisesti paljon, tai joku yksittäinen henkilö voi olla ainoa sopiva luovuttaja potilaalle esimerkiksi harvinaisen veriryhmänsä takia. 

Veriryhmät ovat periytyviä ja rikastuvat alueittain. Jotta kaikille potilaille löytyisi mahdollisimman sopiva verivalmiste, tarvitaan erilaisia luovuttajia monipuolisesti kaikista eri väestöryhmistä ja ympäri Suomen. 

Maassamme esiintyy sellaisia veriryhmiä, jotka ovat juuri suomalaisille tyypillisiä, ja joista osaa ei esiinny juuri missään muualla. Sama koskee Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia. 

- Mitä enemmän yksittäisiä verenluovuttajia on ja mitä useammasta maantieteellisesti erilaisesta taustasta he tulevat, sen paremmat ovat mahdollisuudet löytää jokaiselle potilaalle sopiva luovuttaja, toteaa lääkäri Janina Forstén Veripalvelusta.

Veripalvelun tavoitteena onkin tunnistaa ja purkaa mahdollisia pelkoja ja ennakkoluuloja sekä lisätä verenluovutustietoisuutta ulkomaalaistaustaisten keskuudessa.

Jokainen luovuttaja merkitsee

Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nykyinen verenluovuttajakunta ei siksi enää edusta riittävän laajasti ja kattavasti potilaskuntaa. Kaikki veri on nimittäin kyllä punaista, muttei suinkaan samanlaista. Ihmisten punasoluissa on yksilöittäin isoa vaihtelua: erilaisia veriryhmiä on tunnistettu yli 350. 

Veripalvelu pyrkii erilaisin toimin vahvistamaan luovuttajakuntaa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että riittävästi vapaaehtoisia, väestön kaikkia osia edustavia verenluovuttajia on reservissä ja valmiina luovuttamaan verta tarvittaessa. Uusia luovuttajia tarvitaan lisää, sillä tällä hetkellä vain 3 % suomalaisista luovuttaa verta.

Genomitutkimus avuksi harvinaisten veriryhmien etsintään

Etenkin harvinaisen veriryhmän omaavista luovuttajista on jatkuva pula. Heidän löytämiseksi Veripalvelun tutkimus- ja tuotekehitysosastolla on kehitetty työkaluja siihen, miten Veripalvelun biopankissa olemassa olevaa genomitietoa voidaan hyödyntää. 

”Olemme kehittäneet menetelmän, jolla pystytään päättelemään muun muassa 37 erilaista veriryhmätekijää olemassa olevasta biopankin genomidatasta”, kertoo vanhempi tutkija Kati Hyvärinen.

Menetelmää hyödynnetään edelleen potilaslaboratoriossa etsimällä tietokonepohjaisten seulontaskriptien avulla hyvin harvinaisia tai erityisen tarvittuja veriryhmäyhdistelmiä. Näitä harvinaisia veriryhmiä ei löydy verenluovutusten yhteydessä laboratoriossa tehtävissä rutiinitutkimuksissa, vaan niitä täytyy erikseen etsiä juuri niitä varten kehitetyin seulontamenetelmin. 

- Harvinaisen veriryhmän löytäminen on todella vaikeaa ja aikaa vievää manuaalisin menetelmin tai sattumanvaraisesti. Tietokonepohjaisesti voimme jatkossa suoraan katsoa Veripalvelun biopankin 60 000 luovuttajan tiedoista, keillä voitaisiin ennustaa olevan harvinainen veriryhmä,  laboratorioasiantuntija Katri Haimila kertoo.  

Datan pohjalta sopiviksi päätellyt biopankin jäsenet kutsutaan laboratoriotutkimuksiin, joiden perusteella kunkin luovuttajan tarkka veriryhmä tyypitetään. Näin saadun tiedon avulla yhä useammalle potilaalle löydetään jatkossa juuri hänelle parhaiten sopiva luovuttaja. 

- Tämä ei kuitenkaan poista uusien harvinaisen veriryhmän omaavien verenluovuttajien tarvetta, sillä Veripalvelun biopankissa on vain noin 60 000 jäsentä, ja suurin osa väestöstä jää sen ulkopuolelle, Kati Hyvärinen muistuttaa. 

Lisätietoja:

Janina Forstén, lääkäri, Veripalvelu, p. 029 300 1515, janina.forsten(at)veripalvelu.fi
Kati Hyvärinen, vanhempi tutkija, Veripalvelu, p. 029 3001206, kati.hyvarinen(at)veripalvelu.fi