Oulun yliopisto

ADHD:n taustalta löytyi uusia varhaisia riskitekijöitä

Jaa

Useilla varhaiskehityksellisillä tekijöillä on yhteys lisääntyneeseen ADHD-riskiin lapsuus- ja nuoruusaikana. Äidin raskaudenaikainen stressi ja ei-toivottu raskaus voivat tutkimuksen mukaan lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella. Myös imetyksen kestolla todettiin olevan vaikutusta ADHD-oireiden riskiin ja puhkeamiseen.

Hoitaja mittaa verenpainetta raskaana olevalta henkilöltä.
Pond5 / Katarzyna Bialasiewicz

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD on neurokehityksellinen häiriö, jolle on ominaista ylivilkkaus ja tarkkaavuuden ongelmat, jotka aiheuttavat toiminnan haittaa useilla elämänalueilla. ADHD on osittain perinnöllinen sairaus, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös ympäristötekijöillä on vaikutusta häiriön riskiin ja puhkeamiseen.

Lääketieteen lisensiaatti Jandeh Jallow Oulun yliopistosta osoittaa väitöstutkimuksessaan, että äidin raskaudenaikainen stressi ja ei-toivottu raskaus voivat lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella. On myös mahdollista, että synnytyksen jälkeisistä riskitekijöistä lyhyempi imetyksen kesto lisää ADHD-oireiden esiintymistä.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ADHD:n varhaisiin riskitekijöihin kuuluvat muun muassa keskosuus ja äidin päihteiden käyttö raskauden aikana. Näiden lisäksi on raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden tekijöitä, joita on tutkittu vain vähän tai niistä on ristiriitaista tietoa aikaisemmissa tutkimuksissa.

Jallow tutki väestöpohjaisessa väitöskirjatyössään vähän tutkittuja raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden ADHD:n riskitekijöitä vuoden 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohortissa. Hän selvitti, liittyvätkö äidin raskaudenaikainen tulehdus ja stressi, imetyksen kesto sekä lapsen persoonallisuuspiirteet tai psykiatriset sairaudet lisääntyneeseen ADHD-riskiin lapsuudessa ja nuoruudessa.

Tutkimuksessa löytyi ei-toivotun raskauden ja alle kolme kuukautta kestäneen täysimetyksen yhteys yliaktiivisiin oireisiin 8-vuotiaana. Äidin raskauden aikainen stressi ja alle kuusi kuukautta kestänyt osittainen imetys olivat merkkejä lisääntyneestä riskistä ADHD-oireisiin 16-vuotiaana.

Myös lapsen oma persoonallisuusprofiili liittyi ADHD-diagnoosiin nuoruusiässä. Tutkimuksessa paljastui eroja temperamentissa ja luonteenpiirteissä terveen kontrolliryhmän ja niiden välillä, joilla todettiin ADHD. Nuoret, joilla diagnosoitiin ADHD, olivat useammin elämyshakuisia sekä vähemmän itseohjautuvia, yhteistyöhaluisia ja sinnikkäitä kuin ne nuoret, joilla ei diagnosoitu ADHD:ta.

Väitöskirjatutkimus on yksi ensimmäisistä ja tähän mennessä edustavimmista ADHD:n varhaisten riskitekijöiden tutkimuksista. Tuloksista on hyötyä ehkäiseviä toimenpiteitä kehitettäessä, sillä ADHD:hen liittyy runsaasti sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia haittoja.

ADHD-diagnoosit ovat Suomessa viime vuosina kasvaneet räjähdysmäisesti. Koska ADHD on paikoin myös yli- ja väärin diagnosoitu, riskitekijöiden tunnistaminen voi tulevaisuudessa tuoda uusia työkaluja ADHD:n tarkempaan diagnosointiin.

Väitöskirja

Lääketieteen lisensiaatti Jandeh Jallow väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 24.5.2024. Lääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on ADHD:n varhaiset riskitekijät. Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus 1986 (Early risk factors for ADHD. A Northern Finland Birth Cohort 1986 study). Vastaväittäjänä toimii professori Eeva Aronen Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Tuula Hurtig. Väitöstilaisuus alkaa lääketieteellisen tiedekunnassa luentosalissa F202, Aapistie 7, klo 12, ja sitä voi seurata etäyhteydellä https://oulu.zoom.us/j/68302627274

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

LL Jandeh Jallow, p. 040 8429228, jandeh.jallow@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitöstutkimus paljasti sisäisen vuorokausirytmin yhteyksiä keski-ikäisten liikkumiseen ja sydänterveyteen11.6.2024 06:50:00 EEST | Tiedote

Terveystieteiden maisteri Laura Nauha tarkasteli väitöskirjassaan ihmisen sisäisen vuorokausirytmin eli kronotyypin yhteyttä liikkumisen määrään ja paikallaanoloaikaan keski-iässä. Lisäksi hän selvitti epäsäännöllisen unirytmin yhteyttä tutkittavien verenpaineeseen, lihavuuden asteeseen sekä veren glukoosi-, insuliini- ja kolesterolitasoihin. Laura Nauha väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 14. kesäkuuta.

Missä järvissä on rautua? Tutkijat pyytävät yleisöltä vesinäytteitä – ympäristö-DNA näyttää lajit4.6.2024 06:04:00 EEST | Tiedote

Tänä kesänä kalastajia, retkeilijöitä ja luonnossa liikkujia pyydetään keräämään ja lähettämään tutkijoille suodatettuja vesinäytteitä Itä-Lapin järvistä. Vesinäyte kertoo ympäristö-DNA:n avulla, elääkö järvessä nieriä- eli rautukantoja. Oulun yliopiston tutkimus on yksi ensimmäisistä Suomessa, jossa nopeasti kehittyviä ympäristö-DNA-menetelmiä käytetään lajin kartoittamiseen ja yhdistetään kansalaistieteeseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye