Liberalismista konservatismiin – Kulttuuripolitiikan kehitys Putinin Venäjällä
MA Tatiana Romashkon väitöskirjassa tarkastellaan Venäjän kulttuuripolitiikan muutosta aiemmista demokraattisista pyrkimyksistä poikkeavaan autoritaariseen lähestymistapaan vuoden 2012 jälkeen. Tutkimus osoittaa, miten kulttuuripolitiikan siirtyminen kohti traditionalismia, essentialismia ja konservatismia on auttanut presidentti Vladimir Putinin valta-aseman lujittamisessa.

Romashko hahmottaa kulttuuripolitiikan kehitystä kahtena ajanjaksona: Neuvostoliiton jälkeisenä aikana ja vuoden 2012 jälkeen. Vuosina 1991–2011 liberaali poliittinen ohjelma edisti kulttuuripolitiikan kehittämistä EU:n ohjaaman ”arm's length approach” -lähestymistavan rinnalla.
2000-luvun alussa kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyi voimakkaasti taloudellisen noususuhdanteen myötä. Monikulttuurisuus, queer-kulttuuri ja erilaiset taiteelliset kokeilut löysivät vastakaikua venäläisyleisön keskuudessa.
Merkittävät kulttuurihenkilöt, kuten ukrainalainen koomikko Andriy Danylko, joka tunnetaan paremmin drag-hahmona Verka Serduchka, ja popduo t.A.T.u. nousivat tämän liberaalin aikakauden symboleiksi, jotka haastoivat sosiaalisia normeja ja herättivät keskustelua.
Vuosien 2011–2012 joukkomielenosoitusten jälkeen kulttuuripolitiikka kuitenkin loittoni demokraattisesta linjasta. Krimin valtauksen myötä vuonna 2014 kulttuuripolitiikasta tuli osa kansallista turvallisuusstrategiaa, joka omaksui Putinin hallinnon edistämän konservatiivisen agendan. Tämä muutos johti kulttuurin keskittämiseen ja länsimaiden kanssa solmituista suhteista vetäytymiseen, mikä on jyrkässä ristiriidassa aikaisemman eurooppalaisen vuorovaikutuksen korostamisen kanssa.
Antonio Gramscin hegemoniateoriaan tukeutuen Romashko kyseenalaistaa yksinkertaistetun näkemyksen, jonka mukaan vuoden 2012 jälkeinen kulttuuripolitiikan kehitys olisi vain presidentin käskyjen ylhäältä alaspäin suuntautuvaa täytäntöönpanoa. Väitös osoittaa, että kehitys on tulosta monimutkaisesta ja dynaamisesta prosessista, johon liittyvä älyllinen ja moraalinen johtajuus muuttaa poliittiset tavoitteet toimiviksi poliitikoiksi.
Tämä johtajuus osoittautuu keskeiseksi tekijäksi ”tervettä järkeä” painottavan ajattelun lanseeraamisessa. Se on muokannut arkisiin uskomuksiin ja pakkoon perustuvaa yhteiskuntajärjestystä. Tässä valossa kulttuuri nousee esiin strategisena hallintovälineenä, joka on ratkaisevan tärkeä yleisen käsityksen muokkaamisessa ja poliittisen vallan legitimoimisessa.
Romashko tutkii väitöstyössään kulttuuripolitiikan ja -politiikkojen ideologista maaperää ja osoittaa sen ratkaisevan roolin Putinin strategiassa. Putin pyrkii lujittamaan valtaansa edistämällä venäläistä ”tervettä järkeä”, joka on täynnä konservatiivisia arvoja, kuten traditionalismia, spiritualismia ja kollektivismia.
Romashkon analyysiin sisältyy kulttuuripolitiikkaa muokkaavien diskursiivisten ja hallinnollisten dynamiikkojen tarkastelu. Siinä hän käyttää materiaalina asiantuntijakeskusteluista ja virallisista narratiiveista nousevia ajatuksia, jotka tukevat poliittista lainsäädäntöä ja institutionaalista muotoutumista. Kriittinen lähestymistapa osoittaa, miten kulttuurinormit, niiden käyttö ja hallinto on strategisesti sovitettu yhteen konservatiivisen narratiivin kanssa, joka korostaa Venäjän ja lännen välistä vastakkainasettelua.
Väitöskirjassa seurataan nyky-Venäjän kulttuuripolitiikkaa ja tuodaan esiin kulttuurin ja hallinnon monimutkainen vuorovaikutus ei-demokraattisissa yhteyksissä. Yhdistämällä kulttuuripolitiikan laajempiin poliittisiin tavoitteisiin Romashkon työ edistää sekä tieteellistä keskustelua että käytännön politiikan ymmärtämistä.
Väitöskirja tarjoaa näkemyksiä mekanismeista, joiden avulla populistiset hankkeet pyrkivät projisoimaan valtaa rakentamalla ”yhtenäistä kansaa” ja sen ”yhteistä järkeä”.
MA Tatiana Romashkon kulttuuripolitiikan väitöskirjan "Development of Contemporary Russian Cultural Policy: From Liberal Decentralization towards Conservative Hegemony" tarkastustilaisuus pidetään 5.6.2024 klo 12.00 salissa S212. Vastaväittäjänä toimii Senior Lecturer Aliaksei Kazharski (Charles University) ja kustoksena professori Mikko Jakonen (Jyväskylän yliopisto).
Tilaisuuden kieli on englanti.
Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0184-5
Taustatietoa:
Tatiana Romashko työskentelee parhaillaan Koneen Säätiön vuosille 2022–2026 rahoittamassa yhteistyöhankkeessa ” Russian World Next Door: Discourses of Russian Political Communication and Cultural Diplomacy in Finland”, jota johtaa tohtori Vera Zvereva. Romashkon tutkimusintressejä ovat Venäjän politiikka, kulttuuripolitiikka ja suomalais-venäläinen sosiokulttuurinen yhteistyö.
Romashko julkaisee aktiivisesti kansainvälissä lehdissä ja laatii Venäjän kulttuuripolitiikkaa koskevia analyysejä Compendium of Cultural Policies & Trends -julkaisuun. Tutkimustyönsä lisäksi hän opettaa erilaisia kursseja suomalaisissa yliopistoissa kansallisen rahoitusohjelman Expertise in Russian and Eastern European Studies (ExpREES) puitteissa.
Lisätietoa
Tatiana Romashko, tatiana.t.romashko@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme