Väitös: Elämäntilanne ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat siihen, kuinka eturauhassyöpähoitojen sivuvaikutukset koetaan

Eturauhassyöpähoitojen kehittymisen ja kohonneen elinajanodotteen myötä lääketieteessä on enenevissä määrin kiinnitetty huomiota potilaiden elämänlaatuun syöpähoitojen jälkeen. Elämänlaatua mitataan tyypillisesti terveydenhuollossa kyselylomakkeilla, ja niistä saatua tietoa käytetään valtakunnallisten hoitosuositusten laatimisessa. Yksittäisen potilaan kohdalla lääkäri voi vastausten perusteella pohtia, tarvitseeko potilas lisätukea hoitojen sivuvaikutusten kanssa. Tästä syystä onkin tärkeää, että kyselylomakkeella saatu tieto vastaa potilaan kokemusta omasta tilanteestaan ja tulokset tulkitaan yksilön kohdalla oikein.

Anna-Maija Talvitie havaitsi väitöstutkimuksessaan, että osa eturauhassyöpäpotilaista oli kyselyn perusteella hyvin tyytyväisiä elämäänsä vaikeista erektio-ongelmista huolimatta. Samojen potilaiden haastatteluissa selvisi, että miesten elämäntilanne ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten erektio-ongelman kanssa tullaan toimeen. Esimerkiksi pitkä parisuhde, korkea ikä ja muutoin hyvä terveydentila mahdollistavat sen, että muuttuneeseen seksuaaliseen toimintakykyyn on helpompi sopeutua ilman, että miehen kokemus omasta maskuliinisuudestaan horjuu.

– Toisaalta erektio-ongelma voikin olla vaikeampi hyväksyä, jos ympärillä on paljon mieskavereita, jotka korostavat puheissaan omaa seksuaalista aktiivisuuttaan, Talvitie kuvaa.

Erilaiset elämäntilanteet asettavat kulttuurisia reunaehtoja sille, millä tavoin mies voi olla mies. Sinkkumiehet kuvasivat uuden parisuhteen muodostamisen haastavaksi, jos syöpähoidoista oli jäänyt merkittävä erektio-ongelma – parisuhteen solmimiseen kun liittyy usein kulttuurinen oletus seksistä.

Talvitie tarkasteli tutkimuksessaan myös eturauhassyöpähoidoissa laajalti käytettyä elämänlaatukyselyä, joka kartoittaa erektio-ongelmien, virtsankarkailun, suolistovaivojen ja hormonaalisten oireiden tasoa. Tyypillisesti jokainen eturauhassyöpäpotilas täyttää tämän tai vastaavan kyselylomakkeen monta kertaa syöpähoitojensa aikana.

Talvitie selvitti potilaiden kokemusta kyselyyn vastaamisesta tutkimalla, mitä potilaat olivat spontaanisti kirjoitelleet paperisen lomakkeen reunoille ja mihin kysymyksiin oli jätetty kokonaan vastaamatta.

– Tutkimus paljasti, että elämänlaatukysely ei ota riittävästi huomioon miesten yksilöllisiä elämäntilanteita, kuten esimerkiksi sitä, että osa miehistä ei ole seksuaalisesti aktiivisia ja siksi kysymyksiin erektiokyvystä on vaikea vastata. Osa hormonaalisista kysymyksistä, kuten kuumat aallot, taas koettiin ”naisten vaivoiksi”, minkä vuoksi niihin vastaaminen oli haastavaa ja osa miehistä jättikin kokonaan niihin vastaamatta, Talvitie huomauttaa.

Tutkimuksensa perusteella Talvitie esittääkin väitöskirjassaan konkreettisia kehitysehdotuksia tähän elämänlaatukyselyyn.

Imatralta lähtöisin oleva Talvitie työskentelee nykyään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tutkimustoiminnasta vastaavana erityisasiantuntijana.

Väitöstilaisuus perjantaina 7. kesäkuuta

TtM Anna-Maija Talvitien terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Quality of Life After Prostate Cancer Treatment – A mixed methods study exploring patients’ experiences of quality of life and its measurement tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 7.6.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii psykiatrian professori Samuli Saarni, Tampereen yliopisto. Kustoksena toimii terveyssosiologian professori Piia Jallinoja, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta.