Itämeren suojelua edistettiin Suomen ja Baltian yhteisvoimin
22.5.2024 08:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Itämeren meriympäristön suojelua edistettiin projektissa, jossa vahvistettiin Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan rannikkokaupunkien yhteistyöverkostoja ja etsittiin merensuojelun synergioita. Kunta- ja kaupunkipäättäjien ohella meritietoa jaettiin laajasti yhteiskunnan eri toimijoille ja suurelle yleisölle. Erilaiset merenrannat tuotiin kansalaisten ulottuville videokampanjan voimin. Kampanjasivuston suosio viestii siitä, että ilon ja huolen merestä jakaa moni kansalainen.
Suomen ympäristökeskuksen vetämä BALTICITIES-projekti vauhditti Itämeren suojelua Suomen ja Baltian rannikkokaupunkien, yliopistojen, museoiden ja usean muun toimijan voimin. Pääyhteistyökumppaneina olivat kaupungit Helsinki, Turku, Tallinna, Liepaja, Klaipeda ja Palanga. Projekti on Suomen ulkoministeriön rahoittama. Päätöstapahtumassa 22. toukokuuta Liepajassa arvioidaan hankkeen tuloksia ja pohditaan yhteistyön jatkomahdollisuuksia.
Aranda meritiedon foorumina
Vuonna 2023 tutkimusalus Arandan avoimissa ovissa kolmessa Baltian kaupungissa vieraili yhteensä liki 2000 kävijää. Vapaaehtoiset opiskelijat tulkkasivat suomalaisten tutkijoiden meritietoa liettuaksi, latviaksi ja viroksi. Pakallisten toimijoiden infopisteet laajensivat meriympäristötiedon tarjontaa. Paikallisten toimijoiden merensuojelun yhteistyötä vauhditettiin risteilyllä, jossa tutkijat tutustuttivat heidät käytännön merentutkimukseen ja Itämeren tilan haasteisiin.
Helsingissä Arandalla vieraili koululais- ja Itämeripäivänä yhteensä yli 1 200 merestä kiinnostunutta kansalaista.
Hangossa kansainvälinen Itämerileiri
Yksi tärkeä projektin kohderyhmä olivat koululaiset ja nuoret aikuiset. Itämerileirillä Hangossa Tvärminnen tutkimusasemalla 40 nuorta Baltian maista ja Suomesta pääsi tutustumaan meren eliöstöön snorklaten ja mikroskoopin linssin läpi. Erityisen merialuesuunnittelupelin avulla ratkottiin monenlaisten meren käyttäjien tarpeiden yhteensovittamista ja meren kestävän käytön haasteita.
Videokampanjasivustolla yli 28 000 vierailua
Baltic Seashore Stories -videokampanjalla haluttiin tavoittaa erityisesti nuoria ja kampanjamainonta keskittyi sosiaaliseen mediaan kuudella kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, latviaksi ja liettuaksi. Kampanja keräsi yli 130 videota, joista 62 on nyt katsottavissa verkkosivustolla (BalticSeashoreStories.com) ja Youtube-kanavalla @balticseashorestories. Videoilla ihmiset jakavat kokemuksiaan Baltian ja Suomen monenlaisilta rannoilta, meren iloista ja ongelmista. Kampanjan suosio on todella positiivinen yllätys: Youtube-kanavan tilaajamäärä lähentelee 4 000:ää ja sivustovierailuja on kertynyt 28 000. Kampanjasivustolta löytyy myös koottua tietoa projektimaiden merensuojelun toimijoista ja tapahtumista, paikallisista ja kansainvälisistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ljudmila Vesikko
erikoissuunnittelija
Suomen ympäristökeskus
p. +358 295 251 737
s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 13.–17.4.20269.4.2026 12:50:17 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Vanhat metsät sitovat hiiltä ja ylläpitävät hiilivarastoja9.4.2026 09:43:23 EEST | Tiedote
Luonnontilaisten, ikärakenteeltaan vanhojen metsien hiilensidontakyvystä on saatu uutta tutkimustietoa. Havainnot osoittavat, että vanhoilla metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi ne ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden turvaajia.
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme