Jyväskylän yliopisto

Maaseudun puolustajista nationalisteiksi – Suomalaisten populistipuolueiden muutos kuudessa vuosikymmenessä

Jaa

FM Marie Cazes analysoi politiikan väitöstutkimuksessaan, miten populistinen identiteetti kehittyi Suomessa vuosien 1959 ja 2019 välisenä aikana suhteutettuna maan poliittiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Cazes keskittyy kolmeen populistiseen puolueeseen: Suomen Maaseudun puolue (SMP), Perussuomalaiset (PS) ja Sininen Tulevaisuus (ST).

Marie Cazes tutki väitöksessään suomalaisten populistipuolueiden identiteetin kehityksen pitkää kaarta. (kuvaaja Petteri Kivimäki)
Marie Cazes tutki väitöksessään suomalaisten populistipuolueiden identiteetin kehityksen pitkää kaarta. (kuvaaja Petteri Kivimäki)

8.6.2024: Maaseudun puolustajista nationalisteiksi – Suomalaisten populistipuolueiden muutos kuudessa vuosikymmenessä (Cazes)

FM Marie Cazes analysoi politiikan väitöstutkimuksessaan, miten populistinen identiteetti kehittyi Suomessa vuosien 1959 ja 2019 välisenä aikana suhteutettuna maan poliittiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Cazes keskittyy kolmeen populistiseen puolueeseen: Suomen Maaseudun puolue (SMP), Perussuomalaiset (PS) ja Sininen Tulevaisuus (ST).

Cazes’n tutkimus on ensimmäinen, joka käsittelee Suomen populismia pitkällä, liki 60 vuoden aikavälillä. Huomio työssä keskittyy populististen puolueiden kannanottoihin ja näkökulmiin suhteessa kunkin aikakauden poliittisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Samalla hän sijoittaa nämä puolueiden näkemykset pidempään historialliseen ja kulttuuriseen jatkumoon.

– Olen käyttänyt aineistona puolueiden ohjelmia ja tutkinut Suomen populististen puolueiden virallista diskurssia, Cazes kertoo. Hän erottaa useita jaksoja suomalaisen populistisen identiteetin rakentamisessa.

Ensimmäinen vaihe liittyy SMP:n alkuvaiheisiin, jolloin puolue omaksui identiteetikseen maaseudun ja perinteisen kansan puolustamisen. SMP otti maaseudun keskeiseksi elementikseen. Poliittiseen käyttöön nostettiin teemoja maatalouteen ja perinteiseen maatalouskulttuuriin liittyvästä ideologiasta ja perinteestä. Niitä olivat asumisreformit, pientilallisten tilanne ja perinteiset maanviljelytavat.

1980-luvulta lähtien tämä maaseutuidentiteetti on menettänyt merkitystään muiden teemojen noustessa voimakkaammiksi. – Yhteiskunnan kehitys on edistänyt puolueen identiteetin muutosta, Cazes arvioi.

Toinen jakso sijoittuu 1990-luvun ja 2000-luvun alun välille. Silloin SMP ja PS olivat hyvin samankaltaisia identiteeteiltään. Vaikka PS olikin ottanut uudelleen käyttöön joitakin maaseutuaiheita, on tutkijan näkemyksen mukaan selvää, että maaseudun puolesta puhuminen ei enää toiminut heidän identiteettinsä perustana. Se rakentui pääasiassa eliitin vastustukseen ja vallitsevan järjestyksen kyseenalaistamiseen, mutta myös työväenluokan ja kaupunkien reuna-alueiden tilanteen puolustamiseen.

– 2010-luvulta lähtien havaitaan kolmas ajanjakso, jolloin Perussuomalaiset-puolueen identiteetissä tapahtuu murros, joka näkyy nationalismiin voimakkaan nousun myötä kaikissa käsittelemissäni teemoissa. Tästä vuosikymmenestä alkaen PS pohjustaa identiteettinsä nativismiin ja nationalismiin, Cazes toteaa. – Ne ulottuvat myös esimerkiksi maaseutukysymykseen, jota aiemmin käytettiin yhteisen perinnön osoittamiseen SMP:n kanssa, tai sukupuolikysymykseen, joka on saanut entistä enemmän merkitystä vuodesta 2021 lähtien.

– Tämä tulos vahvistaa tulkintoja, jotka korostavat PS:n nationalistista suuntausta. Tutkimuksessani osoitan, että tämä näkyy myös PS-puolueen virallisen diskurssin rakentamassa identiteetissä, eikä vain yksittäisten puolueen jäsenten puheissa, Cazes summaa.

FM Marie Cazes'n politiikan väitöskirjan "Evolution du populisme en Finlande: Continuités et ruptures dans la construction de l’identité des partis populistes finlandais entre 1959 et 2019" tarkastustilaisuus pidetään 8.6.2024 alkaen klo 12.00 vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti, YTT Emilia Palonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Jakonen (Jyväskylän yliopisto).

Tilaisuuden kieli on englanti.

Etälinkki tilaisuuden seuraamiseen:
https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hum/yfi/vaitostilaisuudet/2024/suora-lahetys-vaitostilaisuus-marie-cazes

Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0188-3

Taustatietoja

Marie Cazes on opiskellut Suomen kieltä ja kulttuuria Pohjoismaiden laitoksessa Caenin yliopistossa Ranskassa. Hän valmistui maisteriksi Caenin yliopistosta vuonna 2016.

Lisätietoja: Marie Cazes, c.mariecazes@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.

Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye