Politiikkasuositus: Päästövähennysvelvoitteiden laiminlyönti käy Suomelle kalliimmaksi kuin puhtaan siirtymän edistäminen liikenteessä
Euroopan unionin päästövähennysvelvoitteiden laiminlyönnistä voi seurata noin 100-1200 miljoonan euron kustannukset, kun valtion päästöyksiköiden myynnistä saatavat tulot vähenevät ja päästöyksiköiden hankkimisesta ulkomailta joudutaan maksamaan 30-300 euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Suomen ympäristökeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijoiden laatiman politiikkasuosituksen mukaan liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi ajoneuvojen sähköistämisen, uusiutuvien polttoaineiden ja kestävän liikkumisen kannustimien avulla.
Tutkijoiden mukaan Suomi on nykytoimin laiminlyömässä sitovan velvoitteensa puolittaa omat päästönsä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta, eivätkä lukuisat kunnat ja kaupungit voi saavuttaa omia ilmastotavoitteitaan, koska ne ovat riippuvaisia kansallisesta ilmastopolitiikasta. Tieliikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä oli suurin, noin 35 prosenttia vuonna 2022.
Tutkijat ovat laatineet politiikkasuositukseen neljä konkreettista toimenpidekokonaisuutta, jotka vähentäisivät merkittävästi liikenteen päästöjä ja edistäisivät kustannustehokkaasti liikenteen puhdasta siirtymää.
Jakeluvelvoite sataan prosenttiin ja polttoaineista ekologisesti kestäviä
Politiikkasuosituksen mukaan jakeluvelvoitetta tulisi korottaa siten, että fossiilisia polttoaineita korvaavien vähäpäästöisten polttoaineiden osuutta kasvatetaan ennakoidusti ja tasaisesti sataan prosenttiin liikenteen energiankulutuksesta vuonna 2045.
Jakeluvelvoitteen piirissä olevien polttoaineiden ekologista kestävyyttä ja päästövähennysvaikutusta tulee parantaa ja metsäkatoa aiheuttavat biomassat, kuten palmuöljyn rasvahappotisle ja soijaöljy, tulee rajata pois käytöstä.
Sähkökuorma-autojen hankintaan ja latausverkoston rakentamiseen tukea
Raskaan liikenteen latausinfran rakentamista ja raskaiden sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintoja tukemalla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä erittäin kustannustehokkaasti.
Latauksen kehittyessä etenkin kaupungeissa käytettävien jakelukuorma-autojen sähköistyminen voi olla nopeaa, koska niiden elinkaarikustannukset ovat jo dieselkalustoa alhaisemmat.
Työsuhdeautot täyssähköisiksi ja polttomoottoriautojen autoveroon korotus
Henkilöautojen sähköistämistä voitaisiin vauhdittaa sääntelemällä uusien työsuhdeautojen hankinta vain täyssähköautoihin, sillä työsuhdeautojen osuus ensirekisteröinneistä on merkittävä. Näin saataisiin lisättyä käytettyjen sähköautojen määrää markkinoilla.
Uusien polttomoottoriautojen hankintaa voi vastavuoroisesti vähentää korottamalla CO2-päästöperusteista autoveroa merkittävästi. Täyssähköautojen hinnat ovat alentuneet, mallitarjonta parantunut ja latausverkosto laajentunut, mikä mahdollistaa täyssähköautojen laajamittaisen hankinnan ja yleistymisen.
Valtionavustukset ja autoliikenteen kilometrivero lisäämään kestävien kulkumuotojen käyttöä
Valtionavustuksia tulisi korottaa kaupunkien joukkoliikenteen kehittämiseksi ja palvelutason parantamiseksi. Autoliikenteen päästöperusteisella kilometriverolla voidaan hillitä ajosuoritteita ja paikata polttoaineveron kertymän alenemista.
Kestävien kulkutapojen tukeminen tuottaa merkittäviä kansanterveydellisiä ja -taloudellisia hyötyjä. Pyöräilyväylien kehityshankkeilla on tutkimusten mukaan erittäin korkea hyöty-kustannussuhde pyöräilyn kansanterveyttä edistävien vaikutusten ansiosta.
Politiikkasuositus
Politiikkasuositus on toteutettu osana EU-Life IP Canemure ja Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeita ja sen laatimiseen on osallistunut joukko Suomen ympäristökeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijoita.
Lisätietoja
Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen, Tampereen yliopisto, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tuni.fi
Erityisasiantuntija Karoliina Auvinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1235, karoliina.auvinen@syke.fi
Johtava tutkija Emilia Suomalainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1185, emilia.suomalainen@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Baltic Sea monitoring cruises: Poor oxygen conditions in the northern Baltic Sea and the open Gulf of Finland30.10.2024 08:58:41 EET | Press release
The Finnish Environment Institute’s (Syke) marine research vessel Aranda and the coastal monitoring vessel have returned from their late summer monitoring cruises. The oxygen situation in the deep waters of the open Gulf of Finland remains poor, and the seabeds are generally dead at depths over 60 meters. The influx of saline water at the end of last year was not sufficient to improve the oxygen conditions in the deep waters of the main basin. The state of the Bothnian Bay is still better than the southern sea areas. However, its phosphorus content has increased, and the oxygen situation in the deep waters of the Bothnian Sea has deteriorated. The eutrophication of the southern coastal waters is generally at a moderate or poor level.
Östersjöns övervakningsresor: Syresituationen i bottenvattnet är dålig i norra Östersjön och Finska vikens öppna hav30.10.2024 08:38:51 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentrals (Syke) havsforskningsfartyg Aranda och kustövervakningsfartyget har återvänt från sensommarens övervakningsresor. Syresituationen i djupvattnet i Finska vikens öppna hav är fortfarande dålig och bottnarna är i allmänhet döda på djup över 60 meter. Den senaste saltvattenpulsen i slutet av förra året var inte tillräcklig för att förbättra syresituationen i huvudbassängens djupvatten. Bottenvikens tillstånd är fortfarande bättre än de sydligare havsområdena. Fosforhalten har dock ökat och syresituationen i Bottenhavets djupvatten har försämrats. Eutrofieringen i kustvattnen längs Finland södra kust är i allmänhet på en måttlig eller otillfredsställande nivå.
Itämeren seurantamatkat: Pohjien happitilanne heikko pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahden ulapalla30.10.2024 08:35:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Arandan ja rannikkoseurannan loppukesän seurantamatkojen tulokset ovat valmistuneet. Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko ja pohjat ovat pääsääntöisesti kuolleita yli 60 metrin syvyydessä. Viime vuoden lopun suolapulssi ei riittänyt parantamaan pääaltaan syvänteiden happitilannetta. Pohjanlahden tila on edelleen eteläisiä merialueita parempi. Sen fosforipitoisuus on kuitenkin kohonnut ja Selkämeren syvänteiden happitilanne heikentynyt. Eteläisten rannikkovesien rehevöityminen on lähes kauttaaltaan tyydyttävällä tai välttävällä tasolla.
Viikkokatsaus 28.10.–1.11.202428.10.2024 13:59:44 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia ohjauskeinoja arvioitiin – luontohaitat pitäisi hinnoitella ilmastopäästöjen tapaan25.10.2024 11:19:47 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen uudessa raportissa todetaan, että nykyiset julkiset ohjauskeinot eivät riitä torjumaan luontokatoa. Tutkijoiden mukaan maa- ja metsätalouden tukia pitäisi kohdentaa uudestaan. Lisäksi suositellaan luontohaittamaksun käyttöönottoa, sillä se olisi kustannustehokas tapa ohjata maankäyttöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme