Lisärahoitus helpottaa Itä-Suomen teiden korjaamista

Idän yhteyksien poistuttua korostuvat muiden suuntien kulku- ja kuljetusyhteyksien kehittäminen ja saavutettavuus. Muutokset toimintaympäristössä heijastuvat yritysten logistiikkaan ja ihmisten liikkumiseen. Yrityksille lisähaasteita aiheuttaa Saimaan kanavan käytön estyminen, minkä seurauksena vesireittiä aikaisemmin käyttäneet kuljetukset on jouduttu siirtämään raiteille ja maanteille.

Rakentaminen kallistunut

Rakentamisen kustannusten nopea nousu vuosina 2021-2022 heikensi myös maantienpitäjän ostovoimaa. Tärkeä apu vaikeaan tilanteeseen on hallituksen vuodelle 2024 korjausvelan vähentämiseen osoittama 250 M€ lisärahoitus, joka käytetään maanteiden päällysteiden korjauksiin.

Pohjois-Savon ELY-keskukselle lisärahoitusta tuli noin 40 M€, minkä turvin uusimme tänä kesänä noin 560 kilometrin verran huonokuntoisia päällysteitä.

"Lisärahoituksen vaikutus onkin merkittävä, sillä laihoina vuosina uudelleenpäällysmäärämme jäivät alle puoleen tästä. Tänä vuonna pystymme uusimaan poikkeuksellisen paljon myös vähemmän liikennöityjen maanteiden päällysteitä", Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Tommi Huttunen kertoo.

Maanteiden korjausvelka on kuitenkin kehittynyt viimeisten parin vuosikymmenen aikana, eikä yksi hyvä päällystysvuosi riitä maanteiden korjausvelan vähentämiseen vaikkapa vuoden 2010 tilanteeseen.

"Tällaiseen muutoksen tarvittaisiin vastaavan suuruinen rahoitus seuraavaksi vuosikymmeneksi", Huttunen muistuttaa.

Itä-Suomen tiehankkeet etenevät

Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa on käynnissä kaksi maanteiden kehittämishanketta, kun Väylävirasto rakennuttaa valtatielle 5 Huruksen ja Hietasen välille keskikaiteellisia ohituskaistoja sekä valtatielle 9 Lotteisen ja Jännevirran välille uuden eritasoliittymä sekä 4-kaistaisen ohituskaistaosuuden, jota myös ilmavoimat voi käyttää maantietukikohtana.

"Tuoreimman hyvän uutisen saimme toukokuussa, kun hallitus esitti lisätalousarviossaan Väylävirastolle rahoitusvaltuuden vt 5 Leppävirta-Kuopio-hankkeelle. Kauan odotettu koko Itä-Suomen elinvoimaa lisäävää hanke on näin askeleen lähempänä toteutumista."

Pohjois-Karjalaan ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelmia valtatielle 23 Heinävedelle (Karvion silta), valtatielle 9 Välikankaan ja Honkalammin välille sekä kantatielle 73 Lieksaan, mutta näiden maantieverkon kehittämishankkeiden toteutukseen eduskunta ei toistaiseksi ole osoittanut rahoitusta. Suurten rakentamishankkeiden ohella ELY-keskus toteuttaa joitakin pienempiä maantiehankkeita, joilla parannetaan paikallisesti jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita sekä liikenneturvallisuutta.

Yksityistieavustukset romahtaneet

ELY-keskuksen jakamien yksityistieavustuksien määrärahat romahtivat noin viidesosaan vuoden 2022 tilanteesta.

"Tilanne on siksikin harmillinen, että yksityistieavustusprosentteja nostettiin vuosille 2023-2025. Esimerkiksi tavanomaisiin yksityisteiden parantamishankkeisiin on vuoden 2025 loppuun saakka mahdollista saada valtionapua 70 % aikaisemman 50 % sijaan", Huttunen taustoittaa.

Avustuksen saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että ELY-keskuksella on sitomatonta yksityistieavustusmäärärahaa, joka nyt siis on viidesosa parin vuoden takaisesta. Lisäksi rajalliset määrärahat kohdennetaan ensisijaisesti yksityisteiden lossien liikennöinnin ja siltojen korjaamisen avustamiseen, jolloin perusparannushankkeille rahoitusta jää hyvin vähän jaettavaksi.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan on koottu Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen toiminnan pääkohdat toimialueellaan Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Lähtökohtina toiminnalle valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12) ja Itä-Suomen liikennestrategia. Suunnitelmassa esitellään tienpidon ja liikennejärjestelmän tilaa, niiden kehittämisen tavoitteita, käytettävissä olevaa rahoitusta, toiminnan painopisteitä ja merkittävimpiä toimenpiteitä vuonna 2024.