Lettan sisämarkkinaraportti – näihin aloitteisiin tulevalla EU-kaudella on syytä tarttua
EU:n sisämarkkinaraportin laatija, Italian entinen pääministeri Enrico Letta on loppuviikosta Suomessa tapaamassa politiikan ja elinkeinoelämän johtoa. EK on poiminut Lettan raportista Suomelle hyödyllisiä ehdotuksia, joita tulevan EU-komission tulisi ripeästi edistää.
Suomen-vierailun aiheena on Enrico Lettan huhtikuussa jäsenmaille luovuttama raportti, joka sisältää merkittäviä sisämarkkinoita koskevia parannusehdotuksia jäsenmaiden ja komission harkittaviksi.
Lettan raportti on monella tapaa tärkeä Suomelle, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton EU-asioista vastaava johtaja Lotta Nymann-Lindegren:
”60 prosenttia Suomen viennistä menee EU-maihin. Siksi on erinomaista, että sisämarkkinoiden esteet ja kehityskohteet saavat nyt korkean tason huomiota. Kun panostamme sisämarkkinoihin, vahvistamme myös EU:n edellytyksiä pärjätä globaalissa kilpailussa. Lettan suositukset eivät saa hautautua vaalien jälkeen, vaan uuden komission on tärkeää tarttua toimeen nopeasti ja pragmaattisesti.”
EK on poiminut Lettan raportista Suomelle hyödyllisiä kannanottoja, joiden etenemiseen ja konkreettisempaan sisältöön haluamme vaikuttaa:
- EK on peräänkuuluttanut EU-tason ratkaisua jäsenvaltioiden väliseen valtiontukikilpailuun. Letta esittää EU:lle uutta rahoitusvälinettä strategisille investoinneille. Esitys vastaa perusidealtaan EK:n helmikuussa esittämää EU-instrumenttia, kunhan pidetään kiinni ns. excellence-periaatteesta: rahoitusta on myönnettävä ainoastaan hankkeiden paremmuuden perusteella vihreää siirtymää ja puolustusteollisuutta vahvistaville hankkeille.
- Pääomamarkkinaunionia on mielestämme kehitettävä edelleen. Myös Letta patistaa luomaan aidot pääomamarkkinat, jotta yksityiset pääomat saadaan vauhdittamaan talouden rattaita ja rahavirrat liikkumaan jäsenmaiden välillä. Luottojen arvopaperistamismarkkinat on elvytettävä. Taksonomiaa ja muita kestävän rahoituksen välineitä on jatkokehitettävä.
- Vihreä siirtymä ja kiertotalouden sisämarkkinat ovat EK:n keskeisiä EU-tavoitteita. Letta alleviivaa puhtaan ja kohtuuhintaisen energian ja toimivan energiamarkkinan merkitystä EU:n talouden tulevaisuudelle. Myös kiertotaloudessa tulisi saada luotua yhteiset sisämarkkinat ja edistää kierrätysmateriaalin saatavuutta.
- EK:n tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisia energia-, liikenne- ja digiyhteyksiä (TEN-verkot). Letta korostaa TEN-liikenneverkkojen merkitystä EU:n kasvulle ja kilpailukyvylle, ja ehdottaa CEF-rahoitusvälineen vahvistamista myös ilmastonmuutoksen ja sotilaallisen liikkuvuuden huomioimiseksi. Tämä on olennaista Suomen saavutettavuuden kannalta.
- Digi- ja datatalous tulee nostaa sisämarkkinakehityksen etulinjaan, mitä myös Letta puoltaa. Kiinnostava on myös Lettan esittämä ajatus uudesta ’viidennestä vapaudesta’: ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien ohella myös osaaminen tulee saada liikkumaan joustavammin Euroopan sisällä. Tähän on haettava keinoja esimerkiksi laajentamalla tutkintojen ja ammattipätevyyksien tunnustamista jäsenmaiden välillä.
- Eurooppalaisten yritysten on päästävä paremmin kiinni globaaleihin markkinoihin. Myös Letta nostaa tämän esille ehdottaen, että kauppasopimuksia on uudistettava muuttuneen maailmantalouden tarpeisiin. Vientivalvonnan koordinaatiota ja pakotteiden valvontaa on tehostettava.
Lisätiedot:
johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527, lotta.nymann-lindegren@ek.fi, valokuvat
johtava asiantuntija Päivi Wood, puh. 050 478 3990, paivi.wood@ek.fi, valokuvat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin17.11.2025 16:17:45 EET | Tiedote
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 202617.11.2025 14:46:28 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.
Minna Helle on valittu EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi17.11.2025 13:01:33 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus on tänään valinnut EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026.
EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille13.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr
EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa6.11.2025 10:34:38 EET | Tiedote
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme