Lapsuudessa syövän sairastaneilla matalampi tulotaso
Lapsuusiän syövästä selvinneiden seurannassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota sosioekonomisiin tekijöihin ja tuen tarpeeseen.
Tutkimuksen mukaan lapsena sairastetusta syövästä selviytyneillä on suurentunut riski jäädä aikuisiällä pysyvästi pienituloisiksi - pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta. Asiaa on selvitetty Helsingin yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa.
– Ne syövästä selviytyneet, joiden tulotaso tutkimuksen lähtötilanteessa oli keskimääräinen tai korkea, siirtyivät pysyvästi matalaan tulotasoon 45 prosenttia todennäköisemmin kuin verrokit, lastenlääkäri, aiheesta väittelevä Anniina Kyrönlahti kertoo.
Lapsuusiässä syövän sairastaneet voivat Kyrönlahden mukaan tarvita neuvontaa ammatinvalintaan, opintoihin ja taloudellisiin tukiin liittyen.
Tutkimuksessa on ollut laaja pohjoismainen aineisto, johon kuului noin 17 000 vuosina 1971–2009 syöpään sairastunutta lasta ja nuorta sekä yhteensä noin 83 000 iän, sukupuolen ja asuinmaan mukaista väestöverrokkia Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta.
Perheen tulotaso vaikuttaa lapsen eloonjäämisennusteeseen
Vaikka lapsuusiässä syöpään sairastuneet hoidetaan lähtökohtaisesti samojen hoitolinjojen mukaan, kuolleisuudessa on eroja sosioekonomisiin tekijöihin liittyen.
Väitöskirjatutkimuksen aiemmin valmistuneessa osassa havaittiin, että riski kuolla syöpään oli suurempi niillä lapsilla, joiden vanhemmilla oli matala tulo- tai koulutustaso. Jos vanhemmat kuuluivat korkeimpaan tuloluokkaan, lapsen riski kuolla syöpään oli 30 prosenttia pienempi kuin matalimpaan tuloluokkaan kuuluvien vanhempien lapsilla.
Lisäksi väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että jos lapsi tai vanhemmat olivat ulkomaalaistaustaisia ja syntyneet ulkomailla, lapsen riski kuolla syöpään oli suurempi kuin suomalaistaustaisten, Suomessa syntyneiden lasten.
– Maahanmuuttajataustaisten lasten riski kuolla syöpään oli noin kaksinkertainen kantasuomalaisiin verrattuna, Kyrönlahti sanoo.
Tulosten perusteella on tärkeää huomioida perheen sosioekonominen tausta ja siihen liittyvät riskit potilaiden hoitoa ja seurantaa suunnitellessa.
– Perheiden tukemiseksi tarvitaan lisää kohdennettuja resursseja ja räätälöityä tukea, jotta voidaan parantaa lasten ja perheiden toipumisen mahdollisuuksia pitkäjänteisesti, Kyrönlahti sanoo.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Syöpärekisterin kanssa. Syöpäsäätiö on tukenut tutkimuksen tekoa.
Lisätietoja
Anniina Kyrönlahti, LL, lastentautien erikoislääkäri, anniina.kyronlahti@helsinki.fi
LL Anniina Kyrönlahti väittelee 7.6.2024 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Socioeconomic aspects within childhood cancer". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Niilo Hallman -sali, Puistosairaala, Stenbäckinkatu 11.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Lisätietoja tilaisuudesta Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat

Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Politiikkasuositus: Palkokasvien käyttöä lisättävä väestön terveyden ja ruokavalion kestävyyden edistämiseksi20.8.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Uusi politiikkasuositus esittää toimia palkokasvien saamiseksi nykyistä vahvemmin osaksi suomalaista ruokakulttuuria ja kuluttajien arkea. Tavoitteena on vauhdittaa elintarviketuotannon innovaatioita, edistää hyvää ravitsemusta ja terveyttä sekä vahvistaa kotimaisen ruoantuotannon kestävyyttä ja valkuaisomavaraisuutta.
Hyönteislajien uhanalaisuusarvioiden puute vaikeuttaa luonnonsuojelua20.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Vain 1,2 prosenttia maailman miljoonasta tunnetusta hyönteislajista on saanut uhanalaisuusarvion. Tämä vaikeuttaa monimuotoisuuden arviointia ja luonnonsuojelutoimenpiteitä. Uhanalaisuusluokittelun kattavuutta voitaisiin parantaa riittävän suurten havaintoaineistojen ja uusien tilastollisten menetelmien avulla.
Kuurojen itsemääräämisoikeutta on rajoitettu eugeniikan varjolla yli sadan vuoden ajan18.8.2025 10:02:15 EEST | Tiedote
Maija Koiviston tutkimus valottaa erityisesti kuurojen naisten asemaa ja kehollisia oikeuksia. Väitöstilaisuuden kieli on kansainvälinen viittominen.
Helsingin yliopisto nousi sijalle 94 arvostetussa Shanghain yliopistovertailussa15.8.2025 10:07:24 EEST | Tiedote
Yliopiston sijoitus on nousussa 2010-luvun suuria yliopistoleikkauksia seuranneiden laskuvuosien jälkeen. ”Nyt kun kehitys on jälleen saatu nousuun, sitä ei tulisi vaarantaa uusilla leikkauksilla”, sanoo vararehtori Anne Portaankorva.
Menetyksiä pohjoisessa, tulokkaita etelässä – ilmastonmuutos muokkaa yöperhosten yhteisöjä eri puolilla Suomea13.8.2025 12:38:50 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos muokkaa yöperhosten yhteisöjä eri puolilla Suomea. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kylmiin olosuhteisiin sopeutuneet lajit harvinaistuvat pohjoisessa samalla kun Etelä-Suomeen saapuu lämpimään sopeutuneita lajeja manner-Euroopasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme