Laura Saarikoski journalistiikan työelämäprofessoriksi Tampereen yliopistoon

Viestintätieteiden yksikön päällikkö Marko Ala-Fossin mukaan Laura Saarikoski erottui hakijoiden joukosta erityisesti ison journalistisen organisaation kokeneena johtajana ja kehittäjänä.

– Suuren päivälehden entinen päätoimittaja on nähty tässä tehtävässä vain kerran aiemmin. Saarikoski on myös ansioitunut journalisti, jonka asiantuntemus muun muassa ulkomaankirjeenvaihtajan tehtävistä vastaa erinomaisesti sitä, mitä tällä kertaa haettiin. 

Laura Saarikoski on työskennellyt lukuisissa erilaisissa toimituksellisissa rooleissa. Helsingin Sanomissa hän on johtanut toimitusta päätoimittajana, toimituspäällikkönä ja esihenkilönä. Lisäksi hän on työskennellyt Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana ja politiikan toimittajana. Hän on ansioitunut niin uutis- kuin featuresisältöjen toimittajana ja päällikkötoimittajana.  

Saarikoski on palkittu Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla Vuoden journalisti –sarjassa 2017. Perusteluina oli muun muassa, että hän piti suomalaiset poikkeuksellisen hyvin perillä Yhdysvaltain presidentinvaalitaistelusta. Yhdysvalloissa ollessaan hän kirjoitti myös kirjan "Trump - Mies kuin Amerikka" yhdessä toimittaja Saska Saarikosken kanssa. 

Työelämäprofessuuria kantaa kolme teemaa

Laura Saarikoski on Tampereen yliopiston alumni, hän valmistui 2006. 

– Olen tosi innostunut palaamaan omaan alma materiini päätoimittajakauden jälkeen! Haluan opettaa journalismia, mutta myös oppia opiskelijoilta siitä, miten he näkevät maailman ja käyttävät mediaa, hän sanoo.  

Saarikoskella on työelämäprofessuurilleen kolme kantavaa teemaa. 

– Opiskelijat voivat muuttaa maailmaa vain, jos he ymmärtävät, millä pelisäännöillä se toimii. Opetukseni pääteema onkin, miten tehdä kannattavaa journalismia eri muodoissa. Miten jutun menestystä nykyisin mitataan? Miten toimittaja saa töitä? Millaisia kykyjä työelämässä tarvitaan?

Taloudellinen riippumattomuus on Saarikosken mukaan journalistisen riippumattomuuden ehto sekä yleisellä että henkilökohtaisella tasolla. Riippumattomuus ei kuitenkaan edellytä vain toimivaa ansaintamallia, vaan myös kestävää toimittajaidentiteettiä.

– Tiedän, että jaksaminen huolettaa monia nuoria. Siksi on tarpeen puhua siitä, miten toimittaja voi oppia esimerkiksi kestämään painostusta tai häirintää somessa, hän jatkaa. 

Saarikosken toinen iso teema on tekstin asteittainen kuolema ja yleisön siirtyminen audioon, videoon ja someen.

– Tämän päälle tulee vielä tekoäly. Opiskelijoiden sukupolvi on murroksen etulinjassa. Mitä tämä tarkoittaa ideoinnin tai jutun rakentamisen näkökulmasta, ja miten esimerkiksi audiosta voi saada kannattavaa liiketoimintaa? Tästähän Suomessa on tällä hetkellä erilaisia kiinnostavia uusia kokeiluja, kuten Briif tai Zetland.     

Kolmantena ajankohtaisena teemana Laura Saarikoskella ovat Yhdysvaltain presidentinvaalit syksyllä.  

– Olen itse entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja, ja seurasin vaalikentillä Trumpin nousua 2014–2018. Kirjeenvaihtajuutta koskevilla luennoilla pureudutaan median aiheuttamaan kuplaantumiseen Suomessa ja Yhdysvalloissa.

– Haluaisin myös innostaa opiskelijat ratkaisemaan ristiriidan henkilökohtaisia hyötysisältöjä kohti kallistuvan mediabisneksen ja pahenevien kansainvälisten kriisien välillä. Kun maailma palaa, media kaivaa omaa napaa. Tästä ei kuitenkaan voi syyttää vain mediaa, sillä yleisö ei jaksa monta kriisiä yhtä aikaa. Median jatkuva haaste on tehdä kaukaisista kriiseistä kiinnostavia ja relevantteja suomalaisille.     

– Lisäksi aion pitää opiskelijoille säännöllistä päätoimittajan vastaanottoa, jossa he voivat saada henkilökohtaista palautetta.  

Alan tulevaisuus askarruttaa 

Saarikoski muistuttaa, että media-ala on vaikeassa tilanteessa, ja juuri siksi jokaisen toimittajaopiskelijan kannattaa miettiä, millaiset taidot tuovat tulevaisuudessa töitä. Hänen mukaansa kannattaa myös valmistautua siihen, että edessä voi olla monta hieman erilaista uraa. Hän haluaa valottaa sitäkin, millaisiin erilaisiin ammatteihin toimittajakoulutus voi valmistaa, ja kutsua erilaisia ammattilaisia puhumaan tästä.     

– Pitää olla ennen kaikkea kiinnostunut siitä, mistä yleisö on kiinnostunut, ei vain siitä, mitä itse pitää tärkeänä. Tarkoitan sekä muotoa että sisältöä. Ne tavat, joilla uutisia tehdään vuonna 2024, muuttuvat varmasti seuraavan vuosikymmenen aikana. 

– Samalla pitää pitää huolta henkilökohtaisesta integriteetistä. Journalismin erottaa fiktiosta se, että se on totta, ja faktat tarkastetaan niin huolella kuin vain voidaan, toteaa Saarikoski. 

– Olen myös iloinen siitä, että uudet journalistin ohjeet vetävät rajan journalismin ja sponsoroidun sisällön väliin. Yleisön on tiedettävä, mikä on riippumatonta sisältöä, mikä ei. Uudet ohjeet antavat toimitusten johdolle hyvän selkänojan arjen päätöksiä varten, ja voin kertoa luennoilla esimerkkejä siitä, miten ohjeita on arjessa tulkittu.   

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan dekaani Jyrki Vuorinen on iloinen laajasta kiinnostuksesta journalistiikan työelämäprofessuuriin.

–  Valitsimme nyt 18. journalistiikan työelämäprofessorin. Vuosittain vaihtuvan professorin myötä opiskelijat saavat valtavan määrän tietoa ja taitoja suoraan kentältä. Laura Saarikoskella on selkeä näkemys siitä, mitä vaaditaan kannattavaan journalismiin ja menestyksekkääseen uraan journalistin ammatissa. Näiden näkemysten testaamisella ja jalostamisella Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen kursseilla tullaan vahvistamaan opiskelijoiden osaamista mediataloudesta ja valmiuksia yrittäjämäiseen toimintaan. 

Journalistiikan vierailijaprofessuuri, nykyinen työelämäprofessuuri, on ollut Tampereen yliopistossa vuodesta 2007 alkaen. Kuluvana lukuvuonna (2023–2024) tehtävää on hoitanut Hannu Kivimäki. Työelämäprofessoriksi valitaan vuosittain kokenut alan ammattilainen, jonka odotetaan jakavan tietojaan ja kokemustaan alan opiskelijoille sekä antavan panoksensa journalismin opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.