Laura Saarikoski journalistiikan työelämäprofessoriksi Tampereen yliopistoon
Laura Saarikoski on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodeksi 2024–2025. Hän aloittaa uudessa roolissaan elokuussa.

Viestintätieteiden yksikön päällikkö Marko Ala-Fossin mukaan Laura Saarikoski erottui hakijoiden joukosta erityisesti ison journalistisen organisaation kokeneena johtajana ja kehittäjänä.
– Suuren päivälehden entinen päätoimittaja on nähty tässä tehtävässä vain kerran aiemmin. Saarikoski on myös ansioitunut journalisti, jonka asiantuntemus muun muassa ulkomaankirjeenvaihtajan tehtävistä vastaa erinomaisesti sitä, mitä tällä kertaa haettiin.
Laura Saarikoski on työskennellyt lukuisissa erilaisissa toimituksellisissa rooleissa. Helsingin Sanomissa hän on johtanut toimitusta päätoimittajana, toimituspäällikkönä ja esihenkilönä. Lisäksi hän on työskennellyt Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana ja politiikan toimittajana. Hän on ansioitunut niin uutis- kuin featuresisältöjen toimittajana ja päällikkötoimittajana.
Saarikoski on palkittu Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla Vuoden journalisti –sarjassa 2017. Perusteluina oli muun muassa, että hän piti suomalaiset poikkeuksellisen hyvin perillä Yhdysvaltain presidentinvaalitaistelusta. Yhdysvalloissa ollessaan hän kirjoitti myös kirjan "Trump - Mies kuin Amerikka" yhdessä toimittaja Saska Saarikosken kanssa.
Työelämäprofessuuria kantaa kolme teemaa
Laura Saarikoski on Tampereen yliopiston alumni, hän valmistui 2006.
– Olen tosi innostunut palaamaan omaan alma materiini päätoimittajakauden jälkeen! Haluan opettaa journalismia, mutta myös oppia opiskelijoilta siitä, miten he näkevät maailman ja käyttävät mediaa, hän sanoo.
Saarikoskella on työelämäprofessuurilleen kolme kantavaa teemaa.
– Opiskelijat voivat muuttaa maailmaa vain, jos he ymmärtävät, millä pelisäännöillä se toimii. Opetukseni pääteema onkin, miten tehdä kannattavaa journalismia eri muodoissa. Miten jutun menestystä nykyisin mitataan? Miten toimittaja saa töitä? Millaisia kykyjä työelämässä tarvitaan?
Taloudellinen riippumattomuus on Saarikosken mukaan journalistisen riippumattomuuden ehto sekä yleisellä että henkilökohtaisella tasolla. Riippumattomuus ei kuitenkaan edellytä vain toimivaa ansaintamallia, vaan myös kestävää toimittajaidentiteettiä.
– Tiedän, että jaksaminen huolettaa monia nuoria. Siksi on tarpeen puhua siitä, miten toimittaja voi oppia esimerkiksi kestämään painostusta tai häirintää somessa, hän jatkaa.
Saarikosken toinen iso teema on tekstin asteittainen kuolema ja yleisön siirtyminen audioon, videoon ja someen.
– Tämän päälle tulee vielä tekoäly. Opiskelijoiden sukupolvi on murroksen etulinjassa. Mitä tämä tarkoittaa ideoinnin tai jutun rakentamisen näkökulmasta, ja miten esimerkiksi audiosta voi saada kannattavaa liiketoimintaa? Tästähän Suomessa on tällä hetkellä erilaisia kiinnostavia uusia kokeiluja, kuten Briif tai Zetland.
Kolmantena ajankohtaisena teemana Laura Saarikoskella ovat Yhdysvaltain presidentinvaalit syksyllä.
– Olen itse entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja, ja seurasin vaalikentillä Trumpin nousua 2014–2018. Kirjeenvaihtajuutta koskevilla luennoilla pureudutaan median aiheuttamaan kuplaantumiseen Suomessa ja Yhdysvalloissa.
– Haluaisin myös innostaa opiskelijat ratkaisemaan ristiriidan henkilökohtaisia hyötysisältöjä kohti kallistuvan mediabisneksen ja pahenevien kansainvälisten kriisien välillä. Kun maailma palaa, media kaivaa omaa napaa. Tästä ei kuitenkaan voi syyttää vain mediaa, sillä yleisö ei jaksa monta kriisiä yhtä aikaa. Median jatkuva haaste on tehdä kaukaisista kriiseistä kiinnostavia ja relevantteja suomalaisille.
– Lisäksi aion pitää opiskelijoille säännöllistä päätoimittajan vastaanottoa, jossa he voivat saada henkilökohtaista palautetta.
Alan tulevaisuus askarruttaa
Saarikoski muistuttaa, että media-ala on vaikeassa tilanteessa, ja juuri siksi jokaisen toimittajaopiskelijan kannattaa miettiä, millaiset taidot tuovat tulevaisuudessa töitä. Hänen mukaansa kannattaa myös valmistautua siihen, että edessä voi olla monta hieman erilaista uraa. Hän haluaa valottaa sitäkin, millaisiin erilaisiin ammatteihin toimittajakoulutus voi valmistaa, ja kutsua erilaisia ammattilaisia puhumaan tästä.
– Pitää olla ennen kaikkea kiinnostunut siitä, mistä yleisö on kiinnostunut, ei vain siitä, mitä itse pitää tärkeänä. Tarkoitan sekä muotoa että sisältöä. Ne tavat, joilla uutisia tehdään vuonna 2024, muuttuvat varmasti seuraavan vuosikymmenen aikana.
– Samalla pitää pitää huolta henkilökohtaisesta integriteetistä. Journalismin erottaa fiktiosta se, että se on totta, ja faktat tarkastetaan niin huolella kuin vain voidaan, toteaa Saarikoski.
– Olen myös iloinen siitä, että uudet journalistin ohjeet vetävät rajan journalismin ja sponsoroidun sisällön väliin. Yleisön on tiedettävä, mikä on riippumatonta sisältöä, mikä ei. Uudet ohjeet antavat toimitusten johdolle hyvän selkänojan arjen päätöksiä varten, ja voin kertoa luennoilla esimerkkejä siitä, miten ohjeita on arjessa tulkittu.
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan dekaani Jyrki Vuorinen on iloinen laajasta kiinnostuksesta journalistiikan työelämäprofessuuriin.
– Valitsimme nyt 18. journalistiikan työelämäprofessorin. Vuosittain vaihtuvan professorin myötä opiskelijat saavat valtavan määrän tietoa ja taitoja suoraan kentältä. Laura Saarikoskella on selkeä näkemys siitä, mitä vaaditaan kannattavaan journalismiin ja menestyksekkääseen uraan journalistin ammatissa. Näiden näkemysten testaamisella ja jalostamisella Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen kursseilla tullaan vahvistamaan opiskelijoiden osaamista mediataloudesta ja valmiuksia yrittäjämäiseen toimintaan.
Journalistiikan vierailijaprofessuuri, nykyinen työelämäprofessuuri, on ollut Tampereen yliopistossa vuodesta 2007 alkaen. Kuluvana lukuvuonna (2023–2024) tehtävää on hoitanut Hannu Kivimäki. Työelämäprofessoriksi valitaan vuosittain kokenut alan ammattilainen, jonka odotetaan jakavan tietojaan ja kokemustaan alan opiskelijoille sekä antavan panoksensa journalismin opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Saarikoski
Saarikoski247@gmail.com
Jyrki Vuorinen
jyrki.vuorinen@tuni.fi
Marko Ala-Fossi
+358 40 190 4149
marko.ala-fossi@tuni.fi
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme