Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä
10.4.2026 10:35:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
Epidermolysis bullosa (EB) on harvinainen ja periytyvä ihosairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa. EB-potilaalla pienikin mekaaninen rasitus voi aiheuttaa kivuliaita rakkuloita iholle ja limakalvoille. Rakkulat eivät parane vaan johtavat haavaumien kehittymiseen iholle. Rakkulat voivat muodostua joko ihon pintakerrokseen eli orvasketeen tai syvempään kerrokseen eli verinahkaan riippuen taudin tyypistä.
Vaikeimmissa tautimuodoissa sairaus johtaa kuolemaan jo nuorella iällä. Vakavimmillaan sairaudesta kärsivät lapsipotilaat voivat menehtyä jo muutaman kuukauden iässä. Vaikeimpia muotoja sairastavia lapsia syntyy vuosittain Suomessa yksi tai kaksi. Kaikkiaan Suomessa epidermolysis bullosaa sairastaa arviolta 200 henkilöä, maailmanlaajuisesti 500 000 ihmistä.
Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on tuonut toivoa epidermolysis bullosaa sairastaville. Järvisen tutkimusryhmän työn avulla sairauteen voi saada tulevaisuudessa tehokkaampaa hoitoa. Lääkemolekyyli, jonka hän kehitti yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa, rauhoittaa sairautta.
– Epidermolysis bullosassa rakkulat aiheuttavat verenvuotoa, infektioita ja massiivista arpikudosta. Lopputuloksena potilas voi menehtyä ihon laaja-alaiseen rakkulointiin, lievemmissä muodoissa voi myös syntyä aggressiivinen ihosyöpä. Kehittämämme lääkemolekyyli ehkäisee tulehdusta ja vähentää arpikudoksen syntymistä. Prekliinisissä kokeissa se pidensi myös epidermolysis bullosaa sairastavinen koe-eläinten elinaikaa muihin hoitoihin verrattuna, Järvinen kertoo.
Uusi lääkemolekyyli on rekombinantti fuusioproteiini, joka koostuu kahdesta toisiaan tukevasta yksiköstä. Toinen niistä on arpeutumista estävä lääkeaine dekoriini ja toinen pieni proteiininpala, peptidi, jonka tehtävänä on kuljettaa lääke verenkierron kautta juuri sinne, missä sitä tarvitaan.
Vuonna 2025 lääkemolekyylin lisenssi myytiin ranskalaisyhtiö Theravialle, jonka nykyään omistaa lääkeyhtiö Norgine. Lääkemolekyylin jatkokehitys ja kliininen lääketutkimus jatkuu heidän vetämänään.
Järvisen Vuoden keksijä -palkintoon johti toinenkin hänen tutkimusryhmänsä innovaatio: uudenlainen lääkemolekyylien seulontamenetelmä, joka auttaa löytämään miljardien molekyylien joukosta sellaiset peptidit, jotka hakeutuvat verenkierron välityksellä kohdekudokseen eli ”elimistön oikeaan postinumeroon” ja kykenevät kulkemaan verisuonten läpi. Seulonta pohjautuu niin kutsutun biopannauksen ja mikrodialyysin yhdistämiseen sekä moderneihin DNA-sekvenointimenetelmiin.
Kun lääkemolekyyli liitetään peptidiin, joka hakeutuu verenkierron välityksellä sairauteen ja avaa siellä solun sisäisen kuljetusreitin, lääkemolekyyli saadaan vietyä sinne, missä sairaus on aktiivinen. Tämä kasvattaa lääkehoidon tehoa.
Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
– Isä sanoi aikanaan omille väitöskirjaoppilailleen ja minulle, että puhdasta löytämisen iloa ei voi kaupasta ostaa. Se on se, mikä edelleen ajaa eteenpäin. Aina kun mikroskoopissa näkee, että solut lopulta tekevät jotain, jota olemme pitkään toivoneet, niin se ilo on tunne, jota muualta ei saa.
Tampereen yliopiston Vuoden keksijä -palkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävästä ja innovatiivisesta tutkimustyöstä. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa tutkijoita kehittämään uusia ratkaisuja ja edistämään tieteellistä ja teknologista kehitystä. Palkintoa on jaettu vuodesta 2020. Lue lisää Tampereen yliopiston uutisesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero JärvinenProfessori
Puh:0442854620tero.jarvinen@tuni.fiKuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusia avauksia kestävän arjen ratkaisuihin – URBAN PROSUMERS -hankkeen kick-off Tampereella9.4.2026 13:10:20 EEST | Tiedote
Tule torstaina 16.4. kello 17.00–19.00 kuulemaan, miten paikallisia ratkaisuja voidaan luoda yhdessä kestävän ruoan, liikkumisen ja energian teemoissa! Tilaisuus järjestetään paikan päällä Nekalabissa.
Digiteknologia ei korvaa tilitoimistojen ihmistyötä8.4.2026 16:05:23 EEST | Tiedote
Tilitoimistoalalla on digitalisoitu työtä ja palveluita ripeään tahtiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan odotukset tehokkuuden lisääntymisestä eivät ole aina täyttyneet, koska digiympäristöön liittyy hankaluuksia ja hidasteita.
Härmälänrannan taideraati toteuttaa julkista taidetta asukkaiden, kaupungin ja tutkimushankkeen kanssa8.4.2026 15:41:13 EEST | Tiedote
Arvioitaessa päätöksentekoa ja varojen käyttöä julkisen taiteen ostoissa on hyvä kääntää katsetta myös vaihtoehtoisiin malleihin. INNATURE-tutkimushankkeen aloitteesta asukkaat ovat Härmälänrannassa mukana julkisen taiteen toteuttamisessa alusta lähtien.
Liikkuva laboratorio paljasti lentokentän pienhiukkaspäästöjä yllättävän kaukaa – tarkka data parantaa ilmanlaadun seurantaa8.4.2026 08:45:50 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen tulosten mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ultrapienet hiukkaspäästöt leviävät tiedettyä laajemmalle alueelle: pitoisuudet ovat koholla jopa 15 kilometrin etäisyydellä kentästä. Ultrapienet hiukkaset jäävät usein perinteisiltä mittareilta piiloon, mutta uusilla menetelmillä niistä on nyt saatu tarkkaa dataa Suomessa. Tämä mahdollistaa ilmanlaadun entistä luotettavamman seurannan.
Yhä useampi yli 90-vuotias asuu kotona ilman virallista hoitoa27.3.2026 10:16:56 EET | Tiedote
Tervaskannot 90+ -tutkimus käynnistää uuden aineistonkeruun huhtikuussa. Pitkään kerättyä kyselyaineistoa on vastikään hyödynnetty tarkasteltaessa pitkäaikaissairauksien yleisyyden ja toimintakyvyn kehitystä. Tulosten mukaan vanhoista vanhimpien ihmisten sairastuvuus on kasvanut, mutta heidän toimintakykynsä on pysynyt lähes ennallaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme