Vientijohtajakysely: Suomalaisyritykset vetäytyneet pois Venäjältä – vain enää muutamalla vetäytymisprosessi kesken

Jaa

Kauppakamarien tuore vientijohtajakysely osoittaa, että suomalaisyrityksillä ei enää ole liiketoimintaa Venäjällä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 2,2 prosentilla on vetäytymisprosessi vielä kesken, mutta varsinaista liiketoimintaa kenelläkään ei Venäjällä enää ole.

Keskuskauppakamarin johtaja (kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari). Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin johtaja (kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari). Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari

Sama kysymys on esitetty kauppakamarien vientiä harjoittaville yrityksille Venäjän hyökkäyssodan alettua ja toukokuun kysely on ensimmäinen kerta, kun yhdelläkään yrityksellä ei ole enää aktiivista liiketoimintaa Venäjällä.

Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022, 78 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä oli liiketoimintaa Venäjällä. Vuoden päästä sodan alkamisesta reilulla kuudella prosentilla oli vielä liiketoimintaa Venäjällä ja 13 prosentilla oli vetäytymisprosessi kesken.

”Suomalaisyritykset ovat poistuneet esimerkillisesti Venäjältä. Vetäytymisprosessit aloitettiin heti sodan alettua, eivätkä ne ole olleet kaikille yrityksille helppoja. Nyt näyttää siltä, että ne on saatu kutakuinkin päätökseen”, sanoo Keskuskauppakamarin kv-asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.

Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastasi lähes sata vientiä harjoittavaa kauppakamarien jäsenyritystä ympäri Suomen. Kysely tehtiin toukokuun viimeisellä viikolla.

Yrityksiltä kysyttiin myös, ovatko ne kohdanneet Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. Vastanneista noin 33 prosenttia oli kohdannut kiertämisyrityksiä ja noin 61 prosenttia ei ollut. Yrityksistä 6,5 prosenttia ei osannut sanoa, onko kiertämisyrityksiä ollut.

”Pakotekiertoa havainneiden ja kohdanneiden yritysten määrä on kasvanut vuoden aikana koko ajan, kun olemme asiasta kysyneet. Voi olla, että suomalaisyritykset ovat valppaampia ja tietoisempia tai sitten sanktioiden kiertoyritysten määrä on vain kasvanut. Hyvä seikka on se, että yritykset tiedostavat pakotteiden kiertopyrkimykset entistä paremmin; niiden vientiyritysten määrä, jotka eivät osaa sanoa, onko pakotekiertoa havaittu, on laskenut selvästi koko ajan”, sanoo Pohjanheimo.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä Ukrainan jälleenrakentamiseen aikoo osallistua reilu 30 prosenttia. Hieman suurempi määrä, noin 33 prosenttia ei aio osallistua ja 37 prosenttia ei vielä osaa sanoa.

”Sellaisten yritysten määrä, jotka aikovat osallistua Ukrainan jälleenrakentamiseen, on kyselyjemme mukaan ollut hienoisessa kasvussa. Tämä on hyvä asia, sillä Ukrainan pyrkiessä rakentamaan maansa uudelleen, suomalaisyrityksillä on paljon osaamista ja annettavaa”, Pohjanheimo sanoo.

Kauppakamarien vientijohtajakysely tehtiin 28-31.5 ja siihen vastasi 93 vientiyritystä ympäri Suomen. Kolmasosa vastanneista yrityksistä työllistää yli 250 henkilöä, kolmas osa 50-249 henkilöä ja kolmasosa alle 50 henkilöä. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse ja siihen pystyi vastaamaan vain yhden kerran.

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnalta suositus elintarviketeollisuuden sopimusten päättämisehdoista19.6.2024 08:55:00 EEST | Tiedote

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on antanut suosituksen elintarviketeollisuuden ja tuottajan pitkäkestoisten sopimusten päättämisehdoista sekä niiden kohtuullisuudesta. Lautakunta kiinnittää huomiota sopimusten päättämisehtojen selkeyteen: sopimuksen irtisanominen ja purkaminen ovat eri asioita. Lautakunta korostaa, että toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen pääasiallinen päättämistapa on irtisanominen.

Elinkeinoelämän järjestöt: Esitys kolmen kuukauden säännöstä vaatii vielä jatkotyöskentelyä19.6.2024 06:54:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan hallituksen esitykseen niin kutsutusta kolmen kuukauden säännöstä ei tule sisällyttää työnantajan ilmoitusvelvollisuutta, ja työttömäksi jääville ulkomaalaisille työnhakuun annettavien suoja-aikojen tulisi olla esitettyä pidemmät. Esitysluonnos on valmistelun aikana parantunut merkittävästi, mutta järjestöt myös toivovat, että Migrin niukkenevat resurssit käytettäisiin maahantulon sujuvoittamiseen ja oleskelulupien käsittelyn nopeuttamiseen työttömäksi jääneiden ihmisten valvonnan sijaan.

Keskuskauppakamari: Ammatillisen koulutuksen tarjontaa ei saa rajoittaa vaan siitä on tehtävä markkinalähtöisempää - yritysten omaa koulutusta ei saa lakkauttaa18.6.2024 06:50:00 EEST | Tiedote

Ammatilliseen koulutukseen on kaavailtu nykyisen hallituksen toimesta uudistuksia, joissa painopistettä siirretään yhä vahvemmin nuorten ja vailla aiempaa tutkintoa olevien kouluttamiseen. Keskuskauppakamari pitää uudistuksia oikean suuntaisina, mutta yritysten tarpeisiin vastaavan koulutuksen edellytysten heikentyminen herättää huolta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye