Lukiolaistyttöjen somen käyttö lisää ahdistusta ja yksinäisyyden tunnetta

HUSin, Helsingin yliopiston sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkijoista koostuva tutkimusryhmä toteutti syksyllä 2022 pääkaupunkiseudun ensimmäisen vuoden lukiolaistyttöjen keskuudessa 3S (School, Sports and Social media) -tutkimuksen, jossa selvitettiin tavoitteellisen koulunkäynnin, urheilun ja sosiaalisen median käytön yhteyksiä nuorten kehonkuvaan, mielenterveyteen, hyvinvointiin sekä murrosiän kehitykseen.

Tutkimuksessa selvisi, että päivittäinen aika sosiaalisessa mediassa oli yhteydessä alempaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon, korkeampaan sosiaalisen median riippuvuuteen, korkeampaan ahdistuksen tasoon ja huonompaan kehonkuvaan.

Lisäksi sosiaalisen median riippuvuus oli yhteydessä huonompaan koettuun terveyteen, alhaisempaan mielialaan, lisääntyneeseen väsymykseen ja voimakkaampiin yksinäisyyden tunteisiin.

”Joka kuudennella tutkimukseen osallistuneista täyttyivät mahdollisen sosiaalisen median riippuvuuden kriteerit ja nämä olivat yhteydessä huonompaan mielenterveyden ja hyvinvoinnin kokemukseen. Yli kolmannes nuorista ylitti rajan mahdolliselle ahdistushäiriölle”, kertoo tutkimusryhmän jäsen nuorisogynekologi Elina Holopainen HUSista ja Helsingin yliopistosta.

Sosiaalinen media vie nuorten aikaa lähes neljä tuntia päivässä

Syksyllä 2022 tutkimukseen rekrytoitiin mukaan 1164 pääkaupunkiseudulla lukion aloittavaa 15–16-vuotiasta tyttöä 21 sosioekonomisesti erilaisesta lukiosta. He edustivat 59 % tutkimukseen osallistuneiden lukioiden tytöistä ja hieman yli 29 % koko pääkaupunkiseudun lukion 1. vuosiluokan tytöistä.

Nuoret täyttivät sähköisen kyselyn, joka sisälsi validoidut seulontakyselyt sosiaalisen median käytön riippuvuudesta, ahdistuneisuudesta ja kehonkuvasta. Yleisen hyvinvoinnin mittaamiseksi nuoret arvioivat nykyistä terveyttään, mielialaansa, väsymystään ja yksinäisyyttään.

Kaikkia tutkittavia nuoria pyydettiin arvioimaan päivittäinen älypuhelimen käyttönsä. Lisäksi nuorilta pyydettiin kuvakaappaus ruutuaika-sovelluksella ruutuajasta sekä eniten käytetyistä sovelluksista. Keskimääräinen päivittäinen ruutuaika, perustuen vähintään kolmen päivän tietoihin, oli saatavilla 656 nuorelta, ja 7 päivän tiedot 298 nuorelta. Keskimääräinen ruutuaika oli 5,8 tuntia, josta keskimääräinen aika sosiaalisen median käyttöön oli 3,9 tuntia.

Yksityiskohtaiset tiedot käytetyimmistä sovelluksista oli saatavilla 564 nuorelta. Noin kolmasosa nuorista käytti sosiaalista mediaa alle 3 tuntia päivässä, kun taas 14 % vietti aikaa sosiaalisen median parissa 6 tuntia tai enemmän.

”Suomalaisten lukiolaisten on raportoitu olevan yhä uupuneempia ja masennuksen tai ahdistuksen vuoksi tehdyt lähetteet lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloille ovat lisääntyneet. Mielenterveyspalveluita kasvattamalla ei kyetä estämään nuorten ahdistuksen lisääntymistä, mikäli tämän ilmiön taustasyihin ei pureuduta”, sanoo tutkimuksen vastuujohtaja dosentti Silja Kosola Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta ja Helsingin yliopistosta.

”Koulumaailman uudistuksissa ja nuorten lisääntyvää uupumista selvitettäessä tulisi huomioida ruutuaika ja sosiaalisessa mediassa käytetty aika ja kohdentaa interventiot myös niihin”, jatkaa tutkimusryhmän jäsen väitöskirjatutkija Sara Mörö HUSista ja Helsingin yliopistosta.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.