LUT on jälleen Suomen maineikkain yliopisto

 T-Media tutki kaikkien suomalaisten yliopistojen maineen kansalaisten keskuudessa helmi-maaliskuussa 2024. Yhteensä 2 137 vastaajan tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki Suomen yliopistot ovat hyvämaineisia. Tutkimuksessa käytettiin asteikkoa 1–5 ja hyvän arvosanat ovat välillä 3,50–4,00.

Yliopistojen maineikkaimpien kärjen muodostavat Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT arvosanalla 3,83, Maanpuolustuskorkeakoulu (3,77) ja Aalto-yliopisto (3,72) sekä Itä-Suomen yliopisto (3,71).

“Neljä varsin erilaista korkeakoulua muodostavat tänäkin vuonna mainetutkimuksen kärjen, vaikka keskinäinen järjestys vähän muuttuikin viime vuodesta. Tämä kertoo hienosti siitä, miten erilaisia maineikkaimmat yliopistot Suomessa voivat olla”, T-Median vanhempi neuvonantaja Nina Laakso sanoo.

Tampereen yliopisto on tutkimuksen suurin nousija

Tampereen yliopisto sai tällä tutkimuskierroksella arvosanan 3,59. Nousua edellisvuoden tuloksesta on yhteensä 0,17 yksikköä, siten Tampereen yliopisto on tutkimuksen suurin nousija.

“Tampereen yliopisto onnistui erityisen hyvin johtamismielikuvan nostamisessa. Aikaisemmin Tampereen yliopiston maineessa on kuvastunut johtamiseen liittyvien kriisien vaikutus, nyt nousua johtamisen osa-alueella tuli yliopistolle huikeat 0,39 yksikköä. Usein uudella johdolla on mahdollisuus kääntää maineen kehityksen suuntaa ja tämä mahdollisesti jo nyt näkyy tuloksissa. Tampereen ohella useat maakuntayliopistot profiloituvat johtamisen kautta. Avoimuus ja vuorovaikutus ovat tärkeitä”, Laakso sanoo.

“Tampereen yliopiston ydintoimintaa eli tutkimusta ja koulutusta on vuodesta toiseen arvostettu Luottamus&Maine-tutkimuksenkin mukaan. Tänä vuonna maineemme parantui edelleen kaikilla osa-alueilla. Kiitos siitä kuuluu henkilöstöllemme, joka aktiivisesti strategiamme mukaisesti haluaa lisätä toimintamme vaikuttavuutta. Tuloksessa näkyy varmaan myös se, kuinka yliopistoyhteisön rakentava keskustelu ja yhteistyö on keskeinen mainetekijä ja näkyy nopeasti myös ulkopuolisille toimijoille”, Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen sanoo.

Yliopistoilla on yleisesti hyvä maine Suomessa – vastuullisuus vaikuttaa eniten suomalaisten suhtautumiseen ja käytökseen yliopistoja kohtaan

Tutkimuksessa tarkastellaan myös kansalaisten mielikuvaa yliopistoista yleisesti. Suomalaisyliopistoilla on yleisesti hyvä maine kansalaisten keskuudessa (3,71). Kansalaiset arvioivat yliopistojen maineen tuotteiden ja palveluiden osa-alueen hyvälle tasolle (3,90), lähelle erinomaista tasoa (≥4,00).

Maineen kahdeksasta osatekijästä vastuullisuus vaikuttaa eniten siihen, miten suomalaiset suhtautuvat ja käyttäytyvät yliopistoja kohtaan.

“Me emme voi pitää itsestäänselvyytenä kansalaisten luottamusta ja antamaa legitimaatiota yliopistoja ja niiden rahoitusta kohtaan. Maailmalla on jo vakavia viitteitä siitä, että luottamus ja arvostus yliopistojen asemaa ja tutkittua tietoa kohtaan on laskenut. Tarkoituksellinen väärä tieto saa yhä enemmän jalansijaa ja näkemykset polarisoituvat. On tärkeää seurata tätä kehitystä myös Suomessa ja varmistaa, että yliopistot ja niiden toiminta saavat vahvan legitimaation kansalaisilta myös tulevaisuudessa” , Laakso sanoo.

“Oikea, tutkittu tieto on yksi demokraattiseen yhteiskuntarauhaan keskeisimmin vaikuttavista tekijöistä. Luottamuksen jatkuva rakentaminen ja ylläpitäminen on erityisen tärkeää.”

Näin tutkimme

Yliopistojen Luottamus&Maine 2024 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten yliopistojen mainetta kansalaisten keskuudessa. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomen 14 yliopistoa.

Yliopistoja arvioitiin T-Median Luottamus&Maine-tutkimusmallilla, jossa yliopiston saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet ja palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 20.2.–5.3.2024. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 2 137 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poissulkien Ahvenanmaa). Otos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Kuvituskuva: LUT Lappeenranta Campus © Teemu Leinonen