ALV-kannan noston aikataulu on liian tiukka laajojen tietojärjestelmämuutosten takia
7.6.2024 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Hallitus korottaa yleistä arvonlisäverokantaa ja vakuutusmaksuveron verokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta 2024.
- Aikataulu on hankala etenkin vakuutusyhtiöille, ja Finanssiala ry (FA) ehdottaa, että siirtymäaikaa pidennettäisiin ainakin lokakuun alkuun 2024.
- Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä voi olla useita kymmeniä tietojärjestelmiä, joihin verokannan nosto edellyttää muutoksia.
- Tietojärjestelmien lisäksi muutoksia on tehtävä hinnastoihin ja sopimuksiin, mikä myös vaatii resursseja ja aikaa.
- FA ymmärtää, että hallituksen julkisen talouden tasapainottamiseen vaaditaan myös välillisen verotuksen kiristystä, vaikka yleisen arvonlisäverokannan korotus onkin suora kustannus alalle.
Syyskuun alusta 2024 toteutettavat verokantojen korotukset tulevat liian nopealla aikataululla. Arvonlisäveron ja vakuutusmaksuveron verokantaa on määrä korottaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin.
Muutosten tekeminen tietojärjestelmiin, hinnastoihin ja sopimuksiin vaatii huomattavia resursseja. Vakuutusyhtiöitä rasittavat myös vakuutusmaksuveron korotuksen vaatimat muutokset.
”Erityisen hankala on myös nyt tehty ratkaisu korottaa verokantoja juuri 1,5 prosentilla. Vanhemmat järjestelmät eivät välttämättä taivu aivan hetkessä desimaalilukuihin. Näistä syistä uudistuksen siirtymäaikaa tulisi pidentää”, ehdottaa Finanssiala ry:n (FA) johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist.
Aikataulu on erityisen tiukka vakuutusyhtiöille, joiden tulee tehdä verokantamuutokset sekä arvonlisäverosta että vakuutusmaksuverosta. Suomen vakuutusmaksuvero on jo nykyisellään Euroopan kireintä, ja muutoksen myötä vakuutuksiin kohdistuva verotus kiristyy entisestään. Verokantamuutoksille tulisi FA:n mukaan antaa pidempi siirtymäaika, vähintään 1.10.2024 saakka.
”On selvää, että verokannan muutos tuo finanssiyhtiöille kustannuksia, vaikka toki ymmärrämme tarpeen tasapainottaa julkista taloutta.”
Lähes puolen miljardin euron rasite piilevästä ALV:stä
Finanssitoimialalle tulee vuosittain noin puolen miljardin euron lasku piilevästä arvonlisäverosta. Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan yhtiöt eivät saa vähentää hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin.
Piilevä arvonlisäkulu aiheuttaa kustannuksia myös vakuutusyhtiöille. Vakuutusmaksuvero puolestaan on vakuutustuotteista perittävä kulutusvero, joka ei kuitenkaan ALV:n tapaan ole maksajalleen vähennyskelpoinen. Se siis aiheuttaa verotuksen kertaantumista ja nostaa vakuutuksia ottavien yritysten kustannuksia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiMarja BlomqvistJohtava veroasiantuntija
Puh:+358 20 793 4208marja.blomqvist@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Sijoittajat palasivat rahastomarkkinoille huhtikuussa – rahastopääoma kasvoi 211 miljardiin euroon12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin huhtikuussa yhteensä 1,4 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 211 miljardia euroa.
Talouden pyöreä pöytä: Hypeä vai hyötyjä? Tekoälyn todellinen rooli finanssialalla 12.5. klo 14.00–15.008.5.2026 12:23:52 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutuksista käydään vilkasta keskustelua, mutta miltä tilanne näyttää finanssialalla juuri nyt?
Talouden pyöreä pöytä: Hypeä vai hyötyjä? Tekoälyn todellinen rooli finanssialalla 12.5. klo 14.00–15.00 - täydennetty ilmoittautumislinkillä30.4.2026 13:30:36 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutuksista käydään vilkasta keskustelua, mutta miltä tilanne näyttää finanssialalla juuri nyt?
Talouden pyöreä pöytä: Hypeä vai hyötyjä? Tekoälyn todellinen rooli finanssialalla 12.5. klo 14.00–15.0030.4.2026 13:01:09 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutuksista käydään vilkasta keskustelua, mutta miltä tilanne näyttää finanssialalla juuri nyt?
Laura Welling johtajaksi Finanssiala ry:hyn – uudella johtajalla vahva finanssialan tausta30.4.2026 09:00:49 EEST | Tiedote
Laura Welling on nimitetty johtajaksi Finanssiala ry:hyn (FA). Welling aloittaa tehtävässään 1.9.2026 ja on osa FA:n johtoryhmää. Hän tulee FA:han eläkkeelle jäävän Taina Ahvenjärven tilalle. Ahvenjärven vetämän ryhmän vastuualueita ovat muun muassa maksamisen, tunnistamisen ja maksujärjestelmien edunvalvonta, petos- ja vahingontorjunta sekä kyberturvallisuus, varautuminen ja rahanpesun torjunta. Ennen FA:ta Welling on työskennellyt muun muassa Deloittella ja Danske Bankissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme