KHO:n ennakkopäätös, joka koskee henkilökohtaisen avustajan työaikakorvauksia vammaispalvelun kustannuksina
7.6.2024 09:24:09 EEST | Korkein hallinto-oikeus | Päätös
Kuntayhtymä oli myöntänyt A:lle vammaispalvelulain perusteella palveluasumisen kotiin, joka toteutettiin henkilökohtaisen avun avulla. Käytössä oli työnantajamalli, jossa A toimi työnantajana ja avustajana hänen tyttärensä. Kuntayhtymä kieltäytyi korvaamasta A:lle palkkauksesta aiheutuvina kustannuksina työaikaan sidoksissa olevia palkanlisiä sillä perusteella, että työaikalakia ei sovellettu työnantajan perheenjäsenen työhön.
Asiassa sovellettavassa vuoden 1996 työaikalaissa oli säädetty poikkeuksena työaikalain soveltamisalaan, että lakia ei sovelleta työnantajan perheenjäsenen työhön. Työaikalailla oli pantu täytäntöön työaikadirektiivi.
Työaikadirektiivin perusteella perheenjäsentä koskevaa poikkeusta ei voitu soveltaa vain sillä perusteella, että työntekijä on työnantajansa perheenjäsen. Poikkeuksen soveltamiseksi edellytettiin lisäksi, että työsuhteessa työajan pituutta ei kokonaisuudessaan mitata tai määritellä ennalta tai että työntekijä voi päättää siitä itse harjoitetun toiminnan luonteen vuoksi.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että työaikalain poikkeussäännöstä ei voitu esillä olevan tilanteen kaltaisissa tilanteissa säännöksen ehdottoman sanamuodon puitteissa tulkita siten kuin työaikadirektiivissä edellytettiin.
Direktiivillä ei sellaisenaan voida luoda velvoitteita yksityiselle oikeussubjektille. Tässä asiassa oli kuitenkin otettava huomioon, että vaikeavammaisen henkilön ja hänen avustajansa välisen työsuhteen perustana oli viranomaisen myöntämä lakisääteinen palvelu. Viranomainen on tällöin velvollinen korvaamaan työnantajana toimivalle vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset, joita ovat palkan lisäksi myös työnantajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset. Se, että vaikeavammainen henkilö työnantajamallissa itse maksaa henkilökohtaiselle avustajalle työnantajan maksettavaksi kuuluvat palkanlisät, ei merkinnyt sitä, että asiassa olisi direktiivin soveltamisen kannalta kysymys kahden yksityisen oikeussubjektin välisestä oikeussuhteesta.
Työnantajana toimiva vaikeavammainen henkilö voi vedota vaatimuksensa perusteena työaikadirektiivin säännökseen perheessä työskentelyä koskevan poikkeuksen rajoituksista palvelun järjestämisen kustannuksista vastuussa olevaa julkisoikeudellista tahoa vastaan. Direktiivin säännös täytti välittömän oikeusvaikutuksen lisäedellytykset ehdottomuudesta ja riittävästä täsmällisyydestä.
Asian olosuhteissa työaikadirektiivin ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella kysymyksessä olevaan työhön ei voitu soveltaa työaikalakiin sisältyvää poikkeusta. Kuntayhtymällä ei ollut ollut lainmukaista perustetta hylätä A:n vaatimusta palkkauskustannusten korvaamisesta hänelle myönnetyn vammaispalvelun kustannuksina.
Äänestys 6-1
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla.
Kort referat på svenska
Yhteyshenkilöt
Jaana Lappalainenviestintäpäällikkö / kommunikationschefkorkein hallinto-oikeus / högsta förvaltningsdomstolen
Puh:029 5640 259etunimi.m.sukunimi@oikeus.fiKorkein hallinto-oikeus (KHO) käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi - http://www.kho.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkein hallinto-oikeus
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee arvonlisäverotusta3.2.2026 09:19:41 EET | Päätös
K Oy oli keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, joka toteutti pysäköintilaitoksen. Pysäköintilaitos oli normaalioloissa pysäköintitoiminnan käytössä. Poikkeusaikoina pysäköintilaitoksen oli tarkoitus toimia alueellisena yhteisväestönsuojana. Alueen kiinteistönomistajat tulivat asemakaavan niille asettamien velvoitteiden täyttämiseksi hankkimaan K Oy:ltä väestönsuojapaikkaoikeuksia (VSS-oikeus), joilla tarkoitettiin oikeutta väestönsuojapaikan osoittamiseen rakennushankkeen asemakaavamääräysten ja rakennuslupaehtojen täyttämiseksi. Sopimusluonnoksen mukaan VSS-oikeus oikeutti väestönsuojatilojen käyttöön ainoastaan poikkeusoloissa. Pysäköintilaitokseen tuli yhteensä 4 100 VSS-oikeutta. Alueen kiinteistönomistajat suorittivat K Oy:lle jokaisesta VSS-oikeudesta kertaluonteisen korvauksen. Lisäksi K Oy veloitti neljännesvuosittain VSS-oikeuksia hankkineilta kiinteistönomistajilta korvauksen väestönsuojalaitteiden ylläpidosta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että VSS-oikeuden luovuttamisessa ja
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee ampuma-aseasiaa29.1.2026 09:23:25 EET | Päätös
A oli kuljettanut henkilöautoa yöaikaan yleisellä tiellä nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ollut ajon jälkeen 1,48 promillea. Poliisipartio oli pysäyttänyt A:n ajon sen jälkeen, kun kansalainen oli tehnyt hätäkeskukselle ilmoituksen hänen autonsa seilaavasta ajosta ja vaihtelevasta ajonopeudesta. A oli käräjäoikeudessa tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta 40 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 30 päiväsakon suuruiseen oheisrangaistukseen. Tuomio oli lainvoimainen. Poliisilaitos oli peruuttanut A:n ampuma-aseiden hallussapitoluvat ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella. Ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella ampuma-aselupa on peruutettava, jos luvan saaneen henkilön tekemä rikos osoittaa hänet sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita. Tämän vuoksi A:n sopivuutta pitämään hallussa ampuma-aselaissa tarkoitettuja aseita oli arvioitava hänen tekemänsä rikoksen perusteella. Törkeää rattijuopumusta
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee ympäristönsuojelua27.1.2026 09:39:44 EET | Päätös
Yhtiö A harjoitti ympäristöluvan nojalla kiviaineksen louhintaa ja murskausta luvassa tarkemmin määritellyllä alueella. Yhtiö oli sittemmin tehnyt ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun ilmoituksen tilapäistä melua ja tärinää aiheuttavasta louhintatyöstä samalla kiinteistöllä sijaitsevalla muulla alueella. Ilmoituksen mukaan louhintatyö liittyi toimenpidelupaa edellyttävään maarakennustoimintaan eli varastointikentän rakentamiseen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen oli hyväksynyt ilmoituksen päätöksestä tarkemmin ilmenevin määräyksin. Louhintaa edellyttävään varastointikentän rakentamiseen oli myönnetty voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain nojalla toimenpidelupa sen jälkeen, kun ympäristönsuojeluviranomainen oli hyväksynyt yhtiön ympäristönsuojelulain nojalla tekemän ilmoituksen. Asiassa oli ratkaistavana, oliko ilmoituksessa tarkoitetun kivenlouhinnan katsottava liittyvän samalla kiinteistöllä harjoitettavaan ympäristöluvanvaraiseen louhintatoimintaan siten, että ilmoituksessa
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee henkilökohtaisen tulon verotusta27.1.2026 09:35:58 EET | Päätös
A oli saanut osakkeiden luovutuksen perusteella lisäkauppahintaa ja maksanut tämän johdosta 740 000 euron ennakkoveron. Esitäytetyltä veroilmoitukselta ei ollut ilmennyt kyseistä luovutusvoittoa, eikä A ollut ilmoittanut muutoksia veroilmoitukseen. Verotusta toimitettaessa A:n veroilmoituksesta oli poikettu sivullisen antaman varainsiirtoveroilmoituksen perusteella siten, että lisäkauppahinnasta saatu luovutusvoitto oli lisätty tuloon. A:lle oli lisäksi määrätty veronkorotus, joka oli vastannut kahta prosenttia lisätyn tulon määrästä.
KHO:n muu päätös, joka koskee asemakaavaan valituslupahakemusta ja valitusta (Sairaalanniemen asemakaava, Rovaniemi)22.1.2026 10:19:33 EET | Päätös
Korkein hallinto-oikeus myönsi asemakaavaa koskevassa asiassa valitusluvan ja tutki asian. KHO kumosi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen Rovaniemen kaupungin valituksesta siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöksen. A:n, Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys ry:n (nykyään Rovaniemen keskikaupungin asukasyhdistys ry) sekä B:n ja hänen asiakumppaneidensa hallinto-oikeudelle tekemät valitukset hylättiin näiltä osin. Korkein hallinto-oikeus otti enemmän viivästyksen välttämiseksi välittömästi tutkittavakseen A:n, Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys ry:n sekä B:n ja hänen asiakumppaneidensa valitukset niiltä osin kuin hallinto-oikeus ei ole niistä ratkaisunsa lopputuloksen vuoksi lausunut. Valitukset Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöksestä hylättiin myös näiltä osin. Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös asemakaavan muutoksen hyväksymisestä jää siten voimaan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme