Väitös: Pariutumisen salaisuuksia tutkimassa: läpimurto evoluutiostrategioiden ymmärtämisessä (Chartrain)
Väitöskirjatutkija Justine Chartrain on väitöskirjassaan syventynyt karhukaisten lisääntymisen kiehtovaan maailmaan ja paljastanut huomattavia oivalluksia niiden monimutkaisista parinvalintamekanismeista ja evoluutiostrategioista.
Karhukaiset, joita kutsutaan usein ”vesikarhuiksi”, ovat mikroskooppinen eläinheimo, joka on tunnettu kyvystään kestää äärimmäisiä ympäristöolosuhteita. Justine Chartrainin tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkitaan niiden monimutkaisen lisääntymiskäyttäytymisen evolutiivisia seurauksia, ja se tarjoaa kattavan ymmärryksen karhukaisten parinvalintadynamiikasta.
Karhukaisten paritteluprosessi suurennuslasin alla
Väitöskirjassa paljastuu merkittäviä havaintoja jokaisesta paritteluprosessin vaiheesta. Ensinnäkin se osoittaa, että karhukaiset voivat erottaa sukupuolet toisistaan ja arvioida fysiologista tilaansa vedestä saatavien kemiallisten vihjeiden avulla. Lisäksi lähikontaktin feromonit näyttävät olevan keskeisiä tekijöitä kosiskelukäyttäytymisessä, jonka havaittiin olevan huomattavan yhdenmukaisia eri lajeilla.
"Yhdessä nämä havainnot tarjoavat arvokasta tietoa karhukaisten pariutumisrituaaleja ohjaavista mekanismeista, ja ne avaavat tietä näiden organismien sukupuolten välisen kemiallisen viestinnän syvällisemmälle ymmärtämiselle", kertoo Justine Chartrain Jyväskylän yliopistosta.
Justine Chartrainin tutkimus parittelun jälkeisistä prosesseista paljasti myös karhukaisten sukusolujen huomattavan vastustuskyvyn ympäristöstressitekijöille viitaten siihen, että naaraiden siittiöiden varastointikyvyllä on huomattava merkitys lisääntymismenestyksen kannalta ekologisissa häiriötilanteissa.
Vaikutukset uusien teknologioiden ja suojelustrategioiden kehittämiseen
Tämän tutkimuksen vaikutukset ulottuvat kauas karhukaisten biologian ulkopuolelle. Lisääntymismenestykseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämisestä saadut oivallukset voivat innostaa kehittämään uusia teknologioita biologisen materiaalin säilyttämistä varten ja antaa tietoa suojelustrategioista, joilla suojellaan näitä vastustuskykyisiä mikro-organismeja ja niiden elinympäristöjä.
"Väitöskirjani edistää merkittävästi ymmärrystämme karhukaisten lisääntymisbiologiasta ja sen laajemmasta evolutiivisesta merkityksestä. Selvittämällä parinvalintamekanismien monimutkaisuutta tämä tutkimus avaa ovia karhukaisten monimuotoisuuden ja resilienssin tutkimiselle ympäristöhaasteiden edessä", Chartrain toteaa.
Filosofian maisteri Justine Chartrainin tutkimus ”Exploring Tardigrade Reproduction: Multifaceted Insights into Sexual Selection and Evolutionary Strategies” pidetään 14.6.2024 klo 12:00 Ag B105 Agorassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jutta Schneider (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena vanhempi tutkija Sara Calhim (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa JYXin julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0190-6.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uudenlainen kulta-nanopartikkeleihin pohjautuva merkintämenetelmä laajentaa merkittävästi solujen kuvaamisen mahdollisuuksia2.12.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Yhdysvaltojen ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden välinen uraauurtava kansainvälinen yhteistyö on esitellyt uuden lähestymistavan molekyylien merkitsemiseen ja visualisointiin solujen pinnoilla käyttämällä edistynyttä 3D-elektronimikroskopiaa.
Väitös: Pohjoisten järvien kestävä hoito huomioi lajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden ruumiinkoon ravintoverkossa (Kangosjärvi)1.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten ympäristötekijät ja kalayhteisön rakenne muokkaavat pohjoisten järvien ravintoverkkoja sekä lohikalojen ravinnonkäyttöä. Tulokset osoittavat, että kalalajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden koko vaikuttavat lohikalojen ravintokäyttäytymiseen enemmän kuin järven pinta-ala tai ilmaston lämpötila.
Varhaiskasvatusjärjestelmä toimii, mutta perheiden valinnanvapaus ei aina toteudu (Kuusiholma-Linnamäki)1.12.2025 08:45:29 EET | Tiedote
Suomessa jokaisella lapsella on oikeus päästä varhaiskasvatukseen. Tätä turvaa varhaiskasvatuslaki, jonka avulla pyritään siihen, että palvelut ovat perheille helposti saatavilla. Varhaiskasvatukseen osallistumista tuetaan lisäksi tulosidonnaisilla asiakasmaksuilla sekä sisaralennuksilla, jotta varhaiskasvatus olisi aidosti mahdollinen kaikille lapsille, perheen tilanteesta riippumatta.
Kultananoklustereista uusia muokattavia materiaaleja nanoelektroniikkaan1.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Kultananoklustereista rakennetut uudet MOF-materiaalit voivat mullistaa nanoelektroniikan. Kansainvälisellä tutkimustyöllä onnistuttiin kehittämään neljä innovatiivista materiaalia, joiden sähkönjohtavuus ja puolijohdemainen käyttäytyminen avaavat uusia mahdollisuuksia elektronisten ominaisuuksien tarkkaan hallintaan.
Oppimisen tuen uudistus muuttaa koulujen arkea – tutkimus selvittää, miten uudistus toteutetaan kunnissa28.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea uudistettiin vuonna 2025, kun aiempi kolmiportainen malli korvattiin ryhmäkohtaisilla ja oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Tavoitteena on tarjota tukea aiempaa oikea-aikaisemmin ja matalammalla kynnyksellä, mutta käytännön toteutus ja resurssit vaihtelevat kunnittain. Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke selvittää nyt, millaiseksi uudistus muotoutuu koulujen arjessa eri puolilla Suomea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme