Väitös: Pariutumisen salaisuuksia tutkimassa: läpimurto evoluutiostrategioiden ymmärtämisessä (Chartrain)
Väitöskirjatutkija Justine Chartrain on väitöskirjassaan syventynyt karhukaisten lisääntymisen kiehtovaan maailmaan ja paljastanut huomattavia oivalluksia niiden monimutkaisista parinvalintamekanismeista ja evoluutiostrategioista.
Karhukaiset, joita kutsutaan usein ”vesikarhuiksi”, ovat mikroskooppinen eläinheimo, joka on tunnettu kyvystään kestää äärimmäisiä ympäristöolosuhteita. Justine Chartrainin tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkitaan niiden monimutkaisen lisääntymiskäyttäytymisen evolutiivisia seurauksia, ja se tarjoaa kattavan ymmärryksen karhukaisten parinvalintadynamiikasta.
Karhukaisten paritteluprosessi suurennuslasin alla
Väitöskirjassa paljastuu merkittäviä havaintoja jokaisesta paritteluprosessin vaiheesta. Ensinnäkin se osoittaa, että karhukaiset voivat erottaa sukupuolet toisistaan ja arvioida fysiologista tilaansa vedestä saatavien kemiallisten vihjeiden avulla. Lisäksi lähikontaktin feromonit näyttävät olevan keskeisiä tekijöitä kosiskelukäyttäytymisessä, jonka havaittiin olevan huomattavan yhdenmukaisia eri lajeilla.
"Yhdessä nämä havainnot tarjoavat arvokasta tietoa karhukaisten pariutumisrituaaleja ohjaavista mekanismeista, ja ne avaavat tietä näiden organismien sukupuolten välisen kemiallisen viestinnän syvällisemmälle ymmärtämiselle", kertoo Justine Chartrain Jyväskylän yliopistosta.
Justine Chartrainin tutkimus parittelun jälkeisistä prosesseista paljasti myös karhukaisten sukusolujen huomattavan vastustuskyvyn ympäristöstressitekijöille viitaten siihen, että naaraiden siittiöiden varastointikyvyllä on huomattava merkitys lisääntymismenestyksen kannalta ekologisissa häiriötilanteissa.
Vaikutukset uusien teknologioiden ja suojelustrategioiden kehittämiseen
Tämän tutkimuksen vaikutukset ulottuvat kauas karhukaisten biologian ulkopuolelle. Lisääntymismenestykseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämisestä saadut oivallukset voivat innostaa kehittämään uusia teknologioita biologisen materiaalin säilyttämistä varten ja antaa tietoa suojelustrategioista, joilla suojellaan näitä vastustuskykyisiä mikro-organismeja ja niiden elinympäristöjä.
"Väitöskirjani edistää merkittävästi ymmärrystämme karhukaisten lisääntymisbiologiasta ja sen laajemmasta evolutiivisesta merkityksestä. Selvittämällä parinvalintamekanismien monimutkaisuutta tämä tutkimus avaa ovia karhukaisten monimuotoisuuden ja resilienssin tutkimiselle ympäristöhaasteiden edessä", Chartrain toteaa.
Filosofian maisteri Justine Chartrainin tutkimus ”Exploring Tardigrade Reproduction: Multifaceted Insights into Sexual Selection and Evolutionary Strategies” pidetään 14.6.2024 klo 12:00 Ag B105 Agorassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jutta Schneider (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena vanhempi tutkija Sara Calhim (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa JYXin julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0190-6.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kolmas toimitus maailmalle – Jyväskylän spektrometrit kiinnostavat kansainvälisesti22.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on jälleen valmistunut huipputason rekyylispektrometri, joka toimitettiin Oslon yliopiston tutkimusinstituuttiin. Kyseessä on jo kolmas kokonainen toimitettu laitteisto ohjelmistoineen, asennuksineen ja koulutuksineen. Laitteisto asennettiin tällä kertaa puhdastilaan, jossa piikiekkoja käsitellään suojavarusteet päällä. Tämä toimitus oli vahva osoitus Jyväskylän yliopiston toimittaman järjestelmän suorituskyvystä vaativassa ja tarkasti säädellyssä ympäristössä.
Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Iäkkäiden näkökyky ja kuuloaisti parantuneet - sukupolvien välinen vertailu paljastaa muutoksen21.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimus osoittaa, että 75- ja 80-vuotiaiden näkökyky on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään iäkkäät kokevat vähemmän näkö- ja kuulovaikeuksia kuin ikätoverinsa 1990-luvulla.
Fysioterapiaa VR-laseissa – Jyväskylän yliopiston tutkijat kehittäneet uutta fysioterapiaa aivoinfarktipotilaille20.10.2025 07:58:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt ja testannut uutta virtuaalitodellisuuteen (VR) perustuvaa tapaa tehdä fysioterapiaharjoitteita. Harjoitteet on suunniteltu aivoinfarktista toipuville henkilöille, jotka kärsivät avaruudellisen hahmottamisen häiriöstä. Kyseessä on invalidisoiva tila, joka vaikuttaa huomiokykyyn ja tilan hahmottamiseen toispuoleisesti. Tämä on yksi ensimmäisistä kokeellisista tapaustutkimuksista, joissa kuntoutumista tuetaan lisäämällä virtuaalitodellisuudessa suoritettaviin fysioterapiapohjaisiin harjoitteisiin audiovisuaalisia vihjeitä.
Väitös: Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu moniäänisesti ja jännitteisessä toimintaympäristössä16.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Tuija Kuorikosken sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta- ja tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista rakentuvaa tietopohjaa. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä tiedonmuodot eivät aina kohtaa: niitä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Tutkimuksen mukaan moniäänisyys haastaa tietopohjan rakentumista, mutta samalla myös rikastuttaa sitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme