Väitös: Pariutumisen salaisuuksia tutkimassa: läpimurto evoluutiostrategioiden ymmärtämisessä (Chartrain)
10.6.2024 09:28:01 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Väitöskirjatutkija Justine Chartrain on väitöskirjassaan syventynyt karhukaisten lisääntymisen kiehtovaan maailmaan ja paljastanut huomattavia oivalluksia niiden monimutkaisista parinvalintamekanismeista ja evoluutiostrategioista.
Karhukaiset, joita kutsutaan usein ”vesikarhuiksi”, ovat mikroskooppinen eläinheimo, joka on tunnettu kyvystään kestää äärimmäisiä ympäristöolosuhteita. Justine Chartrainin tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkitaan niiden monimutkaisen lisääntymiskäyttäytymisen evolutiivisia seurauksia, ja se tarjoaa kattavan ymmärryksen karhukaisten parinvalintadynamiikasta.
Karhukaisten paritteluprosessi suurennuslasin alla
Väitöskirjassa paljastuu merkittäviä havaintoja jokaisesta paritteluprosessin vaiheesta. Ensinnäkin se osoittaa, että karhukaiset voivat erottaa sukupuolet toisistaan ja arvioida fysiologista tilaansa vedestä saatavien kemiallisten vihjeiden avulla. Lisäksi lähikontaktin feromonit näyttävät olevan keskeisiä tekijöitä kosiskelukäyttäytymisessä, jonka havaittiin olevan huomattavan yhdenmukaisia eri lajeilla.
"Yhdessä nämä havainnot tarjoavat arvokasta tietoa karhukaisten pariutumisrituaaleja ohjaavista mekanismeista, ja ne avaavat tietä näiden organismien sukupuolten välisen kemiallisen viestinnän syvällisemmälle ymmärtämiselle", kertoo Justine Chartrain Jyväskylän yliopistosta.
Justine Chartrainin tutkimus parittelun jälkeisistä prosesseista paljasti myös karhukaisten sukusolujen huomattavan vastustuskyvyn ympäristöstressitekijöille viitaten siihen, että naaraiden siittiöiden varastointikyvyllä on huomattava merkitys lisääntymismenestyksen kannalta ekologisissa häiriötilanteissa.
Vaikutukset uusien teknologioiden ja suojelustrategioiden kehittämiseen
Tämän tutkimuksen vaikutukset ulottuvat kauas karhukaisten biologian ulkopuolelle. Lisääntymismenestykseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämisestä saadut oivallukset voivat innostaa kehittämään uusia teknologioita biologisen materiaalin säilyttämistä varten ja antaa tietoa suojelustrategioista, joilla suojellaan näitä vastustuskykyisiä mikro-organismeja ja niiden elinympäristöjä.
"Väitöskirjani edistää merkittävästi ymmärrystämme karhukaisten lisääntymisbiologiasta ja sen laajemmasta evolutiivisesta merkityksestä. Selvittämällä parinvalintamekanismien monimutkaisuutta tämä tutkimus avaa ovia karhukaisten monimuotoisuuden ja resilienssin tutkimiselle ympäristöhaasteiden edessä", Chartrain toteaa.
Filosofian maisteri Justine Chartrainin tutkimus ”Exploring Tardigrade Reproduction: Multifaceted Insights into Sexual Selection and Evolutionary Strategies” pidetään 14.6.2024 klo 12:00 Ag B105 Agorassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jutta Schneider (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena vanhempi tutkija Sara Calhim (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa JYXin julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0190-6.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme