Väitös: Pariutumisen salaisuuksia tutkimassa: läpimurto evoluutiostrategioiden ymmärtämisessä (Chartrain)
10.6.2024 09:28:01 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Väitöskirjatutkija Justine Chartrain on väitöskirjassaan syventynyt karhukaisten lisääntymisen kiehtovaan maailmaan ja paljastanut huomattavia oivalluksia niiden monimutkaisista parinvalintamekanismeista ja evoluutiostrategioista.
Karhukaiset, joita kutsutaan usein ”vesikarhuiksi”, ovat mikroskooppinen eläinheimo, joka on tunnettu kyvystään kestää äärimmäisiä ympäristöolosuhteita. Justine Chartrainin tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkitaan niiden monimutkaisen lisääntymiskäyttäytymisen evolutiivisia seurauksia, ja se tarjoaa kattavan ymmärryksen karhukaisten parinvalintadynamiikasta.
Karhukaisten paritteluprosessi suurennuslasin alla
Väitöskirjassa paljastuu merkittäviä havaintoja jokaisesta paritteluprosessin vaiheesta. Ensinnäkin se osoittaa, että karhukaiset voivat erottaa sukupuolet toisistaan ja arvioida fysiologista tilaansa vedestä saatavien kemiallisten vihjeiden avulla. Lisäksi lähikontaktin feromonit näyttävät olevan keskeisiä tekijöitä kosiskelukäyttäytymisessä, jonka havaittiin olevan huomattavan yhdenmukaisia eri lajeilla.
"Yhdessä nämä havainnot tarjoavat arvokasta tietoa karhukaisten pariutumisrituaaleja ohjaavista mekanismeista, ja ne avaavat tietä näiden organismien sukupuolten välisen kemiallisen viestinnän syvällisemmälle ymmärtämiselle", kertoo Justine Chartrain Jyväskylän yliopistosta.
Justine Chartrainin tutkimus parittelun jälkeisistä prosesseista paljasti myös karhukaisten sukusolujen huomattavan vastustuskyvyn ympäristöstressitekijöille viitaten siihen, että naaraiden siittiöiden varastointikyvyllä on huomattava merkitys lisääntymismenestyksen kannalta ekologisissa häiriötilanteissa.
Vaikutukset uusien teknologioiden ja suojelustrategioiden kehittämiseen
Tämän tutkimuksen vaikutukset ulottuvat kauas karhukaisten biologian ulkopuolelle. Lisääntymismenestykseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämisestä saadut oivallukset voivat innostaa kehittämään uusia teknologioita biologisen materiaalin säilyttämistä varten ja antaa tietoa suojelustrategioista, joilla suojellaan näitä vastustuskykyisiä mikro-organismeja ja niiden elinympäristöjä.
"Väitöskirjani edistää merkittävästi ymmärrystämme karhukaisten lisääntymisbiologiasta ja sen laajemmasta evolutiivisesta merkityksestä. Selvittämällä parinvalintamekanismien monimutkaisuutta tämä tutkimus avaa ovia karhukaisten monimuotoisuuden ja resilienssin tutkimiselle ympäristöhaasteiden edessä", Chartrain toteaa.
Filosofian maisteri Justine Chartrainin tutkimus ”Exploring Tardigrade Reproduction: Multifaceted Insights into Sexual Selection and Evolutionary Strategies” pidetään 14.6.2024 klo 12:00 Ag B105 Agorassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jutta Schneider (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena vanhempi tutkija Sara Calhim (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa JYXin julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0190-6.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme