Suomen ympäristökeskus

Happamat sulfaattimaat hyötykäyttöön – Tutkimuksessa testataan happamien maamassojen neutralointia teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla

Jaa

Suomen rannikkoalueet ovat muinaista merenpohjaa. Maan kohoamisen seurauksena alueet sijaitsevat nyt noin 100 metriä merenpinnan yläpuolelle sijoittuvalla vyöhykkeellä. Merenpohjaan kerrostui aikoinaan runsaasti sulfidimuotoista rikkiä, joka nyt kuivalla maalla happamoittaa maaperää. Happamiin sulfaattimaihin liittyvien riskien arvioidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, koska kuivuus lisää entisestään maaperän happamoitumista. Tutkijoiden tavoitteena on edistää happamien sulfaattimaiden ympäristöystävällistä ja rakentamisen kannalta turvallista hyötykäyttöä.

Kuvassa rakennustyömaa kaupungin keskustassa.
Sulfaattimaiden geotekniset ominaisuudet ovat maa- ja pohjarakentamisen kannalta huonoja ja aiheuttavat lujuus- ja kantavuusongelmia. Lisäksi happamien sulfaattimaiden maaperän kemiallinen koostumus ja mikrobitoiminta altistavat betoni- ja teräsrakenteet korroosiolle eli syöpymiselle. Kuva: Peter Österholm

Maankäyttö happamilla sulfaattimailla aiheuttaa monenlaisia haitallisia ympäristövaikutuksia. Erittäin happamat ja metallipitoiset valumavedet ovat yksi merkittävimmistä haitoista. Happamat sulfaattimaat ovat myös rakennusteknisesti haastavia. Niiden geotekniset ominaisuudet ovat maa- ja pohjarakentamisen kannalta huonoja, sulfaattimaissa ilmenee  lujuus- ja kantavuusongelmia. Lisäksi happamien sulfaattimaiden maaperän kemiallinen koostumus ja mikrobitoiminta altistavat betoni- ja teräsrakenteet korroosiolle eli syöpymiselle.

”Happamat sulfaattimaat päätyvät haastavien ominaisuuksiensa vuoksi usein läjitettäviksi maankaatopaikoille. Samaan aikaan maanrakennushankkeiden maamateriaalin massatasapaino on alijäämäinen eli läjitettäviä massoja joudutaan korvaamaan muualta tuodulla maa-aineksella”, kertoo FiksuHasu-hankkeen projektipäällikkö Mirkka Visuri Suomen ympäristökeskuksesta. 

"Myös maamateriaalin läjityksessä täytyy huomioida happamien sulfaattimaiden ympäristövaikutukset”, korostaa Mirkka Visuri. 

Happamien sulfaattimaiden esiintymisalue kattaa koko Suomen rannikkoalueen. Rannikkomme on kokonaisuudessaan entistä merenpohjaa. Muinaisen Litorinameren hapettomille pohja-alueille kerrostui aikoinaan pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä. Maan kohoamisen seurauksena muinainen merenpohja on nyt kuivalla maalla noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla vyöhykkeellä. Happamiin sulfaattimaihin liittyvät riskit todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena, kun kuivat kaudet edistävät maaperän happamoitumista ja happamuuden huuhtoutumista.

Sulfaattimassoja neutraloidaan ja stabiloidaan teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla


Sulfaattimaamassojen hyötykäyttöä voidaan lisätä neutraloimalla tai stabiloimalla massat, jonka jälkeen niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennuspohjana, erilaisissa täytöissä tai maisemoinneissa. Happamien sulfaattimaiden stabilointi ja neutralointi estävät happamuuden muodostumisen maaperässä ja vähentävät happamien valumavesien muodostumista sekä sulfaattimaiden käytön aiheuttamia ympäristöongelmia. Stabiloinnilla ja neutraloinnilla voidaan myös vähentää rakenteiden korroosiota.

Maa-ainesmassojen neutralointia ja stabilointia on tehty jo pitkään, mutta käytetyt materiaalit ovat yleensä sementti- ja kalkkipohjaisia, joten niiden laajamittainen käyttö lisää huomattavasti rakentamisen hiilidioksidipäästöjä. FiksuHasu-hankkeessa testataan massojen neutralointia ja stabilointia teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla, joita ovat esimerkiksi tuhka ja kuona. Niistä ei muodostu vastaavaa hiilidioksidikuormitusta kuin sementistä tai kalkkipohjaisista materiaaleista.

Tällä hetkellä käytössä ei ole sellaisia menetelmiä, joilla voitaisiin luotettavasti arvioida maaperästä betoni- ja teräsrakenteille aiheutuvan korroosion määrää. FiksuHasu-hankkeessa tutkitaankin happamien sulfaattimaiden aiheuttamaa korroosiota ja sen arviointimenetelmiä. Riskiarvioinnissa huomioidaan myös mikrobien aiheuttama korroosio. 

Tietoa FiksuHasu-hankkeesta


FiksuHasu (Happamien sulfaattimaiden hyödyntäminen) -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta sekä Fingrid Oy, Väylävirasto ja Kiertokaari Oy. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Yrkeshögskolan Novia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Suomen kartta, johon merkitty muinaisen merenpohjan rajat.
Happamien sulfaattimaiden esiintymisalue kattaa koko Suomen rannikkoalueen. Rannikkomme on kokonaisuudessaan entistä merenpohjaa. Muinaisen Litorinameren hapettomille pohja-alueille kerrostui aikoinaan pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä. Maan kohoamisen seurauksena muinainen merenpohja on nyt kuivalla maalla noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla vyöhykkeellä.
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Valonialle ja elämäntyöpalkinto Timo Yrjänälle12.6.2024 09:19:41 EEST | Tiedote

Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinto myönnettiin 11.6. kestävän kehityksen organisaatio Valonialle kiitoksena pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työstä vesistöjen hyväksi. Palkinnon vastaanotti Valonian vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka. Elämäntyöpalkinnolla palkittiin puolestaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Yrjänä pitkästä ja ansiokkaasta urasta vesistökunnostusten ja vesiensuojelun parissa. Tunnustukset jaettiin vesistökunnostusalan suurimman vuositapahtuman eli valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Rovaniemellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye