Elintarviketeollisuus on lähes puolittanut ilmastopäästönsä neljässä vuodessa

Elintarviketeollisuuden päivitetyn vähähiilisyystiekartan mukaan suomalainen elintarviketeollisuus on toimillaan vähentänyt suoria ilmastopäästöjään noin 15 prosenttia ja ostoenergiasta aiheutuvia päästöjä yli 33 prosenttia vuosina 2018–2021. 

– Elintarviketeollisuuden päästövähennykset ovat edenneet nopeammin kuin neljä vuotta sitten julkaistussa alan ensimmäisessä vähähiilisyystiekartassa arvioitiin. Päivitetyn tiekartan mukaan alalla on edellytykset saavuttaa hiilineutraalisuus yritysten omien päästöjen osalta vuoteen 2035 mennessä, Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón sanoo.

Vähähiilisyyden saavuttamiseksi ala tarvitsee yhteiskunnan tukea päästöttömyyttä edistävien ratkaisujen käyttöönottamiseksi sekä ilmasto- ja ympäristövaikutuksien vähentämiseen tähtäävää koko arvoketjun yhteistyötä. 

Siirtyminen kohti vähähiilisyyttä edellyttää investointeja ja uusien teknologioiden käyttöönottoa koko ruokaketjussa. Yritysten mukaan haasteita ovat investointien pitkät takaisinmaksuajat ja kustannusten siirtäminen hintoihin etenkin nyt, kun kuluttajat ovat entistä hintaohjautuvampia. 

Ilmastovaikutusten arviointiin tarvitaan yksi yhtenäinen laskentamalli

Päivitetyssä vähähiilisyystiekartassa arvioitiin ensimmäistä kertaa elintarviketeollisuuden ilmastovaikutuksia koko ruoka-alan arvoketjun näkökulmasta sekä ilmastotoimien vaikutuksia huoltovarmuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen.

Selvitystyön mukaan keskimäärin jopa 96,5 prosenttia elintarviketeollisuuden yritysten kokonaispäästöistä syntyy arvoketjun epäsuorista päästöistä. Niistä suurimpia ovat tyypillisesti raaka-aineiden tuotanto, kuljetukset sekä tuotteiden säilytys ja käyttö kotitalouksissa.

– Elintarviketeollisuudella on tahtotila tukea koko ruokaketjun  siirtymistä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, sillä ilmastonmuutoksen eteneminen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen aiheuttavat riskejä raaka-aineiden saatavuuteen ja kustannuksiin, Levón sanoo.

Useat suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat vahvasti sitoutuneita kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin ja päästövähennysten edistämiseen koko ketjussa. Läpinäkyvä ja luotettava ilmastovaikutusten viestintä edellyttää kuitenkin yhdenmukaista laskentamallia ja datan liikkuvuuden edistämistä koko arvoketjussa. Tätä tietoa voitaisiin hyödyntää EU-tasolla myös kansallisten erityispiirteiden huomioimiseksi.

– Tällä hetkellä haasteena ovat toisistaan poikkeavat hiilijalanjäljen laskentamallit ja päästökertoimet, jotka eivät huomioi suomalaisen ruuantuotannon erityispiirteitä. Kestävyyden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet täytyy saada näkyville. Tämä onnistuu vain koko ruokaketjun yhteistyöllä, Levón päättää.