Väitös: Uusia algoritmeja atomi- ja molekyylifysiikkaan
Filosofian maisteri Tommi Höynälänmaa kehitti väitöskirjassaan aallokkeiksi kutsuttuja funktioita käyttäviä algoritmeja atomi- ja molekyylilaskentaan. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kvanttifysiikassa.

Väitöstutkimuksessaan Tommi Höynälänmaa tutki aallokkeiksi kutsuttujen funktioiden käyttämistä atomien ja molekyylien ominaisuuksien laskentaan. Hän sovitti yhteen aallokkeet olemassaoleviin kvanttifysiikan laskentamenetelmiin ja kehitti siinä tarvittavia algoritmeja.
Höynälänmaa teki myös matemaattista tutkimusta, jossa hän kehitti työssä tarvitun aallokkeiden yleistyksen monen muuttujan funktioihin. Laskennallisen tutkimuksen hän toteutti kirjoittamalla ja ajamalla sitä varten tietokoneohjelmia C++-ohjelmointikielellä ja Octave-ohjelmalla.
Aallokkeet ovat funktioita, jotka saadaan siirtämällä ja kutistamalla ns. äitiskaalausfunktiota ja äitiaalloketta reaaliakselilla. Väitöskirjassaan Höynälänmaa tutki sekä yksi- että kolmiulotteisten aallokkeiden soveltamista atomien ja kaksiatomisten molekyylien laskentaan.
– Toteutin suurimman osa laskuista ns. itseytyvän kentän menetelmällä, mikä tarkoittaa että systeemiä kuvaavaa yhtälöä iteroidaan siten, että kunkin askeleen ratkaisusta lasketaan sen määräämä sähköpotentiaali, jota käytetään syötteenä seuraavalle iteraatioaskeleelle. Työssäni laskin esimerkiksi vety- ja litiumhydridimolekyylien sidospituudet, Höynälänmaa tarkentaa.
Höynälänmaa yhdisti myös aallokkeet polkuintegraaliformalismiin, joka on menetelmä kvanttifysikaalisen systeemin muuttumisen laskemiseen ajan edetessä. Hän sovelsi tätä menetelmää harmonisen oskillaattorin ja vetyatomin laskemiseen. Harmoninen oskillaattori on systeemi, jossa kappaleeseen vaikuttaa voima, joka on suoraan verrannollinen sen poikkeamaan tasapainoasemasta ja pyrkii vastustamaan kappaleen liikettä. Esimerkki klassisesta harmonisesta oskillaattorista on jousen päässä värähtelevä paino.
– Keskeisimmäksi haasteeksi tutkimuksessani osoittautui atomiydinten sähköpotentiaalin singulariteetti ytimissä, eli se, että potentiaali lähenee ääretöntä ydinten kohdalla. Kolmiulotteisissa laskuissa haasteena oli myös laskujen hitaus, mikä johtuu tarvittavien kantafunktioiden suuresta lukumäärästä, hän toteaa.
Höynälänmaa arvelee, että kehitetyillä laskentamenetelmillä voisi olla käytännön sovellutuksia myös differentiaaliyhtälöiden ratkaisemiseen insinööritieteissä.
Tommi Höynälänmaa on alun perin kotoisin Kemistä.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. heinäkuuta
Filosofian maisteri Tommi Höynälänmaan laskennallisen fysiikan alaan kuuluva väitöskirja Wavelet Approach to Electronic Structure Calculations tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 05.07.2024 kello 12 Niuvanniemen sairaalan vanhassa juhlasalissa (Niuvankuja 65, Kuopio).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Mikael Kuisma Tanskan teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tapio T. Rantala Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi Höynälänmaa
040 4834155
tommi.hoynalanmaa@iki.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme