Finanssiala ry

Suurin osa suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset vähintään melko hyvin – yli neljännes välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa

Jaa
  • Jopa 88 prosenttia suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset melko hyvin.
  • Reilut 70 prosenttia suomalaisista kokee osaavansa tarkistaa URL-osoitteiden oikeellisuuden esimerkiksi sähköpostiviesteissä tai muissa viesteissä. Heistä kuitenkin jopa 16 prosenttia jättää osaamisesta huolimatta linkit tarkistamatta.
  • Yli neljännes suomalaisista välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa.
  • FA lanseerasi toukokuussa kansalaisille suunnatun huijausten torjuntakampanjan herättämään yleistä valppautta ja lisäämään tietoisuutta huijauksista. Nyt kampanjan mainokset ottavat jälleen haltuun eri mediakanavat. Kampanjan päätähtenä nähdään koko kansan tuntema ja rakastama näyttelijä Maija-Liisa Peuhu.

Suurin osa suomalaisista (88 %) uskoo tunnistavansa digihuijaukset vähintään melko hyvin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämän kansalaiskyselyn tuloksista. Vain 12 prosentilla vastaajista oli suuria haasteita digihuijausten tunnistamisessa. Huolimatta vastaajien vakaasta uskosta tunnistaa digihuijaukset suomalaisilta huijattujen varojen kokonaissumma vuonna 2023 oli lähes 77 miljoonaa.

Kokonaismäärästä pankit saivat pysäytettyä noin 33 miljoonan euron edestä huijareille menossa olleita varoja, mutta tästä huolimatta suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa. Kokonaismäärä kasvoi vuoteen 2022 verrattuna yli kaksinkertaiseksi.

Kansalaiskyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista on joutunut digihuijausten tai niiden yrityksen kohteeksi. 11 prosentissa tapauksista huijarit olivat myös onnistuneet anastamaan uhrilta rahaa.

”Digihuijausten määrä on jatkuvassa kasvussa ja niiden tunnistaminen vaatii meiltä jokaiselta tarkkuutta. Digihuijaukset kehittyvät ja niiden tunnistamisesta tulee päivä päivältä vaikeampaa. Moni joutuu huijauksen uhriksi kiireen keskellä ja epähuomiossa tehtyjen klikkausten kautta, joten on erityisen tärkeää pysähtyä ja miettiä, kannattaako tähän nyt ihan heti reagoida”, muistuttaa FA:n rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Jopa 16 prosenttia suomalaisista jättää URL-osoitteet tarkistamatta, vaikka osaisi tarkistaa ne

Kyselyyn vastanneista reilut 70 prosenttia koki osaavansa tarkistaa URL-osoitteiden oikeellisuuden esimerkiksi sähköpostiviesteissä tai muissa viesteissä. Heistä jopa 16 prosenttia jättää osaamisesta huolimatta linkit tarkistamatta. Neljännes vastaajista kertoo, ettei osaa tarkistaa linkkien oikeellisuutta.

Kansalaiskyselystä selviää, että lähes 30 prosenttia vastaajista välttelee aikaisempaa enemmän digipalveluiden käyttöä huijausyritysten pelossa. Erityisesti digipalveluiden käytön välttely korostuu varttuneimmissa ikäluokissa, jotka myös kertovat, etteivät osaa tarkistaa URL-linkkien oikeellisuutta.

”Kun huomioidaan, miten vahvasti suomalainen yhteiskunta ja esimerkiksi pankkiasiointi pohjautuvat digitaaliseen asiointiin, on huolestuttavaa, että lähes 30 prosenttia suomalaisista välttelee pelon takia digipalveluiden käyttöä”, sanoo FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

Digitaalisten palveluiden käytöstä ei pidä tehdä liian suurta mörköä, joka lamauttaa toimimisen. Keinoja huijausten tunnistamiseen on monia. Turvallisin tapa mennä esimerkiksi verkkopankkiin on kirjoittaa selaimen osoitekenttään osoite kokonaisuudessaan. Siten välttyy päätymästä huijaussivustoille, joihin hakukoneen ensimmäiset tulokset usein saattavat viedä. Ero oikean sivuston ja huijaussivuston URL-osoitteen välillä saattaa olla vain yksi merkki.

Huijauksen uhri, ota rohkeasti yhteyttä omaan pankkiin ja viranomaisiin

FA:n toukokuussa lanseeraaman huijausten torjuntakampanjan ”Huijarille luu kurkkuun – Tunnista huijaukset, ennen kuin ne tunnistavat sinut” tarkoituksena on muistuttaa suomalaisia siitä, etteivät huijarit katso ikää tai sukupuolta, vaan meistä jokainen voi joutua huijauksen uhriksi. Kampanjalla halutaan myös rohkaista huijausten uhreiksi joutuneita olemaan yhteydessä omaan pankkiin ja viranomaisiin.

Huijauksen uhrin ei tule jäädä yksin ja kärsiä häpeästä, vaan apua on saatavilla. Kampanjasivuilta www.huijaamaton.fi löytyy ohjeita huijausten varalle.

Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä ​

  • Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään. ​
  • Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
  • Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään. ​
  • Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla.
  • Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta. ​

​Jos epäilet tulleesi huijatuksi

  • Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
  • Tee rikosilmoitus poliisille.
  • Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

KORJAUS Finanssiala ry:n positiivista luottotietorekisteriä koskevaan tiedotteeseen 13.6.2024 kello 6.3013.6.2024 14:45:22 EEST | Tiedote

13.6.2024 kello 6.30 lähetetyssä tiedotteessamme oli virhe toisessa kappaleessa ensimmäisen väliotsikon jälkeen. Tekstissä sanottiin harhaanjohtavasti, että luottokiellon ottaja saa erillisen tositteen, jolla voi osoittaa luottokelpoisuuden omaehtoisesta kiellosta huolimatta. Tällaista tositetta ei kuitenkaan ole saatavilla positiivisesta luottotietorekisteristä. Alla korjattu tiedote kokonaisuudessaan.

Omien tietojen oikeellisuus kannattaa tarkastaa ennen lainanhakua positiivisesta luottotietorekisteristä13.6.2024 06:30:00 EEST | Tiedote

Luottolaitokset käyttävät huhtikuun alussa 2024 käyttöön tullutta positiivista luottotietorekisteriä asiakkaan luottokelpoisuuden arviointiin. Positiivisessa luottotietorekisterissä on havaittu joitakin virheitä, ja luotonantajat korjaavat niitä jatkuvasti. Ennen kuin lähtee hakemaan uutta lainaa, kannattaa tarkastaa rekisteristä, että omat tiedot ovat ajan tasalla. Rekisteri helpottaa luotonmyöntäjiä asiakkaan tietojen tarkistamisessa ja auttaa ylivelkaantumisen torjunnassa.

ALV-kannan noston aikataulu on liian tiukka laajojen tietojärjestelmämuutosten takia7.6.2024 06:30:00 EEST | Tiedote

Hallitus korottaa yleistä arvonlisäverokantaa ja vakuutusmaksuveron verokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta 2024. Aikataulu on hankala etenkin vakuutusyhtiöille, ja Finanssiala ry (FA) ehdottaa, että siirtymäaikaa pidennettäisiin ainakin lokakuun alkuun 2024. Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä voi olla useita kymmeniä tietojärjestelmiä, joihin verokannan nosto edellyttää muutoksia. Tietojärjestelmien lisäksi muutoksia on tehtävä hinnastoihin ja sopimuksiin, mikä myös vaatii resursseja ja aikaa. FA ymmärtää, että hallituksen julkisen talouden tasapainottamiseen vaaditaan myös välillisen verotuksen kiristystä, vaikka yleisen arvonlisäverokannan korotus onkin suora kustannus alalle.

SuomiAreenassa pelastetaan leskiä ja orpoja byrokratian kourista - Finanssiala ry:n, DVV:n ja Verohallinnon paneelikeskustelussa haetaan ratkaisuja kuolinpesän asioiden vaivattomaan hoitoon6.6.2024 11:14:47 EEST | Tiedote

Finanssiala ry (FA), Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) järjestävät kesän SuomiAreenassa paneelikeskustelun ”Lesket ja orvot byrokratian kourissa”. Keskustelutilaisuuden juontaa toimittaja-somevaikuttaja Merja Mähkä. Panelisteina toimivat johtava asiantuntija Teija Kaarlela (FA), ylijohtaja Pekka Rehn (DVV), ylijohtaja Saku Airosmaa (Verohallinto) sekä Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. Paneelikeskustelu järjestetään Raatihuoneenpuiston lavalla torstaina 27.6. klo 14–14.45. Kun sielu taivaaseen vilahtaa – tiedot järjestelmään kilahtaa. Tai näin sen ainakin luulisi olevan. Tosiasiassa juuri mikään asia ei tapahdu automaattisesti, vaan läheisen kuolema syöksee omaiset lomakerumbaan. Kuolleen lähiomainen joutuu taistelemaan valtavan, vanhanaikaisen ja monimutkaisen byrokratiaviidakon läpi ennen kuin kaikki kuoleman jälkeen hoidettavat asiat on saatu kunnialla maaliin. Tämä kaikki on tehtävä keskellä loputonta surua. Tule kuulemaan, millaisia ratkaisuja ongelmaan on

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye