Oppimistulokset eriarvoistuvat – jättihanke etsii vastauksia eurooppalaisista tutkimusaineistoista
Oppimistuloksia on tutkittu vuosien varrella ympäri Eurooppaa kymmenissä laajoja oppilasjoukkoja koskevissa tutkimuksissa. Tampereen yliopiston johtama tutkimushanke on ensimmäinen, joka kokonaisvaltaisesti kokoaa yhteen ja analysoi erilaisia pitkittäisaineistoja. Rakentuva metatietokanta auttaa tunnistamaan hyviä käytäntöjä ja malleja, joiden avulla koululaisten oppimistulosten eroja voisi kaventaa.

Koululaisten oppimistulokset niin Suomessa kuin useissa muissakin länsimaissa ovat viime vuosina jatkaneet mahalaskuaan, matematiikan osalta notkahdus on erityisen huolestuttava. Myös koulutuksen eriarvoistuminen puhuttaa.
Tuoreen eurooppalaisen MapIE - Mapping of Longitudinal data of Inequalities in Education -hankkeen tutkijoilla on kunnianhimoinen tavoite selvittää, mistä oppimistulosten eriarvoisuus johtuu. Tutkimuskonsortiota johtaa Mari-Pauliina Vainikainen, joka työskentelee opetuksen ja oppimisen professorina Tampereen yliopistossa.
Kansainvälinen tutkimusryhmä pureutuu viime vuosina oppimistuloksista Euroopassa tehtyihin paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin pitkittäistutkimuksiin. Tutkijat selvittävät kerätystä datasta, miten koulutuksen tasa-arvo ja eriarvoisuus kehittyvät erilaisissa koulutusympäristöissä oppilaan yksilöllisten taustatekijöiden, ympäristön ominaisuuksien sekä erilaisten käytäntöjen ja politiikkojen yhteisvaikutuksena.
– Kartoitamme aiemmin kerättyjä isoja pitkittäisaineistoja, joissa samaa oppilasjoukkoa on seurattu useiden vuosien ajan. Näitä tutkimuksia on tehty varsin vähän, mutta aineistoja analysoimalla voimme päästä kiinni eriarvoisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, kertoo yliopistotutkija Meri Lintuvuori, joka vetää datakartoituksen osiota tutkimuksessa.
Maaliskuun alussa käynnistynyttä nelivuotista MapIE-tutkimushanketta johtaa Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REAL.
Oppimistulosten huonontumiseen ei ole yhtä syytä
Vainikaisen mukaan mikään yksittäinen tekijä ei selitä kehnontuvia oppimistuloksia. Monimutkaisen ilmiön syntipukiksi on julkisuudessa nostettu esimerkiksi, että kännyköiden viihdekäyttö vie kaistaa opiskelulta, inklusiiviset opetusryhmät ovat levottomia tai koululaisen oma motivaatio on hukassa. Syitä on monia ja ne vaikuttavat yhdessä.
– Myös tietynlainen kyseenalaistamisen ilmiö näkyy arjessakin, ja se on huolestuttavaa. Osa nuorista ajattelee myös kouluasioita hyödyn kautta. Onko tästä hyötyä minulle, ja jos ei ole, niin en tee, Vainikainen pohtii.
Myös kunnissa ja kaupungeissa toteutettu koulutuspolitiikka ja opetuksessa tehdyt linjaukset vaikuttavat oppimiseen. Muuan muassa painotetun opiskelun päätöksillä voi olla pitkät jäljet.
Vainikainen ja Lintuvuori kertovat, että tutkimushankkeen tuloksena syntyy käytännön toimenpide-ehdotuksia ja politiikkasuosituksia.
– Tavoitteemme on laatia ehdotus siitä, miten koulutuksellista eriarvoisuutta koskevia pitkittäistutkimuksia tulisi jatkossa suunnitella huomioiden sekä paikallisten olosuhteiden merkitys että mahdollisimman hyvä vertailukelpoisuus Euroopan tasolla.
MapIE-tutkimushankkeessa on mukana koulutuksen arviointitutkijoita kuudesta eurooppalaisesta yliopistosta sekä kansallisesta koulutuksen arviointikeskus Karvista. Vaikuttavan kokoinen hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin Horizon-ohjelmasta lähes 2,7 M€.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari-Pauliina Vainikainen
050 437 7303
mari-pauliina.vainikainen@tuni.fi
Meri Lintuvuori
meri.lintuvuori@tuni.fi
Kuvat


Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme