Euroopan keskuspankki on hillinnyt hintapaineita rahapolitiikallaan – koronlasku tukee kasvun elpymistä
Euroopan keskuspankin kesäkuun ennusteen mukaan euroalueen talouden odotetaan kasvavan 0,9 % vuonna 2024 ja 1,4 % vuonna 2025. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu vahvistaa yksityistä kulutusta ja ulkomainen kysyntä piristyy. Kasvun nopeutumista tukevat vahvana säilyneet työmarkkinat.
Inflaation ennakoidaan ensi vuonna palautuvan EKP:n tavoitteen mukaiseksi, ja toukokuussa se oli euroalueella 2,6 prosenttia. Rahapolitiikan avulla EKP on hillinnyt hintapaineita, ja inflaatio on hidastunut yli 2,5 prosenttiyksikköä viimeisimmän, syyskuussa 2023 tehdyn koronnoston jälkeen. Pohjainflaatio on vaimentunut ja inflaatio-odotukset laskeneet.
Tätä taustaa vasten EKP:n neuvosto laski kesäkuussa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Uusi talletuskorko on 3,75 prosenttia. ”On tärkeää nähdä metsä puilta: inflaation vakauttamisessa tavoitteeseen on edistytty merkittävästi etenkin syyskuun 2023 jälkeen”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rahoitusolot on pidetty kireinä kysynnän vaimentamiseksi ja inflaatio-odotusten pitämiseksi ankkuroituna.
EKP:n neuvosto pyrkii varmistamaan, että inflaatio palautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. ”Päätämme koroista jokaisessa rahapolitiikkakokouksessamme inflaationäkymien, pohjainflaation dynamiikan ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden perusteella. Emme ole etukäteen sitoutuneet mihinkään tiettyyn korkouraan”, toteaa Rehn. Jos geopoliittisessa tilanteessa ja energian hinnoissa tai palkkakehityksessä ei koeta uusia yllätyksiä, inflaation ennustetaan palaavan vuoden kuluessa tavoitteeseen huolimatta siitä, että inflaation hidastuminen on ollut viime kuukausina hieman verkkaisempaa.
Suomessa talouden rakenteelliset ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään ja tuottavuuskehitys on ollut heikkoa finanssikriisistä alkaen. Nämä tekijät painavat Suomen kasvunäkymiä. Viime vuosien globaalit kriisit ovat muuttaneet Suomen toimintaympäristöä ja samalla Suomen osuus maailmankaupasta on pienentynyt. Venäjän-kaupan loppuminen on nostanut tuotantopanosten hintoja, eikä kaikkea menetettyä kauppaa ole saatu korvattua.
Jo ennen Venäjän laitonta hyökkäyssotaa Suomen vientiteollisuus oli menettänyt markkinaosuuksia maailman tavaraviennissä. ”Suomen viennin rakenne ei ole sopeutunut 2000-luvulla tapahtuneeseen maailmankaupan rakennemuutokseen. Pitemmällä aikavälillä kilpailukykyä voidaan vahvistaa kestävällä tavalla vain tuottavuuden paranemisen kautta”, sanoo Rehn. Suomen talouskasvua jarruttaa myös väestön ikääntyminen.
Tuottavuuskehityksen tukemiseen on syytä kohdistaa myös julkisen sektorin toimia. Julkisen rahoituksen suuntaamisessa on tärkeää huomioida se, että valtaosa Suomessa hyödynnetyistä innovaatioista on tuotettu muualla. ”Panostamalla perustutkimukseen ja siihen nojaavaan korkea-asteen koulutukseen vahvistamme kykyämme hyödyntää muualla tehtyjä innovaatioita”, tähdentää Rehn.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme