Väitös: Pohjoishämäläisen maalaisyhteisön sisäisen valtakamppailun voittivat sisällissodan hävinneet punaiset

Jaa

Sisällissodan jälkeen ruoveteläiset joutuivat parsimaan elämäänsä kokoon monelta kantilta. Sodan seurauksena pitäjä menetti yli kolmesataa miestä ja Ruovedelle jäi lähes yhtä monta punaorpoa. Väitöstutkimuksessaan FM Anna Warsell tutki sodan keskelle joutuneen ja kriisistä vakavasti kärsineen pohjoishämäläisen maalaispitäjän selviytymistä ja yhteisöllisyyden kehittymistä 1920-luvulla. Paikallistason näkökulma täydentää mielenkiintoisella tavalla koko maata koskevaa tutkimusperinnettä.

Anna Warsell (Kuva: Tea Mäkipere)
Anna Warsell (Kuva: Tea Mäkipere)

Suomen sisällissota on laajalti tutkittu tapahtuma, mutta ilmiö on edelleen ajankohtainen. Sisällissotia käydään yhä ja kansainvälinen rauhantutkimus etsii jatkuvasti yhteiskunnallisten konfliktien ratkaisukeinoja ja tutkii niiden toimivuutta. Anna Warsellin tutkimus asettuu valtioiden sisäisten kriisien paikallisen ja alueellisen tason tutkimuskentälle. Väitöstutkimus osoittaa, kuinka paikalliset ratkaisut eivät aina noudattele kansallisen historiankirjoituksen esittämiä malleja.

Oikeuslaitos ja virkavalta, kirkko, kansakoulut, kunnallishallinto ja torpparijärjestelmän purku määrittelivät 1920-luvun maalaispitäjän asukkaiden elämää. Warsell selvitti yhden maalaispitäjän väkivaltaisesta kriisistä toipumista sovituksen, muistamisen, paikallisten instituutioiden toiminnan sekä eri ryhmittymiä yhdistäneen tai erottaneen yhdistys- ja järjestöelämän kautta. Normien paikallinen soveltaminen edisti tai vaikeutti jälleenrakennusta, sodan uhreista huolehtimista, heidän muistonsa kunnioittamista sekä tulevaisuuteen suuntautumista. 

Muistitieto vie tutkijan lähelle aikalaiskokemusta 

Sodan jälkeen entisten punakaartilaisten ja suojeluskuntalaisten oli jatkettava arkeaan toistensa naapureina ja työtovereina. Sisällissodan jälkeen valtaosa suomalaisista eli edelleen maaseudulla, mutta sotatapahtumia tai sodan jälkeisiä muutoksia on tutkittu lähinnä teollisuuspaikkakunnilla tai kaupungeissa. Maalaisyhteisö tarjoaa kuitenkin omanlaisen tutkimusympäristönsä, ja etenkin ”punaisen” pitäjän selviytymiskeinojen tarkastelu haastaa aiempaa suomalaista sisällissotatutkimusta.

– Ruovesi oli vahvasti työläisvaltainen maalaispitäjä, jossa hävitty sisällissota ei heikentänyt sosialismin kannatusta kuntalaisten keskuudessa. Punakaartista noustiin pian takaisin kunnanvaltuustoon. Oikeisto joutui tyytymään vähemmistöasemaan, eikä pitäjässä päästy juhlimaan valkoisten voittajien vapaussota-aatetta, Warsell kertoo.

Tutkimuksessa sodan jälkeisen yhteisön toipumiseen vaikuttaneet tekijät avautuvat yksittäisten ihmisten kokemusten mukana. Tutkimus avaa tapahtumat kokeneiden ihmisten muistoja.

– Muistitieto vie tutkijan lähelle aikalaiskokemusta sekä paikallisten ihmisten 1920-luvun todellisuutta. Olen tarkentanut katseeni mahdollisimman lähelle tavallista kuntalaista, Warsell kertoo.  

– Muistot kertovat pitäjäläisten maltillisuudesta ja tulevaisuususkosta. Kapinan aika haluttiin jättää taakse ja paneutua omaksi lunastettujen torppien ylösrakentamiseen. Omakohtaiset muistelut, haastattelut ja kirjeet tekevät menneisyydestä elävää.

Yhteisöllisyys vaihteli paikallisyhteisön sisällä. Kirkonkylässä suojeluskuntalaisuus oli näkyvää, mutta muualla pitäjässä sisällissodan aikaiset ristiriidat pyrittiin sivuuttamaan. Sivukylissä isännät keskittyivät arkiseen työhön. Yhteinen etu yhdisti maasta elantonsa hankkineiden intressit ja kannusti kyläläisiä yhteistoimintaan.

Väitöstilaisuus torstaina 13. kesäkuuta

FM ja KM Anna Warsellin historian alaan kuuluva väitöskirja Sisällissodan arvet maalaispitäjässä – Ruovesi 1918–1930 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa torstaina 13.6.2024 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston keskustakampuksella. Paikkana on päärakennuksen sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Anne Heimo Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola Tampereen yliopistosta.

Väitöskirjan julkaisee Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (THPTS). 

Yhteyshenkilöt

Anna Warsell
anna.warsell@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston EVIL-AI-hanke tutkii ja torjuu tekoälyn pimeää puolta.19.6.2024 11:43:09 EEST | Tiedote

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa Tampereen yliopiston EVIL-AI-hankkeelle, jossa tutkitaan tekoälyn pimeää puolta. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä tekoälyagenttien eli ohjelmistojen ja järjestelmien haittavaikutuksia, kuten epäeettistä ja rikollista toimintaa. Jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti, sen haittoja täytyy hallita.

Kyselytutkimus: Miten koti soveltuu monenlaisen työnteon paikaksi?18.6.2024 12:59:37 EEST | Tiedote

Onko koti sinulle yksityinen tila lepäämistä, palautumista, virkistystä ja sosiaalista kanssakäymistä varten? Vai näetkö sen myös aktiivisena tilana, jossa voit tehdä monenlaista työtä? Tampereen yliopiston tutkijat etsivät nyt vastaajia kyselyyn sekä haastateltavia tutkimukseen. Tutkijoita kiinnostaa, miten ihmiset järjestävät asuinympäristönsä voidakseen työskennellä siellä. Tutkimus etsii etätyön ja digitaalisen työn järjestämiseen kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä työntekijää että työnantajaa.

Väitös: Full-duplex-lähetinvastaanottimet mahdollistavat tiedonsiirron, tutkaamisen ja turvallisuuden yhdistämisen samaan laitteeseen17.6.2024 15:06:18 EEST | Tiedote

Diplomi-insinööri Jaakko Marin tutkii väitöskirjassaan, kuinka full-duplex-lähetinvastaanottimia voidaan hyödyntää yhdistämään tiedonsiirron, tutkaamisen ja turvallisuuden toimintoja. Toimintoja yhdistämällä säästetään rajallisia radioresursseja ja voidaan hyödyntää eri toiminnoista saatavaa lisäinformaatiota.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye