Jalavat vaarassa – uusi haitallinen vieraslaji löytyi Suomesta
Jalavanhankapistiäinen on uusi ja haitallinen vieraslaji Suomessa. Hyönteisen toukat syövät helposti erottuvia ja tunnistettavia siksak-kuvioita jalavien lehtiin, ja riekaleiksi syödyt lehdet altistavat puun tuholaisille, mikä hidastaa kasvua ja lopulta puut voivat tuhoutua. Pistiäinen ei ole vaaraksi muulle ympäristölle, eläimille tai ihmisille.

Oulun yliopiston professori Marko Mutanen löysi jalavanhankapistiäisen kesäkuun alussa Espoosta. ”Olen seurannut hyönteisen leviämistä Euroopassa, mikä on edennyt noin sata kilometriä vuodessa. Koska sitä pari vuotta sitten on löytynyt Virosta, arvelin, että se voisi jo olla Suomessa. Espoonkartanossa on paljon jalavia, ja arvaukseni osui oikeaan, sillä löysin lajin aikuisen yksilön haavimalla jalavametsän pohjakasvillisuutta”.
Uusi pistiäinen on yksi lukuisten vieraslajien joukossa, joita Suomeen useinkin saapuu. ”Jalavahankapistiäinen kiteyttää ikävällä tavalla nykyään jo melko tavallisen tarinan, jossa uudelle tulokkaalle uusilla levinneisyysalueilla ei ole luontaista vastustajaa, jolloin laji runsastuu niin nopeasti, että se aiheuttaa tuhoa, tässä tapauksessa jalaville”, kertoo Mutanen. Ilmastonmuutoksen myötä erilaiset tulokkaat voivat sopeutua Suomen olosuhteisiin. ”Ongelman keskeisin tekijä on kuitenkin se, että ihmiset tahallisesti tai tahattomasti levittävät lajeja alueille, joissa niitä ei luontaisesti esiinny.”
Jalavahankapistiäinen on siis tyypillinen edustaja ilmiölle, jossa ihmisten kansainvälinen liikkuminen mahdollistaa lajien leviämisen kokonaan uusille alueille. ”Pidän todennäköisenä, että pistiäinen on omin siivin lentänyt Suomenlahden yli, mutta mahdollista on myös se, että se on matkustanut meren yli ihmisten mukana”, Mutanen pohtii.
Pistiäinen lisääntyy suvuttomasti ja muodostaa useita sukupolvia vuodessa, ja siksi runsastuu nopeasti, mikä tekee sen torjunnasta vaikeaa. Euroopassa jalavanhankapistiäinen on tuhonnut kokonaisia jalavametsiä. Laji on todennäköisesti edesauttamassa jalavansurman leviämistä. Jalavansurma on sienitauti, joka on tappanut Euroopassa jalavia laajasti. Sienitauti iskee helpommin puihin, joita muut hyönteiset ovat heikentäneet. Pistiäinen muodostaa uhan myös lukuisille Euroopassa luontaisille jalavasta riippuvaisille lajeille syömällä suuren osan jalavien lehdistä.
Suomessa erilaiset jalavat ovat lähinnä istutettuja puisto- ja puutarhapuita, ja koristejalavia kasvatetaan jopa satoja vuosia. Etelä- ja Keski-Suomessa on myös luonnonvaraisia vuori- ja kynäjalavametsiä.
Odotettavissa on, että jalavanhankapistiäinen jatkaa leviämistään Suomen jalavapuistoissa ja luonnonmetsissä.
Tulokkaan tieteellinen nimi on Aproceros leucopoda, ja englanninkielinen nimi on Elm Zigzag Sawfly. Suomeksi Mutanen nimesi hyönteisen jalavanhankapistiäiseksi. Parisenttiset toukat ovat vihreitä ja 6–7 millimetrin mittaisen aikuisen pistiäisen väri on musta. Alun perin jalavanhankapistiäinen on lähtöisin Kiinasta ja Japanista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko Mutanen, professori, hyönteistutkija, p. 0408246749 ja 0503505793; marko.mutanen@oulu.fi
Kaisu Koivumäki, viestintäasiantuntija, p. 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Professori Mikko Hallman saa lastenlääketieteen arvostetuimman palkinnon1.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Rosén von Rosenstein -mitali myönnetään joka viides vuosi kolmelle tai neljälle ansioituneelle lastenlääkärille, ja sen jakaa Uppsalan yliopisto Ruotsissa. Mitalia pidetään maailman arvostetuimpana lastenlääketieteen palkintona. Se on nimetty modernin lastenlääketieteen perustajan Nils Rosén von Rosensteinin mukaan. Professori Hallman vastaanottaa palkinnon Uppsalassa 1. huhtikuuta järjestettävässä juhlatilaisuudessa.
Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn27.3.2025 06:37:00 EET | Tiedote
Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.
Oulun yliopistoon 18 606 hakijaa yhteishaussa26.3.2025 11:02:26 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 606 hakijaa. Tiistaina 25.3.2025 päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2455 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hiukan viime vuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5239 henkilöä.
Oulun normaalikoulun uudisrakennushanke etenee25.3.2025 14:17:02 EET | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus päätti normaalikoulun uudisrakennuksen sijoittamisesta Linnanmaalle ja hankkeen siirtymisestä suunnitteluvaiheeseen.
Varpuslinnut menettäneet ”nälkähormonin” – tutkijat hämmästyivät25.3.2025 06:02:00 EET | Tiedote
Uudessa tutkimuksessa havaittiin, että varpuslinnut ovat menettäneet "nälkähormonin" eli greliinin, joka on yksi tärkeimmistä selkärankaisten ruoanottoa säätelevistä hormoneista. Tutkijat olivat ällistyneitä löydöstään, joka johti Oulun yliopiston geneetikko Stefan Prostin ja kollegoiden perusteelliseen ja pitkäjänteiseen varpuslintujen perimän tutkimiseen. Tulokset voivat avata biolääketieteeseen uusia tutkimusväyliä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme