Kyselytutkimus: Miten koti soveltuu monenlaisen työnteon paikaksi?
Onko koti sinulle yksityinen tila lepäämistä, palautumista, virkistystä ja sosiaalista kanssakäymistä varten? Vai näetkö sen myös aktiivisena tilana, jossa voit tehdä monenlaista työtä? Tampereen yliopiston tutkijat etsivät nyt vastaajia kyselyyn sekä haastateltavia tutkimukseen. Tutkijoita kiinnostaa, miten ihmiset järjestävät asuinympäristönsä voidakseen työskennellä siellä. Tutkimus etsii etätyön ja digitaalisen työn järjestämiseen kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä työntekijää että työnantajaa.

Kyselytutkimuksen toteuttaa Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmä ASUTUT, johtajanaan professori Sofie Pelsmakers, yhteistyössä apulaisprofessori Jonathon Taylorin johtaman Urban Physics -tutkimusryhmän kanssa.
Kyselytutkimuksen tarkoituksena on muodostaa laajempi ymmärrys siitä, miksi ihmiset päättävät työskennellä kotonaan, minkälaisia työtehtäviä he siellä tekevät ja minkälaisia tilallisia tarpeita kotona työskentelevillä ihmisillä Suomessa on.
Kyselyyn voi vastata kuka tahansa yli 15-vuotias Suomessa asuva henkilö.. Kysely on anonyymi ja luottamuksellinen, ja siihen voi vastata suomeksi tai englanniksi. Kysely on avoinna 18.8.2024 asti ja siihen voi vastata osoitteessa: https://mpt.link/twinningspaces2035.
Tutkimuksen osana tehdään myös haastatteluja, jotka tuottavat syvällisempää ymmärrystä kodista työnteon tilana.
– Haastattelemme kiinnostuneita osallistujia heidän kodeissaan, omissa työtiloissaan. Haastattelun aikana osallistujilla on mahdollisuus kertoa kokemuksistaan ja haasteistaan, jotka liittyvät kotona työskentelyyn. Haastattelu kestää noin kaksi tuntia ja se voidaan suorittaa englanniksi tai suomeksi, kertovat tutkijat.
Uusia tilallisia ja toiminnallisia ratkaisuja kotona tehtävään työhön
Tutkimus auttaa ASUTUT-tutkimusryhmää ymmärtämään paremmin kotona työskentelyn sosiaalisia ja tilallisia vaikutuksia. Sen avulla tutkijat voivat kehittää kestäviä tilallisia ratkaisuja ja suunnittelukonsepteja, jotka mahdollistavat työskentelyn kotona. Kyselyn tulokset auttavat tutkijoita löytämään ratkaisuja ilmastokriisin aiheuttamiin moninaisiin haasteisiin, jotka tulevaisuudessa vaikuttavat ihmisten työskentelyyn.
Urban Physics -tutkimusryhmä taas syventyy etätyön energian, ympäristön ja terveyden vaikutuksiin tarkastelemalla, miten asiat voivat muuttua eri skenaarioissa, ja miten ne voivat vaikuttaa terveyteen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Urban Physics -tutkimusryhmä käyttää kyselytuloksia etätyön energian ja ympäristövaikutuksien arvioimiseen laskemalla hiilidioksidipäästöjä eri skenaarioissa sekä tutkimalla etätyön vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyteen.
Tutkimukset tehdään osana T-winning Spaces 2035 -tutkimushanketta, joka saa Suomen Akatemian ja Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitusta. Tutkimus tehdään yhteistyössä Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Tutkimushankkeen päätavoitteena on lisätä ymmärrystä tulevaisuuden digitaalisen työn sekä etätyön kestävyyteen liittyvistä haasteista sekä pohtia, miten niihin voidaan vastata tilallisilla ja toiminnallisilla ratkaisuilla, jotka hyödyttävät niin kotitalouksia kuin työnantajiakin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kysely:
Jaana Vanhatalo, tutkija
jaana.vanhatalo@tuni.fi
Haastattelut, muut tiedustelut:
Dalia Milián Bernal, projektipäällikkö
dalia.milianbernal@tuni.fi
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme