Jyväskylän yliopisto mukana selvittämässä puupintojen antiviraalisia ominaisuuksia
Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimus valottaa eri puulajien mahdollisia antiviraalisia ominaisuuksia. Puupinnat voivat vähentää virustautien leviämistä ja on yksi keino taistella viruksia ja bakteereja vastaan.

Jyväskylän yliopiston (JYU) ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) tutkijat ovat toimineet yhteistyössä Suomen Akatemian tukemissa tutkimushankkeissa ja julkaisseet uraauurtavia tutkimustuloksia puupintojen kyvystä hylkiä viruksia. Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäen ja Itä-Suomen puumateriaalitieteen ja -tekniikan professori Antti Haapalan johtamat tutkimusryhmät selvittivät eri puulajien kykyä torjua vaipallisia koronaviruksia ja vaipattomia enteroviruksia.
- Tutkimus on merkittävä edistysaskel sen ymmärtämisessä, miten kansanterveyttä voidaan edistää luonnonmateriaalien avulla, iloitsee Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki.
Puut voivat rajoittaa viruksen leviämistä
Koronapandemia ja toistuvat virusaallot ovat korostaneet pikaista tarvetta kehittää innovatiivisia strategioita virustartuntojen vähentämiseksi. Vaikka puu on ollut ihmisen yleisesti käyttämä materiaali jo vuosisatoja, sen antiviraalisia ominaisuuksia on tutkittu laajasti vasta nyt. Tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa arvioidaan systemaattisesti eri puulajeista saatavan sahatun puutavaran luontaista kykyä torjua viruksia. Tutkittavana oli sekä havu- että lehtipuita erilaisissa ympäristöolosuhteissa.
- Jyväskylän yliopistossa, Nanotiedekeskuksen viruslaboratoriossa teimme tarkkoja analyysejä puun viruksia tuhoavista ominaisuuksista ja niiden taustalla olevista mekanismeista, toteaa Marjomäki.
Tutkimuksen keskeiset tulokset:
- Mänty ja kuusi: Nämä havupuulajit torjuivat vaipallisia koronaviruksia erinomaisesti ja vähensivät virusten tartuttavuutta merkittävästi jo 10–15 minuutissa. Niiden teho vaipattomia enteroviruksia vastaan ei kuitenkaan ollut yhtä merkittävä.
- Tammi: Kova puulaji tammi torjui vaipattomia enteroviruksia huomattavan tehokkaasti, mikä kertoo sen potentiaalista laajempiin antiviraalisiin sovelluksiin.
- Kemiallinen koostumus: Itä-Suomen yliopistossa tehdyt analyysit paljastivat, että antiviraaliset ominaisuudet määräytyvät ensisijaisesti puuaineksen kemiallisen koostumuksen mukaan. Puiden sisältämien kemikaalien, esimerkiksi hartsihappojen, terpeenien ja fenoliyhdisteiden, määrät vaihtelevat merkittävästi eri puulajien välillä, ja myös lämpötilan ja kosteuden kaltaiset ympäristötekijät vaikuttavat niihin.
- Huokoisuus ja absorptio: Vaikka puuaineksen huokoisuudella ja virusten absorptio-ominaisuuksilla on oma merkityksensä, tutkimuksessa korostui kemiallisen koostumuksen avainasema puuaineksen antiviraalisuuden suhteen.
- Tutkimuksessa havaittiin myös, että lämpökäsittelyt ja esimerkiksi puukomposiiteissa käytetty puuainekseen lisätty muovi voivat heikentää materiaalin antiviraalisia ominaisuuksia. Tämä havainto avaa uusia näkymiä käsittelemättömien tai vain minimaalisesti käsiteltyjen puupintojen käytölle kansanterveyttä tukevissa sovelluksissa.
ACS-lehti, jossa kyseinen tutkimus on julkaistu, on tehnyt tutkimuksesta myös oman lehdistötiedotteensa.
- Lue lehdistötiedote osoitteesta: https://www.acs.org/pressroom/presspacs/2024/june/wooden-surfaces-may-have-natural-antiviral-properties.html
Tavoitteena kehittää tehokkaampia antiviraalisia materiaaleja
Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimusryhmät jatkavat puuaineksen tehokkaimpien antiviraalisten komponenttien ja niiden toimintamekanismien selvittämistä. Työ on osa käynnissä olevaa, Euroopan komission rahoittamaa ja DESTINY-nimeä kantavaa eurooppalaista tohtoriohjelmaa.
- Tulevaisuudessa pyrimme tunnistamaan uusia bioaktiivisia yhdisteitä, joiden avulla voidaan kehittää kestäviä ja tehokkaita antiviraalisia materiaaleja, kertoo Marjomäki.
JYU kehittää pintoja, joilla virukset eivät menesty
Jyväskylän yliopistossa on kehitetty jo muutaman vuoden ajan antiviraalisia pintoja. Marjomäen tutkimusryhmä tutkii sekä olemassa olevia lääkkeitä, uusia syntetisoituja molekyylejä että luonnosta peräisin olevia molekyylejä.
- Teemme useiden yritysten kanssa yhteistyötä uusien funktionaalisten materiaalien kehittämiseksi. Biopohjaisuus ja luonnosta peräisin olevat ratkaisut ovat myös korkealla yritysten intresseissä, ja meillä on tässä tilaisuus olla edelläkävijöitä, iloitsee Marjomäki.
Virukset, mukaan lukien COVID-19-virusta aiheuttava koronavirus, voivat tarttua ihmisestä toiseen saastuneiden pintojen välityksellä. Mutta voivatko jotkin pinnat vähentää tämäntyyppisen tartunnan riskiä ilman kotitalouksien desinfiointiaineita? Kuten ACS Applied Materials & Interfaces -lehdessä kerrotaan, puulla on luonnollisia antiviraalisia ominaisuuksia, jotka voivat vähentää virusten pysymistä sen pinnalla - ja jotkin puulajit ovat tehokkaampia kuin toiset vähentämään tartuttavuutta.
Artikkelien tiedot:
- Tree Species-Dependent Inactivation of Coronaviruses and Enteroviruses on Solid Wood Surfaces, Sailee Shroff, Anni Perämäki, Antti Väisänen, Pertti Pasanen, Krista Grönlund, Ville H. Nissinen, Janne Jänis, Antti Haapala, and Varpu Marjomäki, ACS Publications, 28.5.2024
- Doi: https://doi.org/10.1021/acsami.4c02156
- Linkki artikkeliin: https://pubs.acs.org/doi/10.1021/acsami.4c02156
- ACS-lehden lehdistötiedote: https://www.acs.org/pressroom/presspacs/2024/june/wooden-surfaces-may-have-natural-antiviral-properties.html
Oppilaitokset:
- Jyväskylän yliopisto (JYU): Virologian asiantuntijuudestaan tunnettu Jyväskylän yliopisto keskittyy innovatiiviseen tutkimukseen, jonka avulla taistellaan tauteja aiheuttavia viruksia vastaan ja edistetään kansanterveyttä.
- Itä-Suomen yliopisto (UEF): Kemian laitos sijaitsee Joensuun kampuksella. Yliopisto edustaa alan huippua puumateriaalikemiassa ja massaspektrometriaan liittyvässä analyyttisessä tutkimuksessa, joka lisää merkittävästi ymmärrystämme luonnonmateriaalien kemiallisista ominaisuuksista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Varpu Marjomäki, Jyväskylän yliopisto, varpu.s.marjomaki@jyu.fi, +358405634422
Professori Antti Haapala, Itä-Suomen yliopisto, antti.haapala@uef.fi, +358445202849
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Muuttolintujen kevät innoittaa luonnonystäviä 8.4. – mukana tapahtumassa myös Mikko ”Peltsi” Peltola2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Kansalaistieteen Lähde: Muuttolintujen kevät -tapahtuma ti 8.4.2025 klo 12–19, yliopiston kirjasto Lähde
Keski-Suomen korkeakouluviikko: Tulevan opintopolun suunta voi löytyä opiskellen1.4.2025 12:03:00 EEST | Tiedote
Keski-Suomen toisen asteen oppilaitoksissa opiskellaan 7.–11.4.2025 korkeakouluopintoja. Korkeakouluviikko mahdollistaa tutustumisen korkeakouluopiskeluun ja kiinnostaviin aloihin osana toisen asteen opintoja. Tavoitteena on uuden oppimisen lisäksi tukea opiskelijoita oman opintopolun suunnittelua ja madaltaa kynnystä korkeakouluun hakeutumisessa.
Korona-aika auttoi toisia esikoisperheitä kukoistamaan, samalla se lannisti toiset, tutkimus kertoo1.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka osa esikoislapsensa koronarajoitusten aikaan saaneista perheistä löysi selviytymiskykyisyytensä ja sopeutui vallitseviin olosuhteisiin, samalla kun osa perheistä kertoi jääneensä kasaantuvien stressitekijöiden alle – pahimmillaan ilman tukea.
Jyväskylän yliopiston tilinpäätös 2024: Tutkimuksessa ja koulutuksessa menestystä, taloudessa käänne parempaan31.3.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Vuosi 2024 oli tutkimuksen ja koulutuksen osalta menestyksekäs. Vertaisarvioitujen julkaisujen määrä jatkoi kasvua. Myös kilpaillussa tutkimusrahoituksessa vuosi oli tuloksekas. Euroopan tutkimusneuvosto myönsi yliopistoon tieteellisiä läpimurtoja tavoittelevalle kokeneelle tutkijalle tarkoitetun ERC Advanced Grant -hankerahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme