Suomalaisia huijataan nyt kiihtyvällä tahdilla – kysely paljastaa huolestuttavan asian tietoturvauhkiin varautumisesta

Tietoturvaan erikoistunut Heidi Havastila DNA:lta varoittaa luottamasta pelkästään laitteen omaan suojaukseen, sillä vieläkin tärkeämpää on tunnistaa mahdolliset ihmiseen kohdistuvat huijausyritykset ja suojautua niiltä. Huijaukset kohdistuvat nyt ihmiseen, eivätkä laitteeseen, hän sanoo.

”Nopeimmin kasvava verkkorikollisuuden laji on erilaiset ihmisiin kohdistuvat huijaukset, kuten tietojen kalastelu. Huijauksissa uhrille uskotellaan, että hän asioi luotettavan tahon kanssa, ja uhri houkutellaan luovuttamaan tietojaan vääriin käsiin. Tämä ei missään nimessä tarkoita, että älylaitteiden suojaamisen tarve olisi vähentynyt, mutta sen lisäksi kuluttajan pitää nyt keskittyä koko digitaalisen elämänsä ja identiteettinsä suojaamiseen. Tietoturvauhkat ovat murroksessa, ja tutkimustuloksissa tämä näyttäytyy epätietoisuutena eri tietoturvapalveluista ja siitä, mitä palveluja oikeastaan tarvitaankaan”, DNA:n lisäarvopalveluiden liiketoiminnasta vastaava Havastila toteaa.

”Huijaukset ovat kehittyneet yhä vaikeammin tunnistettavaksi ja jokainen meistä voi haksahtaa aidolta näyttävään huijaussivustoon, jonka linkkiä klikkaamalla päätyykin vaaravyöhykkeelle. Hakukone on tutkimuksen mukaan toiseksi suosituin lähde tietoturvauhkiin liittyvälle tiedonhaulle, heti median jälkeen. Hakutuloksia läpikäydessään kuluttaja saa olla todella tarkkana, sillä myös huijaussivusto voi olla naamioitu avunlähteeksi”, hän jatkaa.

Älylaitteen suojaaminen laskussa

Tutkimuksen mukaan älylaitteen suojaaminen tai kiinnostus sitä kohtaan on laskussa: vuodesta 2021 alkaen laskutrendi on havaittavissa useimmissa tutkituista tietoturvapalveluista. Esimerkiksi virusten ja haittaohjelmien torjuntaan tarkoitettuja palveluja joko käytti tai niistä oli kiinnostunut 88 prosenttia vastaajista vuonna 2021, kun taas nyt kolme vuotta myöhemmin osuus on enää 79 prosenttia. Vieläkin suurempi pudotus näkyy henkilökohtaisia tietoja tietovuotojen varalta valvovassa palvelussa, sillä kolme vuotta siten sitä käytti tai siitä oli kiinnostunut 58 prosenttia vastaajista, nyt enää 46 prosenttia.

Pääasialliset syyt olla suojaamatta verkkoyhteydellä varustettuja laitteita tietoturvauhkilta ovat tutkimuksen mukaan usko älylaitteen oman tietoturvan riittävyyteen (34 %) ja tietoturvaratkaisujen kalleus (28 %). Lisäksi lähes viidesosa mainitsee syyksi sen, ettei tiedä, mitä ratkaisuja, palveluita tai sovelluksia tarvitsisi. Havastila uskoo, että huijausten muuttaessa muotoaan suuri osa kuluttajista kokee epätietoisuutta siitä, kuinka haittaohjelmien, huijausten ja hakkeroinnin kaltaisilta tietoturvauhkilta pitäisi oikeaoppisesti suojautua.

”Koko digitaalisen elämän ja identiteetin suojaaminen voi tuntua vielä vaikealta asialta verkkouhkien murrosvaiheessa, mutta samalla se olisi nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Valitettavasti huijaritkin oppivat ja kehittyvät, ja esimerkiksi tekoälyn voimin toteutettu yhteydenotto voi nykyään olla kovinkin uskottava. Palvelu, joka havaitsee haitalliset sivustot ja estää niille pääsyn, tulee varmasti tarpeeseen kokeneemmallekin digilaitteiden käyttäjälle”, Havastila muistuttaa.

Varuillaan kannattaa olla eritoten roskapostin sekä huijausten ja tietojenkalastelun suhteen, sillä nämä ovat kaksi useimmin kohdattua tietoturvauhkaa. Toistaiseksi toteutumattomaksi jääneistä riskeistä suurimmiksi koetaan henkilötietojen menetys, identiteettivarkaus ja siihen liittyvä vaiva, maksukorttitietojen vuoto verkko-oston yhteydessä sekä pankkitilin hakkerointi ja rahan varastaminen. 37 prosenttia vastaajista pitää näitä suurina riskeinä.

DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimus
DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaalinen elämä -tutkimus tehtiin online-paneelissa 18.–27.3.2024. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä millaiseksi digitaalinen yhdenvertaisuus koetaan. Vuosittain toteuttavaan tutkimukseen vastasi 1 018 iältään yli 15-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.

Lisätietoja medialle

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi