Väitös: Lämpökuvantaminen on potentiaalinen työkalu alaraajojen tukkivan valtimotaudin arviointiin
3.7.2024 08:45:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
DI Tomppa Pakarinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lämpökuvantamiseen perustuvia menetelmiä alaraajan valtimotaudin tilan arvioinnissa. Hän keskittyi erityisesti kuvantamisella kerättyyn videodataan. Tutkimus edistää turvallisten, ilman potilaskosketusta toteutettavien menetelmien hyödyntämistä verisuonisairauksien diagnostiikassa.

Alaraajojen valtimosairauksien yleisyys kasvaa maailmanlaajuisesti. Kroonisessa alaraajaiskemiassa yhden tai useamman valtimon verenkierto on merkittävästi heikentynyt valtimoahtaumien vuoksi. Tämä johtaa alentuneeseen kudoshapetukseen ja kudosvaurioihin, ja mahdollisesti raajan menetykseen.
Tilan varhainen tunnistaminen on tärkeää asianmukaisen hoidon varmistamiseksi. Valtimoahtauman vakavuuden arviointi, seuranta ja vaikutusten paikallistaminen vaativat kuitenkin monimutkaisten mittausten yhdistämistä, suonensisäisiä tehosteaineita ja säteilyä vaativia kuvantamismenetelmiä.
Lämpökuvantaminen on kustannustehokas ja turvallinen teknologia, joka ei vaadi potilaskosketusta. Sen käyttö diagnostisessa lääketieteessä on kuitenkin vielä vähäistä. Väitöstutkimuksessaan Tomppa Pakarinen pyrki kehittämään erityisesti lämpövideoon perustuvaa analyysia ja muodostamaan yhteyksiä käytössä oleviin diagnostisiin menetelmiin. Tekniikka voi paljastaa lämpötilamuutosten lisäksi myös paikallisen verenkierron säätelyyn liittyviä ongelmia, jotka usein kytkeytyvät edenneeseen valtimosairauteen.
– Tutkimuksessa onnistuttiin luomaan yhteys yleisesti käytössä olevan kliinisen mittauksen ja työssä kehitettyjen menetelmien välille. Teknologia vaatii kuitenkin lisää tutkimusta laajemmalla potilasotannalla, Pakarinen tähdentää.
Väitöskirjatyö lisää ymmärrystä lämpökuvantamisen mahdollisuuksista alaraajojen valtimosairauden diagnostiikassa sekä mittaustekniikan luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Se myös osaltaan painottaa puutteita nykyisissä lähestymistavoissa.
– Parhaimmillaan vastaavanlaiset menetelmät voisivat johtaa potilaasta kosketusvapaaseen ja riskittömään sairauden vaiheen arviointiin. Ne voisivat myös aikaistaa sairauden etenemisen havaitsemista ja parantaa siten potilaan ennustetta, Pakarinen sanoo.
Tomppa Pakarinen on kotoisin Tampereelta. Hän on tutkimustyönsä ohella suorittanut sairaalafyysikon pätevöitymiseen liittyvät harjoittelut. Harjoittelut hän on tehnyt pääasiassa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. heinäkuuta
Diplomi-insinööri Tomppa Pakarisen biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Dynamic Thermal Imaging in the Assessment of Chronic Limb-Threatening Ischemia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.7.2024 klo 12.00 alkaen Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Alfred Gatt Maltan yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Antti Vehkaoja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tomppa Pakarinen
tomppa.pakarinen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin24.2.2026 10:28:24 EET | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.
Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme