Väitös: Lämpökuvantaminen on potentiaalinen työkalu alaraajojen tukkivan valtimotaudin arviointiin
DI Tomppa Pakarinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lämpökuvantamiseen perustuvia menetelmiä alaraajan valtimotaudin tilan arvioinnissa. Hän keskittyi erityisesti kuvantamisella kerättyyn videodataan. Tutkimus edistää turvallisten, ilman potilaskosketusta toteutettavien menetelmien hyödyntämistä verisuonisairauksien diagnostiikassa.
Alaraajojen valtimosairauksien yleisyys kasvaa maailmanlaajuisesti. Kroonisessa alaraajaiskemiassa yhden tai useamman valtimon verenkierto on merkittävästi heikentynyt valtimoahtaumien vuoksi. Tämä johtaa alentuneeseen kudoshapetukseen ja kudosvaurioihin, ja mahdollisesti raajan menetykseen.
Tilan varhainen tunnistaminen on tärkeää asianmukaisen hoidon varmistamiseksi. Valtimoahtauman vakavuuden arviointi, seuranta ja vaikutusten paikallistaminen vaativat kuitenkin monimutkaisten mittausten yhdistämistä, suonensisäisiä tehosteaineita ja säteilyä vaativia kuvantamismenetelmiä.
Lämpökuvantaminen on kustannustehokas ja turvallinen teknologia, joka ei vaadi potilaskosketusta. Sen käyttö diagnostisessa lääketieteessä on kuitenkin vielä vähäistä. Väitöstutkimuksessaan Tomppa Pakarinen pyrki kehittämään erityisesti lämpövideoon perustuvaa analyysia ja muodostamaan yhteyksiä käytössä oleviin diagnostisiin menetelmiin. Tekniikka voi paljastaa lämpötilamuutosten lisäksi myös paikallisen verenkierron säätelyyn liittyviä ongelmia, jotka usein kytkeytyvät edenneeseen valtimosairauteen.
– Tutkimuksessa onnistuttiin luomaan yhteys yleisesti käytössä olevan kliinisen mittauksen ja työssä kehitettyjen menetelmien välille. Teknologia vaatii kuitenkin lisää tutkimusta laajemmalla potilasotannalla, Pakarinen tähdentää.
Väitöskirjatyö lisää ymmärrystä lämpökuvantamisen mahdollisuuksista alaraajojen valtimosairauden diagnostiikassa sekä mittaustekniikan luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Se myös osaltaan painottaa puutteita nykyisissä lähestymistavoissa.
– Parhaimmillaan vastaavanlaiset menetelmät voisivat johtaa potilaasta kosketusvapaaseen ja riskittömään sairauden vaiheen arviointiin. Ne voisivat myös aikaistaa sairauden etenemisen havaitsemista ja parantaa siten potilaan ennustetta, Pakarinen sanoo.
Tomppa Pakarinen on kotoisin Tampereelta. Hän on tutkimustyönsä ohella suorittanut sairaalafyysikon pätevöitymiseen liittyvät harjoittelut. Harjoittelut hän on tehnyt pääasiassa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. heinäkuuta
Diplomi-insinööri Tomppa Pakarisen biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Dynamic Thermal Imaging in the Assessment of Chronic Limb-Threatening Ischemia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.7.2024 klo 12.00 alkaen Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Alfred Gatt Maltan yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Antti Vehkaoja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tomppa Pakarinen
tomppa.pakarinen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme