Väitös: Lämpökuvantaminen on potentiaalinen työkalu alaraajojen tukkivan valtimotaudin arviointiin
DI Tomppa Pakarinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lämpökuvantamiseen perustuvia menetelmiä alaraajan valtimotaudin tilan arvioinnissa. Hän keskittyi erityisesti kuvantamisella kerättyyn videodataan. Tutkimus edistää turvallisten, ilman potilaskosketusta toteutettavien menetelmien hyödyntämistä verisuonisairauksien diagnostiikassa.
Alaraajojen valtimosairauksien yleisyys kasvaa maailmanlaajuisesti. Kroonisessa alaraajaiskemiassa yhden tai useamman valtimon verenkierto on merkittävästi heikentynyt valtimoahtaumien vuoksi. Tämä johtaa alentuneeseen kudoshapetukseen ja kudosvaurioihin, ja mahdollisesti raajan menetykseen.
Tilan varhainen tunnistaminen on tärkeää asianmukaisen hoidon varmistamiseksi. Valtimoahtauman vakavuuden arviointi, seuranta ja vaikutusten paikallistaminen vaativat kuitenkin monimutkaisten mittausten yhdistämistä, suonensisäisiä tehosteaineita ja säteilyä vaativia kuvantamismenetelmiä.
Lämpökuvantaminen on kustannustehokas ja turvallinen teknologia, joka ei vaadi potilaskosketusta. Sen käyttö diagnostisessa lääketieteessä on kuitenkin vielä vähäistä. Väitöstutkimuksessaan Tomppa Pakarinen pyrki kehittämään erityisesti lämpövideoon perustuvaa analyysia ja muodostamaan yhteyksiä käytössä oleviin diagnostisiin menetelmiin. Tekniikka voi paljastaa lämpötilamuutosten lisäksi myös paikallisen verenkierron säätelyyn liittyviä ongelmia, jotka usein kytkeytyvät edenneeseen valtimosairauteen.
– Tutkimuksessa onnistuttiin luomaan yhteys yleisesti käytössä olevan kliinisen mittauksen ja työssä kehitettyjen menetelmien välille. Teknologia vaatii kuitenkin lisää tutkimusta laajemmalla potilasotannalla, Pakarinen tähdentää.
Väitöskirjatyö lisää ymmärrystä lämpökuvantamisen mahdollisuuksista alaraajojen valtimosairauden diagnostiikassa sekä mittaustekniikan luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Se myös osaltaan painottaa puutteita nykyisissä lähestymistavoissa.
– Parhaimmillaan vastaavanlaiset menetelmät voisivat johtaa potilaasta kosketusvapaaseen ja riskittömään sairauden vaiheen arviointiin. Ne voisivat myös aikaistaa sairauden etenemisen havaitsemista ja parantaa siten potilaan ennustetta, Pakarinen sanoo.
Tomppa Pakarinen on kotoisin Tampereelta. Hän on tutkimustyönsä ohella suorittanut sairaalafyysikon pätevöitymiseen liittyvät harjoittelut. Harjoittelut hän on tehnyt pääasiassa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. heinäkuuta
Diplomi-insinööri Tomppa Pakarisen biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Dynamic Thermal Imaging in the Assessment of Chronic Limb-Threatening Ischemia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.7.2024 klo 12.00 alkaen Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Alfred Gatt Maltan yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Antti Vehkaoja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tomppa Pakarinen
tomppa.pakarinen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme