Väitös: Lämpökuvantaminen on potentiaalinen työkalu alaraajojen tukkivan valtimotaudin arviointiin
3.7.2024 08:45:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
DI Tomppa Pakarinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lämpökuvantamiseen perustuvia menetelmiä alaraajan valtimotaudin tilan arvioinnissa. Hän keskittyi erityisesti kuvantamisella kerättyyn videodataan. Tutkimus edistää turvallisten, ilman potilaskosketusta toteutettavien menetelmien hyödyntämistä verisuonisairauksien diagnostiikassa.

Alaraajojen valtimosairauksien yleisyys kasvaa maailmanlaajuisesti. Kroonisessa alaraajaiskemiassa yhden tai useamman valtimon verenkierto on merkittävästi heikentynyt valtimoahtaumien vuoksi. Tämä johtaa alentuneeseen kudoshapetukseen ja kudosvaurioihin, ja mahdollisesti raajan menetykseen.
Tilan varhainen tunnistaminen on tärkeää asianmukaisen hoidon varmistamiseksi. Valtimoahtauman vakavuuden arviointi, seuranta ja vaikutusten paikallistaminen vaativat kuitenkin monimutkaisten mittausten yhdistämistä, suonensisäisiä tehosteaineita ja säteilyä vaativia kuvantamismenetelmiä.
Lämpökuvantaminen on kustannustehokas ja turvallinen teknologia, joka ei vaadi potilaskosketusta. Sen käyttö diagnostisessa lääketieteessä on kuitenkin vielä vähäistä. Väitöstutkimuksessaan Tomppa Pakarinen pyrki kehittämään erityisesti lämpövideoon perustuvaa analyysia ja muodostamaan yhteyksiä käytössä oleviin diagnostisiin menetelmiin. Tekniikka voi paljastaa lämpötilamuutosten lisäksi myös paikallisen verenkierron säätelyyn liittyviä ongelmia, jotka usein kytkeytyvät edenneeseen valtimosairauteen.
– Tutkimuksessa onnistuttiin luomaan yhteys yleisesti käytössä olevan kliinisen mittauksen ja työssä kehitettyjen menetelmien välille. Teknologia vaatii kuitenkin lisää tutkimusta laajemmalla potilasotannalla, Pakarinen tähdentää.
Väitöskirjatyö lisää ymmärrystä lämpökuvantamisen mahdollisuuksista alaraajojen valtimosairauden diagnostiikassa sekä mittaustekniikan luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Se myös osaltaan painottaa puutteita nykyisissä lähestymistavoissa.
– Parhaimmillaan vastaavanlaiset menetelmät voisivat johtaa potilaasta kosketusvapaaseen ja riskittömään sairauden vaiheen arviointiin. Ne voisivat myös aikaistaa sairauden etenemisen havaitsemista ja parantaa siten potilaan ennustetta, Pakarinen sanoo.
Tomppa Pakarinen on kotoisin Tampereelta. Hän on tutkimustyönsä ohella suorittanut sairaalafyysikon pätevöitymiseen liittyvät harjoittelut. Harjoittelut hän on tehnyt pääasiassa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. heinäkuuta
Diplomi-insinööri Tomppa Pakarisen biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Dynamic Thermal Imaging in the Assessment of Chronic Limb-Threatening Ischemia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.7.2024 klo 12.00 alkaen Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Alfred Gatt Maltan yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Antti Vehkaoja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tomppa Pakarinen
tomppa.pakarinen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Eriarvoistuuko työelämä? Työelämän tutkimuspäivät Tampereella2.11.2026 09:45:45 EET | Kutsu
Työelämän tutkimuspäivät 2026 kutsuu työelämän tutkijat, kehittäjät ja aiheesta kiinnostuneet keskustelemaan työstä ja työelämän muutoksista Tampereen yliopistoon. Tänä vuonna halutaan muistuttaa, että osaaminen, työolot ja työsuhteiden vakaus vaihtelevat.
Talotekniikan tohtoreiden kysyntä kasvaa: AI Champion -projekti synnyttää monitieteistä osaamista alalle27.10.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Business Finlandin rahoittamassa AI Champion -projektissa kehitetään sata tekoälyagenttia, jotka parantavat automaatiota ja tiedonkulkua talotekniikan toimitusketjuissa. Projekti kokoaa yhteen laajan joukon väitöskirjatutkijoita eri aloilta ja vastaa tulevaisuudessa vaativan talotekniikka-alan osaajapulaan, kun vihreä siirtymä ja datakeskusinvestoinnit edistyvät.
Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät – ammattilaisten yhteistoiminnassa kehitettävää26.10.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Lisääntyvät ja riskialttiit suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat suomalaista äitiyshuollon palvelujärjestelmää. KM Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan näitä synnytyksiä ja sai selville, että kätilön toiminta oli keskeinen tekijä myönteisessä kokemuksessa. Sen sijaan vain puolet tutkimukseen vastanneista ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.
Autismiin liittyvä toistuva käyttäytyminen voi tukea lapsen itsesäätelyä20.10.2026 10:53:57 EEST | Tiedote
Autistisilla lapsilla esiintyy usein käyttäytymismalleja, joiden avulla he säätelevät kuormitusta, tunteita ja ympäristön ärsykkeitä. Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa saatiin uutta näyttöä siitä, että autismiin liittyvät kaavamaiset ja toistavat käyttäytymismallit eivät välttämättä ole pelkästään haasteiden ilmentymiä, vaan niillä voi olla myös itsesäätelyä tukeva tehtävä.
Tutkimus: D-vitamiinitasolla on yhteys lapsen parempaan uneen, mutta suositusta korkeampi annos ei kohenna neurokehitystä14.10.2026 10:30:38 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan äidin riittävä D-vitamiinitaso raskauden aikana on yhteydessä lapsen parempaan uneen varhaislapsuudessa. Sen sijaan tavallista suurempi D-vitamiinilisä lapsuuden ensimmäisinä vuosina ei tutkimuksen perusteella parantanut lapsen unta tai neurokognitiivista kehitystä. Nykyisten suositusten mukainen D-vitamiiniannos on tutkimuksen mukaan riittävä lapsen neurokehityksen kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme