Väitös: Lämpökuvantaminen on potentiaalinen työkalu alaraajojen tukkivan valtimotaudin arviointiin
3.7.2024 08:45:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
DI Tomppa Pakarinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lämpökuvantamiseen perustuvia menetelmiä alaraajan valtimotaudin tilan arvioinnissa. Hän keskittyi erityisesti kuvantamisella kerättyyn videodataan. Tutkimus edistää turvallisten, ilman potilaskosketusta toteutettavien menetelmien hyödyntämistä verisuonisairauksien diagnostiikassa.

Alaraajojen valtimosairauksien yleisyys kasvaa maailmanlaajuisesti. Kroonisessa alaraajaiskemiassa yhden tai useamman valtimon verenkierto on merkittävästi heikentynyt valtimoahtaumien vuoksi. Tämä johtaa alentuneeseen kudoshapetukseen ja kudosvaurioihin, ja mahdollisesti raajan menetykseen.
Tilan varhainen tunnistaminen on tärkeää asianmukaisen hoidon varmistamiseksi. Valtimoahtauman vakavuuden arviointi, seuranta ja vaikutusten paikallistaminen vaativat kuitenkin monimutkaisten mittausten yhdistämistä, suonensisäisiä tehosteaineita ja säteilyä vaativia kuvantamismenetelmiä.
Lämpökuvantaminen on kustannustehokas ja turvallinen teknologia, joka ei vaadi potilaskosketusta. Sen käyttö diagnostisessa lääketieteessä on kuitenkin vielä vähäistä. Väitöstutkimuksessaan Tomppa Pakarinen pyrki kehittämään erityisesti lämpövideoon perustuvaa analyysia ja muodostamaan yhteyksiä käytössä oleviin diagnostisiin menetelmiin. Tekniikka voi paljastaa lämpötilamuutosten lisäksi myös paikallisen verenkierron säätelyyn liittyviä ongelmia, jotka usein kytkeytyvät edenneeseen valtimosairauteen.
– Tutkimuksessa onnistuttiin luomaan yhteys yleisesti käytössä olevan kliinisen mittauksen ja työssä kehitettyjen menetelmien välille. Teknologia vaatii kuitenkin lisää tutkimusta laajemmalla potilasotannalla, Pakarinen tähdentää.
Väitöskirjatyö lisää ymmärrystä lämpökuvantamisen mahdollisuuksista alaraajojen valtimosairauden diagnostiikassa sekä mittaustekniikan luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Se myös osaltaan painottaa puutteita nykyisissä lähestymistavoissa.
– Parhaimmillaan vastaavanlaiset menetelmät voisivat johtaa potilaasta kosketusvapaaseen ja riskittömään sairauden vaiheen arviointiin. Ne voisivat myös aikaistaa sairauden etenemisen havaitsemista ja parantaa siten potilaan ennustetta, Pakarinen sanoo.
Tomppa Pakarinen on kotoisin Tampereelta. Hän on tutkimustyönsä ohella suorittanut sairaalafyysikon pätevöitymiseen liittyvät harjoittelut. Harjoittelut hän on tehnyt pääasiassa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. heinäkuuta
Diplomi-insinööri Tomppa Pakarisen biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Dynamic Thermal Imaging in the Assessment of Chronic Limb-Threatening Ischemia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.7.2024 klo 12.00 alkaen Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Alfred Gatt Maltan yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Antti Vehkaoja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tomppa Pakarinen
tomppa.pakarinen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Voiko aivoverenvuodon ennustaa etukäteen? – Kehitteillä keino estää äkillisiä kuolemia11.5.2026 09:40:00 EEST | Tiedote
Kaikkia aneurysmia ei pitäisi leikata ja osa pitäisi hoitaa ajoissa. Mutta mistä tietää, kumpi ratkaisu on kussakin tilanteessa oikea? Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksen ja välttämään turhat leikkaukset.
Henriikka Kontimon teos voitti INNATURE-hankkeen osallistavan taidekilpailun Härmälänrannassa11.5.2026 09:24:51 EEST | Tiedote
Tampereen Härmälänrannan osallistavan taidekilpailun voittajaksi on valittu kuvataiteilija Henriikka Kontimon teos ”Konsertti”. Teos toteutetaan Aaretti Niemisen puistoon perustettavan niityn yhteydessä, ja se on osa Tampereen yliopiston johtamaa ja Euroopan Unionin rahoittamaa INNATURE-hanketta. ”Konsertti” yhdistää paikkasidonnaisen taiteen, luonnon monimuotoisuuden ja yhteisöllisen tekemisen poikkeuksellisen hienovaraisella ja ajatuksia herättävällä tavalla.
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme