Versowoodin Ville Kopra: Sahateollisuus odottaa Japanin jenin vahvistumista ja viennin piristymistä

Japani ollut Suomen suurimmalle yksityiselle sahatavarantuottajalle Versowoodille euromääräisesti viime vuosien suurin vientimarkkina. – Nyt odotamme Japanin jenin kurssin vahvistumista, mikä piristäisi vientiä.  Kolmanneksella heikentynyt jeni on vähentänyt Japanin vientiä ja lisännyt maan omaa sahatavaran käyttöä. Uskon että jenin vahvistuessa sahatavaran ja puutuotteiden vienti normalisoituu, sanoo Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra.

–Olemme tehneet Japanin kauppaa aktiivisesti 25 vuotta. Nykyään Heinolan ja Hartolan japanilaiset standardit täyttävät liimapuutehtaat ovat keskittyneet kokonaan tai osittain Japanin tuotantoon. 120 tuhannen kuutiometrin liimapuun vuosittaisesta tuotannostamme Japaniin viedään 80 tuhatta kuutiometriä. Yhtiön koko Japanin viennistä liimapuun osuus on noin 80 prosenttia eli se on suurin Japanin viennin artikkeli lopun ollessa sahatavaraa, sanoo Kopra.

Euroopasta viedään vuosittain Japaniin yli 2 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, josta Suomen osuus on noin kolmasosa. Japanin viennistä liimapuu on isoin artikkeli, jota viedään Euroopasta yli 800 tuhatta kuutiometriä, josta Suomesta noin 350 tuhatta kuutiometriä.

– Japani tulee jatkossakin olemaan merkittävä vientimaa sahatavaratuotteille, kun maassa arvostetaan puun ominaisuuksia rakentamisessa kuten sen kauneutta, visuaalista näyttävyyttä, elastisuutta ja kestävyyttä, muistuttaa Kopra.

Japanissa arvostetaan tuontipuun laatua ja asiakastapaamisia

Tanskalaissyntyinen Per Hansen on toiminut sahatavaratuotteita Japaniin tuovien ulkomaisten yritysten agenttina vuodesta 1995 lukien. – Autan sahayrityksiä tuotteiden markkinoinnissa ja yhteyksien luomisessa paikallisiin yrityksiin. Vaikka Japani on monella tavalla tietoteknisesti edistynyt maa, tällä alalla ei kauppaa tehdä sähköposteilla eikä puhelimella, vaan tapaamalla yritysten edustajia paikan päällä.

–Minun viestini Japanin markkinoille pyrkiville suomalaisille yrityksille on se, että keskittykää laatuun, mitä Japanissa arvostetaan. Kannattaa tavata asiakkaita ja kuunnella heidän toiveitaan tuotteiden kehittämisessä ja mahdollisten muutostoiveiden huomioimisessa. Japanissa arvostetaan henkilökohtaista tapaamista, joka mahdollistaa näyttää asiakkaille todellisen tahdon tavaratoimituksiin. Pohjoismaihin verrattuna täällä toimitaan edelleen samoin kuin 1980 luvulla.

Hansen toimii Japaniin etupäässä sahatavaraa rakentamisen tarpeisiin tuovien tuontiyritysten kuten Versowoodin toimeksiantojen pohjalta. – Teen yhteistyötä ensi sijassa rakennusten teolliseen esivalmistukseen erikoistuneiden yhtiöiden kanssa, en niinkään rakennusliikkeiden kanssa. Yritys kerää ja valmistelee määrämittaisen rakennusmateriaalin, joka kasataan rakennuspaikalla, kuten Ikean huonekalut.

 –Toimitan materiaaleja lähinnä yksi- tai kaksikerroksisten omakotitalojen rakentamiseen. Käytämme puurakentamisessa monia eri puulajeja rakentamisen eri kohteissa. Esimerkiksi paikallista kovaa setripuuta käytämme rakennuksen pohjarakenteissa, koska se torjuu puuta syöviä valkoisia muurahaisia ja kosteutta. Sen päälle tulee useimmiten kuusipuuta ja sitten esimerkiksi Suomesta tuotua männystä valmistettua tai paikallista CLT-liimapuuta.

Puolet rakentamisen puutavarasta tuodaan ulkomailta

Vaikka omakotitalojen rakentaminen tulee Japanissa hiipumaan väestön vanhenemisen takia, Hansen uskoo, että pari kolme vuosikymmentä eteenpäin nuori sukupolvi haluaa oman talon. – Ongelmana on lainan saannin vaikeus, kun rakentamisen kustannukset ovat nousseet enemmän kuin palkat.

–Joinakin vuosina ennen pandemiaa täällä rakennettiin 800 000 omakotitaloa, mutta nyt se on ennätysalhaalla noin 450 tuhannen talon tasolla vuodessa. Kun yhden talon puutavaran tarve on noin 20 kuutiometriä, rakentamisen tarpeisiin menevän puutavaran määrä on suuri ja puolet siitä katetaan tuontipuulla.

Hansenin mukaan omakotirakentamisen päämateriaali on ilman muuta puu. – Uskon, että puun käytössä rakentamisessa Japani nousee samalle tasolle kuten Euroopan maista esimerkiksi Itävalta on nyt. Puurakentamisen kasvu näkyy myös julkisessa kuten kirjastojen, palvelu- ja opiskelijatalojen rakentamisessa.

Japanissa on suuret Suomeen rinnastettavissa olevat metsävarat, mutta puun käytön omavaraisuusaste on noussut noin 30 prosentin tasosta noin 50 prosenttiin. – Tuontipuuta siis tarvitaan, vaikka kotimaista tuotantoa on lisätty esimerkiksi liimapuun valmistuksessa ja kilpailua on vuosien varrella syntynyt paljon lisää. Kun jeni on ollut heikko, he ovat saaneet vallattua markkinaosuuksia tuontipuulta lisää.

– Vaikka kotimaista kilpailua on nyt paljon enemmän, meillä puutavaran tuontiyrityksillä on ollut hyviä vuosia. Kun täällä on rakentamisen haasteena taifuunit ja maanjäristykset, rakentamisen rakenteissa käytettävien materiaalien on oltava laadukasta lujaa puuta.

Japanin hallituksen tavoitteena lisätä omien metsien käyttöä

Japanin hallitus haluaa Hansenin mukaan lisätä nopeasti sodan jälkeen istutettujen metsien hakkuita.  – Siksi hallitus tukee hakkuita, sahateollisuutta ja puun käyttöä energiatuotantoon. Jos Euroopassa yritetään rajoittaa metsien käyttöä ilmastomuutoksen torjunnassa, täällä on päinvastoin.

–Täällä ilmastomuutos ei näyttele metsäpolitiikassa mitään roolia. Kun olin Helsingissä eräässä seminaarissa, siellä puhuttiin vain ilmastomuutoksesta ja metsien nieluista. Minusta tuntuu, että Euroopassa tämä aihe nousee enemmän politiikan kuin metsien tarpeista. Täälläkin on yrityksiä, jotka markkinoivat puuta ekologisena vaihtoehtona, vaikka viime kädessä hinta ratkaisee.

 

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee kesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.

Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi