Suomen kansainvälinen kilpailukyky taantunut laaja-alaisesti: IMD-vertailussa vasta 15. sija
3.7.2024 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen sijoitus on pudonnut peräti neljä sijaa alaspäin IMD:n tuoreessa kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomi sijoittui vertailussa nyt sijalle 15 eli sijoitus aleni vuoden 2019 tasolle. Suomen tämän vuoden sijoitusta heikensi erityisesti taloudellinen menestyminen, jossa vajosimme sijalle 50. Parannusta tuli ainoastaan kansainvälisessä kaupassa, mutta kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta. Singapore nousi edellisen vuoden neljänneltä sijalta kärkeen. Toiseksi kiri Sveitsi ja kolmanneksi sijoittui Tanska.

Suomen sijoitus tippui neljä sijaa sveitsiläisen IMD:n (Institute for Management Development) 67 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomi on tänä vuonna 15. sijalla eli sijoitus aleni vuoden 2019 tasolle.
Tuoreessa Etla Muistiossa IMD:n 2024 World Competitiveness Ranking -julkaisusta, tarkastellaan tarkemmin syitä Suomen kilpailukykysijoituksen heikkenemiselle. IMD:n luokittelussa Suomen sijoitusta viime vuodesta paransi vain kansainvälinen kauppa. Sijoitus terveyden ja ympäristön osalta pysyi samana, mutta kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta.
– Sijoitus vertailussa voi toki heittelehtiä yksittäisinä vuosina, mutta Suomen aseman heikkeneminen kahdessa vuodessa yhteensä seitsemän sijaa on jo huomattavan negatiivinen kehitys indeksin historiassa, arvioi Etlan tutkija Ville Kaitila.
Suomen sijoitus heikkeni laajalla rintamalla
IMD:n kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen: taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri, sekä nämä kukin viiteen osa-alueeseen. Suomen kompastuskivi on useana vuonna ollut taloudellinen menestys (tänä vuonna sija 50.).
Suomi pärjää heikoimmin taloudellisen menestyksen kokonaisuudessa. Viime vuoden muita maita heikompi suhdannetilanne painoi Suomen sijoitusta tässä osiossa, sillä bkt, investoinnit ja työttömyysaste kehittyivät heikosti.
Rakenteellisesti Suomen (ja muiden pienten maiden) sijoitusta tässä osiossa heikentää kotimarkkinoiden pieni koko, sillä bkt on sellaisenaan yksi mittari. Muut Pohjoismaat ovat vertailussa kuitenkin sijoilla 22–30. Ruotsi on myös selkeästi sijoittunut Suomea paremmin kaikissa muissa 20 osa-alueessa paitsi työllisyydessä, yhteisöllisyydessä ja perusinfrastruktuurissa.
– Suomen taloutta ovat painaneet keskimääräistä enemmän korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Suomen tavara- ja palveluvientiin. Näiden suhdannetekijöiden odotetaan alkavan parantua, mikä tukisi Suomen sijoitusta lähivuosina, pohtii Kaitila.

Infrastruktuuri on yksi Suomen vahvuuksista, mutta siinäkin sijoitus heikkeni tänä vuonna. Muun muassa huoltosuhde, investoinnit telekommunikaatioon, korkean teknologian viennin vähäisyys ja väestönkasvu ovat heikkouksia.
Myös yritysten suorituskyvyssä Suomen sijoitus on heikentynyt kahdessa vuodessa jyrkästi. Sijoitusta painavat alaspäin mm. tehtyjen työtuntien määrä, yrittäjyys ja korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman määrä.
Julkisessa taloudessa tärkeimmät Suomen sijoitusta painavat tekijät liittyvät korkeaan verotukseen, mutta myös mm. yritystoiminnan aloittamisen hitauteen, maahanmuuttorajoituksiin ja investointikannustimiin. Institutionaalisemmissa tekijöissä, laillisuudessa ja kilpailulainsäädännössä Suomi on maailman kärkeä.
Kilpailukykyvertailun kärkisijat menivät edelleen pieniin kansantalouksiin. Singapore nousi listauksen kärkeen ohi Sveitsin, Tanskan ja Irlannin. Toiseksi kiri Sveitsi, parantaen asemaansa yhdellä sijalla viime vuodesta. Kolmanneksi sijoittui Tanska, joka tippui viime vuoden listan kärjestä. Suuret EU-maat sijoittuivat seuraavasti: Saksa (24.), Ranska (31.), Espanja (40.) ja Italia (42.)

IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 164 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetin kautta siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 7-portaisella asteikolla. Lisäksi kerätään tietoa 80 taustamuuttujasta. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. IMD:n kevättalvella 2024 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä 6 612 henkilöä. Kukin henkilö vastaa kyselyyn oleskelumaataan koskien.
Kaitila, Ville: Muistio IMD WCY 2024 julkaisusta, Etla 3.7.2024
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiKuvat



Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Pohjoismainen vertailu: Norja ja Tanska haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, Suomi eniten riippuvainen Kiinasta20.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme