Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen kansainvälinen kilpailukyky taantunut laaja-alaisesti: IMD-vertailussa vasta 15. sija

3.7.2024 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Suomen sijoitus on pudonnut peräti neljä sijaa alaspäin IMD:n tuoreessa kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomi sijoittui vertailussa nyt sijalle 15 eli sijoitus aleni vuoden 2019 tasolle. Suomen tämän vuoden sijoitusta heikensi erityisesti taloudellinen menestyminen, jossa vajosimme sijalle 50. Parannusta tuli ainoastaan kansainvälisessä kaupassa, mutta kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta. Singapore nousi edellisen vuoden neljänneltä sijalta kärkeen. Toiseksi kiri Sveitsi ja kolmanneksi sijoittui Tanska.

Kilpailukykyvertailun kärkisijat menivät edelleen pieniin kansantalouksiin. Singapore nousi listauksen kärkeen ohi Sveitsin, Tanskan ja Irlannin. Toiseksi kiri Sveitsi, parantaen asemaansa yhdellä sijalla viime vuodesta. Kolmanneksi sijoittui Tanska, joka tippui viime vuoden listan kärjestä.
Kilpailukykyvertailun kärkisijat menivät edelleen pieniin kansantalouksiin. Singapore nousi listauksen kärkeen ohi Sveitsin, Tanskan ja Irlannin. Toiseksi kiri Sveitsi, parantaen asemaansa yhdellä sijalla viime vuodesta. Kolmanneksi sijoittui Tanska, joka tippui viime vuoden listan kärjestä.

Suomen sijoitus tippui neljä sijaa sveitsiläisen IMD:n (Institute for Management Development) 67 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomi on tänä vuonna 15. sijalla eli sijoitus aleni vuoden 2019 tasolle.

Tuoreessa Etla Muistiossa IMD:n 2024 World Competitiveness Ranking -julkaisusta, tarkastellaan tarkemmin syitä Suomen kilpailukykysijoituksen heikkenemiselle. IMD:n luokittelussa Suomen sijoitusta viime vuodesta paransi vain kansainvälinen kauppa. Sijoitus terveyden ja ympäristön osalta pysyi samana, mutta kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta.

Sijoitus vertailussa voi toki heittelehtiä yksittäisinä vuosina, mutta Suomen aseman heikkeneminen kahdessa vuodessa yhteensä seitsemän sijaa on jo huomattavan negatiivinen kehitys indeksin historiassa, arvioi Etlan tutkija Ville Kaitila.

Suomen sijoitus heikkeni laajalla rintamalla

IMD:n kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen: taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri, sekä nämä kukin viiteen osa-alueeseen. Suomen kompastuskivi on useana vuonna ollut taloudellinen menestys (tänä vuonna sija 50.).

Suomi pärjää heikoimmin taloudellisen menestyksen kokonaisuudessa. Viime vuoden muita maita heikompi suhdannetilanne painoi Suomen sijoitusta tässä osiossa, sillä bkt, investoinnit ja työttömyysaste kehittyivät heikosti.

Rakenteellisesti Suomen (ja muiden pienten maiden) sijoitusta tässä osiossa heikentää kotimarkkinoiden pieni koko, sillä bkt on sellaisenaan yksi mittari. Muut Pohjoismaat ovat vertailussa kuitenkin sijoilla 22–30. Ruotsi on myös selkeästi sijoittunut Suomea paremmin kaikissa muissa 20 osa-alueessa paitsi työllisyydessä, yhteisöllisyydessä ja perusinfrastruktuurissa.

Suomen taloutta ovat painaneet keskimääräistä enemmän korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Suomen tavara- ja palveluvientiin. Näiden suhdannetekijöiden odotetaan alkavan parantua, mikä tukisi Suomen sijoitusta lähivuosina, pohtii Kaitila.

null
Sijoitus vertailussa voi toki heittelehtiä yksittäisinä vuosina, mutta Suomen aseman heikkeneminen kahdessa vuodessa yhteensä seitsemän sijaa on jo huomattavan negatiivinen kehitys indeksin historiassa, arvioi Etlan tutkija Ville Kaitila.

Infrastruktuuri on yksi Suomen vahvuuksista, mutta siinäkin sijoitus heikkeni tänä vuonna. Muun muassa huoltosuhde, investoinnit telekommunikaatioon, korkean teknologian viennin vähäisyys ja väestönkasvu ovat heikkouksia.

Myös yritysten suorituskyvyssä Suomen sijoitus on heikentynyt kahdessa vuodessa jyrkästi. Sijoitusta painavat alaspäin mm. tehtyjen työtuntien määrä, yrittäjyys ja korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman määrä.

Julkisessa taloudessa tärkeimmät Suomen sijoitusta painavat tekijät liittyvät korkeaan verotukseen, mutta myös mm. yritystoiminnan aloittamisen hitauteen, maahanmuuttorajoituksiin ja investointikannustimiin. Institutionaalisemmissa tekijöissä, laillisuudessa ja kilpailulainsäädännössä Suomi on maailman kärkeä.

Kilpailukykyvertailun kärkisijat menivät edelleen pieniin kansantalouksiin. Singapore nousi listauksen kärkeen ohi Sveitsin, Tanskan ja Irlannin. Toiseksi kiri Sveitsi, parantaen asemaansa yhdellä sijalla viime vuodesta. Kolmanneksi sijoittui Tanska, joka tippui viime vuoden listan kärjestä. Suuret EU-maat sijoittuivat seuraavasti: Saksa (24.), Ranska (31.), Espanja (40.) ja Italia (42.)

null

IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 164 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetin kautta siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 7-portaisella asteikolla. Lisäksi kerätään tietoa 80 taustamuuttujasta. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. IMD:n kevättalvella 2024 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä 6 612 henkilöä. Kukin henkilö vastaa kyselyyn oleskelumaataan koskien.

Kaitila, Ville: Muistio IMD WCY 2024 julkaisusta, Etla 3.7.2024

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sijoitus vertailussa voi toki heittelehtiä yksittäisinä vuosina, mutta Suomen aseman heikkeneminen kahdessa vuodessa yhteensä seitsemän sijaa on jo huomattavan negatiivinen kehitys indeksin historiassa, arvioi Etlan tutkija Ville Kaitila.
Sijoitus vertailussa voi toki heittelehtiä yksittäisinä vuosina, mutta Suomen aseman heikkeneminen kahdessa vuodessa yhteensä seitsemän sijaa on jo huomattavan negatiivinen kehitys indeksin historiassa, arvioi Etlan tutkija Ville Kaitila.
Lataa
Kilpailukykyvertailun kärkisijat menivät edelleen pieniin kansantalouksiin. Singapore nousi listauksen kärkeen ohi Sveitsin, Tanskan ja Irlannin. Toiseksi kiri Sveitsi, parantaen asemaansa yhdellä sijalla viime vuodesta. Kolmanneksi sijoittui Tanska, joka tippui viime vuoden listan kärjestä.
Kilpailukykyvertailun kärkisijat menivät edelleen pieniin kansantalouksiin. Singapore nousi listauksen kärkeen ohi Sveitsin, Tanskan ja Irlannin. Toiseksi kiri Sveitsi, parantaen asemaansa yhdellä sijalla viime vuodesta. Kolmanneksi sijoittui Tanska, joka tippui viime vuoden listan kärjestä.
Lataa
Tutkija Ville Kaitila, Etla
Tutkija Ville Kaitila, Etla
Matti Rajala/Etla
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

Etla: Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen kilpailu kaventavat kansainvälistä innovaatioyhteistyötä9.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote

Suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja maailmantalouden pirstoutuminen ovat merkittävästi vähentäneet kansainvälistä yhteistyötä keksinnöissä ja innovaatioissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Geopoliittisen fragmentaation voimistuminen on vähentänyt blokkirajat ylittävää keksijäyhteistyötä, heikentänyt keksijätiimien monimuotoisuutta ja kaventanut kansainvälisiä tiedonvaihdon kanavia. Tämän johdosta Euroopan asema keskeisillä teknologia-aloilla on vaarassa heikentyä.

Suomi menettää kansainvälistä vientiasemaansa – Etla peräänkuuluttaa tuoteinnovaatioita ja kaupan esteiden purkua26.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen talouskasvun vauhdittaminen vaatii politiikkatoimia, jotka tukevat tuoteinnovaatioita sekä yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Konkreettisia politiikkatoimia suositellaan kaksivuotisen, Business Finlandin rahoittaman tutkimushankkeen päättävässä loppumuistiossa. Kansainvälisen kaupan turbulenssit vaikuttavat suoraan suomalaisten teollisuusyritysten innovointihalukkuuteen, siksi innovointia tulisi tukea myös laskusuhdanteissa. Heikko tuoterakenne ja suorituskyky nakertavat jo Suomen markkinaosuutta maailmankaupassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye