Väitös: Puolukka lievittää ylipainon aiheuttamaa matala-asteista tulehdusta ja aineenvaihdunnan häiriöitä

Painon lisääntyessä rasvakudos alkaa erittää tulehdusta aiheuttavia yhdisteitä. Tästä aiheutuva elimistön matala-asteinen tulehdustila lisää esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä. Ylipaino muuttaa myös maksan aineenvaihduntaa ja maksa rasvoittuu. Rasvamaksa on usein oireeton, mutta voi pahimmillaan johtaa maksakirroosin ja maksasyövän kehittymiseen.

Puolukka on Suomessa eniten käytetty metsämarja. Puolukan kemiallinen koostumus tunnetaan melko hyvin, mutta sen terveysvaikutuksista ei ole juurikaan tutkimustietoa. Väitöstutkimuksessaan elintarviketieteiden maisteri Riitta Ryyti selvitti kokeellisia malleja hyväksikäyttäen, voisiko puolukan lisääminen runsasrasvaiseen ruokavalioon auttaa lihavuuden aiheuttaman matala-asteisen tulehduksen ja haitallisten aineenvaihdunnan muutosten ehkäisemisessä.

Tutkimuksessa osoitettiin kokeellisessa mallissa, että puolukkajauheen lisääminen länsimaista runsasrasvaista ruokavaliota muistuttavaan rehuun ehkäisi sekä matala-asteisen tulehduksen että sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden kehittymistä. Useiden tulehdustekijöiden sekä leptiinihormonin tasot olivat merkittävästi alhaisemmat puolukkaa saaneiden hiirten ryhmässä verrattuna rasvaisella dieetillä olleeseen kontrolliryhmään.

Lisäksi puolukka ehkäisi runsasrasvaisen dieetin aiheuttamaa kolesterolin, verensokerin, painon ja sisäelinrasvan määrän nousua. Se esti myös seerumin ALT-entsyymin tason nousun. Kohonnut seerumin ALT-pitoisuus voi viitata muun muassa rasvamaksan aiheuttamaan maksasoluvaurioon.

– Puolukan kuoriuutteella oli samansuuntaisia vaikutuksia glukoosiaineenvaihduntaan, painon kehitykseen ja sisäelinrasvan määrään. Puolukan kuoressa on selvästi vielä tehoaineita jäljellä, eikä niitä kannata jättää hyödyntämättä, Ryyti toteaa.

Rasvaisen ruokavalion aiheuttamia muutoksia geenien ilmentymisprofiiliin maksassa tutkittiin koko genomin laajuisella uuden sukupolven sekvenointimenetelmällä. Vähärasvaiseen dieettiin verrattuna rasvainen dieetti muutti satojen geenien ilmentymistä. Myös useiden tulehdusgeenien ilmentyminen lisääntyi.

– Mielenkiintoista oli, että puolukka ehkäisi runsasrasvaisen dieetin vaikutuksen noin 250 geenin ilmentymiseen. Nämä geenit liittyvät tulehdukseen, rasva-aineenvaihduntaan sekä insuliiniresistenssin ja diabeteksen kehittymiseen, Ryyti sanoo.

Väitöstutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, mitkä puolukan ainesosista voisivat aiheuttaa havaitut vaikutukset. Kokeiden perusteella kemferoli, resveratroli ja proantosyanidiinit lisäsivät tulehdusta rauhoittavaa M2-tyyppistä makrofagisolujen aktivaatiota. Lisäksi kemferoli ja resveratroli hillitsivät tulehdusta edistävää M1-tyyppistä makrofagiaktivaatiota.

– Kannustan lisäämään puolukan osaksi terveellistä ruokavaliota. Lisätutkimukset ovat kuitenkin vielä tarpeen, jotta pystytään tunnistamaan vaikuttavat mekanismit ja riittävä annostus sekä osoittamaan vaikutukset myös ihmisillä, Ryyti sanoo.

Väitöstilaisuus perjantaina 23. elokuuta

Elintarviketieteiden maisteri Riitta Ryytin farmakologian alaan kuuluva väitöskirja Low-grade inflammation in obesity: Beneficial effects of lingonberry supplementation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 23.8.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen salissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Korpela Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Eeva Moilanen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.