Väitös: Puolukka lievittää ylipainon aiheuttamaa matala-asteista tulehdusta ja aineenvaihdunnan häiriöitä
Moniin suomalaisiin perinneruokiin kuuluvan puolukan terveysvaikutuksista on vasta vähän tutkimustietoa. Elintarviketieteiden maisteri Riitta Ryyti selvitti väitöstutkimuksessaan kokeellisia malleja käyttäen puolukan vaikutuksia terveyshaittoihin, jotka ovat yhteydessä ylipainoon. Puolukan säännöllinen nauttiminen näyttäisi edistävän niin kutsuttua metabolisesti tervettä lihavuutta hidastamalla matala-asteisen tulehduksen ja aineenvaihduntamuutosten kehittymistä.
Painon lisääntyessä rasvakudos alkaa erittää tulehdusta aiheuttavia yhdisteitä. Tästä aiheutuva elimistön matala-asteinen tulehdustila lisää esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä. Ylipaino muuttaa myös maksan aineenvaihduntaa ja maksa rasvoittuu. Rasvamaksa on usein oireeton, mutta voi pahimmillaan johtaa maksakirroosin ja maksasyövän kehittymiseen.
Puolukka on Suomessa eniten käytetty metsämarja. Puolukan kemiallinen koostumus tunnetaan melko hyvin, mutta sen terveysvaikutuksista ei ole juurikaan tutkimustietoa. Väitöstutkimuksessaan elintarviketieteiden maisteri Riitta Ryyti selvitti kokeellisia malleja hyväksikäyttäen, voisiko puolukan lisääminen runsasrasvaiseen ruokavalioon auttaa lihavuuden aiheuttaman matala-asteisen tulehduksen ja haitallisten aineenvaihdunnan muutosten ehkäisemisessä.
Tutkimuksessa osoitettiin kokeellisessa mallissa, että puolukkajauheen lisääminen länsimaista runsasrasvaista ruokavaliota muistuttavaan rehuun ehkäisi sekä matala-asteisen tulehduksen että sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden kehittymistä. Useiden tulehdustekijöiden sekä leptiinihormonin tasot olivat merkittävästi alhaisemmat puolukkaa saaneiden hiirten ryhmässä verrattuna rasvaisella dieetillä olleeseen kontrolliryhmään.
Lisäksi puolukka ehkäisi runsasrasvaisen dieetin aiheuttamaa kolesterolin, verensokerin, painon ja sisäelinrasvan määrän nousua. Se esti myös seerumin ALT-entsyymin tason nousun. Kohonnut seerumin ALT-pitoisuus voi viitata muun muassa rasvamaksan aiheuttamaan maksasoluvaurioon.
– Puolukan kuoriuutteella oli samansuuntaisia vaikutuksia glukoosiaineenvaihduntaan, painon kehitykseen ja sisäelinrasvan määrään. Puolukan kuoressa on selvästi vielä tehoaineita jäljellä, eikä niitä kannata jättää hyödyntämättä, Ryyti toteaa.
Rasvaisen ruokavalion aiheuttamia muutoksia geenien ilmentymisprofiiliin maksassa tutkittiin koko genomin laajuisella uuden sukupolven sekvenointimenetelmällä. Vähärasvaiseen dieettiin verrattuna rasvainen dieetti muutti satojen geenien ilmentymistä. Myös useiden tulehdusgeenien ilmentyminen lisääntyi.
– Mielenkiintoista oli, että puolukka ehkäisi runsasrasvaisen dieetin vaikutuksen noin 250 geenin ilmentymiseen. Nämä geenit liittyvät tulehdukseen, rasva-aineenvaihduntaan sekä insuliiniresistenssin ja diabeteksen kehittymiseen, Ryyti sanoo.
Väitöstutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, mitkä puolukan ainesosista voisivat aiheuttaa havaitut vaikutukset. Kokeiden perusteella kemferoli, resveratroli ja proantosyanidiinit lisäsivät tulehdusta rauhoittavaa M2-tyyppistä makrofagisolujen aktivaatiota. Lisäksi kemferoli ja resveratroli hillitsivät tulehdusta edistävää M1-tyyppistä makrofagiaktivaatiota.
– Kannustan lisäämään puolukan osaksi terveellistä ruokavaliota. Lisätutkimukset ovat kuitenkin vielä tarpeen, jotta pystytään tunnistamaan vaikuttavat mekanismit ja riittävä annostus sekä osoittamaan vaikutukset myös ihmisillä, Ryyti sanoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 23. elokuuta
Elintarviketieteiden maisteri Riitta Ryytin farmakologian alaan kuuluva väitöskirja Low-grade inflammation in obesity: Beneficial effects of lingonberry supplementation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 23.8.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen salissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Korpela Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Eeva Moilanen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta Ryyti
riitta.ryyti@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme