Uusi hyvinvointimalli haastaa hallituksen leikkauspäätökset
Leikkaukset pitäisi kohdistaa palveluihin, jotka tuottavat vähiten hyvinvointia, sanoo uudenlaisen hyvinvoinnin mallin rakentanut apulaisprofessori Frank Martela.

Suomi on seitsemättä vuotta maailman onnellisin maa, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Suurta elämäntyytyväisyyttä, muttei välttämättä hyvinvointia, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela, joka tuoreessa julkaisussa esittelee kattavamman mallin hyvinvoinnin tarkasteluun.
”Hyvinvointia mitataan tyypillisesti kysymällä yleisestä elämäntyytyväisyydestä. Hyvä puoli elämäntyytyväisyydessä on, että ihminen saa itse päättää, mitä asioita ottaa vastatessaan huomioon. Mutta jos hyvinvointia halutaan ymmärtää kattavammin, tarvitaan kysymyksiä kaikilta hyvinvoinnin osa-alueilta.”
Uusi malli pyrkii jäsentämään hyvinvoinnin kattavammin niin, että siinä huomioidaan myös ihmisten fyysiset, sosiaaliset ja toimijuuteen liittyvät perustarpeet.
”Hyvinvointi on pelkkää tyytyväisyyttä laajempi käsite”, Martela sanoo.
Martelan mukaan myös poliittisessa päätöksenteossa pitäisi optimoida hyvinvointia eikä yksinomaan taloutta. Hyvä esimerkki ovat hallituksen leikkaukset, joita tehdessä olisi syytä tutkia, mitkä palvelut tuottavat kaikkein eniten hyvinvointia – ja mitkä taas vähiten. Leikkaukset voisi silloin kohdistaa niihin palveluihin, jotka tuottavat vähiten hyvinvointia.
"Talous on lopulta pelkkä väline hyvinvoinnin tuottamiseksi. Jotta rengistä ei tulisi isäntä, tulisi pelkkien talousmittarien sijaan keskittyä hyvinvointimittareiden tarkasteluun", Martela sanoo.
Hyvinvointi on kestävyyden ytimessä
Kestävyyden nähdään usein koostuvan kolmesta osasta: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Usein ne myös esitetään toisistaan erillisinä. Tämä on Martelan mukaan väärä ratkaisu, sillä kolme osa-aluetta ovat selvässä riippuvuussuhteessa keskenään.
Ekologia asettaa rajat kaikelle toiminnallemme. Ja taloudellinen ja sosiaalinen järjestelmä taas muuttavat ympäristöresursseja ja ihmisten työtä hyvinvoinniksi.
”Jos ylitetään planetaariset rajat, nykyinen hyvinvointi tuotetaan tavalla, joka uhkaa tulevia sukupolvia. Toimiva talousjärjestelmä on sellainen, joka mahdollistaa hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville.”
Hyvinvointia määritellessä pitää Martelan mukaan ymmärtää ihmisluontoa ja sieltä nousevia perustarpeita. Ihminen on paitsi biologinen, myös sosiaalinen olento eli materiaalisten tarpeiden lisäksi ihminen on osa yhteisöä, joka on avainasemassa hänen hyvinvointinsa kannalta. Lisäksi ihminen on toiminnallinen olento, joka ei vain passiivisesti reagoi maailmaan.
”Meillä on erilaisia sisäisiä toiveita, päämääriä, haluja, tarpeita ja arvoja, joiden pohjalta ohjaudumme tekemään aktiivisesti maailmassa jotain ja saamme hyvinvointia tässä onnistuessamme. Haluamme myös saada hyvää aikaan. Vaikka yksilö pystyy aika vähän tekemään kokonaisuuden kannalta, tärkeää on se, että on edes jollain tavalla enemmän osa ratkaisua kuin ongelmaa”, Martela kertoo.
Artikkeli on julkaistu arvostetussa Personality and Social Psychology Review -lehdessä, ja sen pohjana on Suomen keskeisimpiin sosiologeihin lukeutuvan Erik Allardtin hyvinvointiteoria. Martelan being as having, loving, and doing –malli yhdistää Allardtin hyvinvointiteorian tuoreimpaan psykologiseen hyvinvointitutkimukseen ja itsemääräämisteoriaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Frank MartelaApulaisprofessori, Aalto-yliopisto
Puh:050 570 7916frank.martela@aalto.fiTietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
ADHD-oireet esiin virtuaalitodellisuuspelin avulla - tutkijat havaitsivat selkeitä eroja lasten aivoverkostoissa24.3.2025 10:24:23 EET | Tiedote
Tutkimus voi auttaa selvittämään ADHD-epidemiaa, kehittämään siihen muita kuin lääkehoitoja ja myös saamaan selville, miten aivomme ovat muuttumassa.
Pysäyttävä tutkimustulos: Maailman maaseutualueilla asuu paljon luultua enemmän ihmisiä18.3.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan maapallon väestöä kuvaavat tietoaineistot saattavat arvioida maaseudun väkiluvun jopa yli puolet todellisuutta alhaisemmaksi.
EMBARGO: “Significant proportion” of world’s rural population missing from global estimates, says study18.3.2025 12:00:00 EET | Press release
Global population datasets, crucial for decision-making by governments and institutions, may underestimate rural populations by as much as 53% to 84%, reveals an Aalto University study.
Tutkijat ratkaisivat halkeamien mysteerin – parantaa yleisten rakennusmateriaalien kestävyyttä10.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Tutkijat onnistuivat selvittämään insinöörejä vaivanneen paradoksin: miksi materiaalien halkeamat etenevät nopeammin, kun jännitys pääsee välillä vapautumaan.
Tutkijat kehittivät ihonkaltaisen geelin, joka osaa korjata itse itsensä7.3.2025 12:00:18 EET | Tiedote
Tutkimustulosta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi pehmeässä robotiikassa ja keinotekoisen ihon kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme