Sähkö- ja hybridiautojen akut kärähtävät harvoin – palojen sammuttamisessa trendit vaihtuvat, mutta yhtä ei silti voita mikään

Keravan ja Tuusulan paloasemalla työskentelevä paloesimies Pasi Wiiala on erikoistunut tieliikennepelastamiseen. Autojen alati muuttuva tekniikka vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Alkukesästä Wiiala osallistui EVsafetyFINin järjestämään koulutukseen, jossa jaettiin sähkö- ja hybridiautojen akkupalojen sammuttamisen tuoreimmat opit.

”Keikkojen avulla ei osaamistasoa pystytä pitämään yllä. Koulutus ja harjoittelu ovat avainasemassa”, Wiiala sanoo.

Tietämys hybridi- ja sähköautojen akkujen tekniikasta lisääntyy koko ajan. Muutos vaikuttaa samalla pelastamiskäytäntöihin. Wiialan mukaan se, mitä nyt tiedetään, saattaa hyvinkin vuoden päästä olla vanhentunutta tietoa.

Onnettomuuden sattuessa tärkeintä on vain pelastautua

Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston Pronton mukaan liikennevälinepaloja tapahtuu koko maassa vuosittain reilut pari tuhatta. Suomessa tilastointia akustoon liittyvistä paloista vielä kehitellään, mutta joka tapauksessa määrä on hyvin pieni – vain joitakin yksittäisiä tapauksia on raportoitu. Australialaisen EV FireSafen mukaan maailmanlaajuisesti on raportoitu yhteensä reilu 500 tapausta vuodesta 2010 alkaen.

”Ehdottomasti suurimmaksi osaksi akkukäyttöisissä autoissa palot syttyvät muualla kuin akuissa”, Wiiala kertoo.

Mikäli auto syttyy ajon aikana palamaan, tärkeintä on, että sisällä olevat ihmiset pääsevät ulos mahdollisimman nopeasti. Tässä vaiheessa ei auton käyttövoimalla ole merkitystä. Pelastautumisen jälkeen tärkeintä on soittaa pelastuslaitos apuun.

Jos palamaan syttynyt auto on akkukäyttöinen, ja palo tapahtuu juuri akustossa, sen pystyy sammuttamaan vain vedellä. Vaahtosammutinta kannattaa kuitenkin mahdollisuuden mukaan käyttää myös akkukäyttöisen auton sammuttamiseen juuri siksi, että todennäköisyys on niin pieni sille, että palo sijaitsee akustossa.

Mikäli autossa olijat ajon aikana havaitsevat vaaleaa savua auton sisällä, on syytä poistua nopeasti ja jättää auton ovet auki, jotta savu pääsee haihtumaan taivaan tuuliin. Akun savukaasut ovat erittäin syttymisherkkiä.

”Vain pieni kipinä riittäisi poksauttamaan rikkaan savukaasuseoksen kuin pommin”, Wiiala kuvailee.

Skenaario muodostuisi vielä vaarallisemmaksi, jos oltaisiin sisätiloissa, esimerkiksi parkkihallissa. Viisainta on joka tapauksessa pysyä kaukana ajoneuvosta ja soittaa pelastuslaitos apuun.

Ammattilainen tunnistaa akkupalon aistein ja apuvälineillä havainnoimalla

Jos palava auto on akkukäyttöinen, tulee akkujen sijainti selvittää. Etenkin hybridiautoissa akkujen sijainnit vaihtelevat suuresti. Täyssähköautoissa taas akut sijaitsevat yleensä auton pohjassa.

Kun pelastusyksiköt lähtevät auto-onnettomuuspaikalle, pyritään jo matkalla selvittämään onnettomuudessa osallisina olevien ajoneuvojen tiedot. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on käytössä Crash Recovery System -sovellus, josta pelastajat pystyvät rekisteritunnuksella hakemaan pelastamisen kannalta olennaisia tietoja onnettomuusautosta. Näin pystytään  etukäteen selvittämään mahdollisten akkujen sijainti, ja onnettomuuspaikalle tultaessa toimintasuunnitelma on valmiina.

Autopaloissa palon sijainti määritellään samoin kuin rakennuspaloissakin, eli savukaasuja lukemalla. Savukaasujen paineet ja väri antavat pelastajalle olennaista tietoa, ja lämpökamera on tärkeä työkalu. Kun akkujen sijainti on selvitetty, tutkitaan lämpökameralla, tapahtuuko akussa lämpökarkaamista.

Akun varaustila vaikuttaa palon kehittymisen nopeuteen. Myös akun rakenteella on merkitystä. Jos kyseessä oleva akku on koteloitu pienempiin osiin, pääsee palo leviämään hitaammin kuin yhtenäisessä rakenteessa.

Akkupalon sammuttaminen vaatii aikaa, vettä ja erikoisosaamista

Mikäli palo paikannetaan akustoon, sen sammuttaminen vie aikaa. Palavan akun jäähdyttämiseen tarvitaan paljon vettä. Lämpökarkaamista ei voi tukahduttaa millään muulla, sillä se itsessään tuottaa happea, ja akun palaminen jatkuu vielä veden allakin.

Pasi Wiiala on vuosien ajan seurannut läheltä akkupalojen sammutustapojen kehitystä ja nähnyt monenlaista trendiä ja vippaskonstia.

”Aina on palattu kuitenkin siihen, että vettä ei akkupalon sammuttamisessa voita mikään”, Wiiala sanoo.

Akkukäyttöisen auton akkupalossa viimeistelevänä toimenpiteenä käytetään sammutuskonttia. Mikäli sataprosenttisella varmuudella on todennettu, että palo todellakin sijaitsee akustossa, sammuttamisen jälkeen auto voidaan upottaa vedellä täytettyyn vaihtolavaan. Toimenpide varmistaa, etteivät akut syty uudelleen palamaan. Käsittelyn jälkeen auto on käyttökelvoton, joten autoja ei kevyin perustein uiteta.

Muutaman päivän jäähdyttelyn jälkeen auto nostetaan pois. Imuauto noutaa sammutusveden, joka käsitellään ongelmajätteenä. Autoa ei voi myöskään romuttaa tavallisesti, vaan se vaatii asiantuntijan erikoiskäsittelyn.

”Hyvin harvinaisia verrattuna siihen, kuinka paljon niistä puhutaan”

Autojen akkupalot muodostavat varsin minimaalisen osan pelastuksen tehtävävirtaa. Sammutuskontteja alkaa silti tätä nykyä löytyä jo lähes kaikilta pelastuslaitoksilta tai yhteisesti hankittuna. Keski-Uudenmaan konttia voivat käyttää myös Uudenmaan kolme muuta pelastuslaitosta.

”Kontti on ollut meillä Kerava-Tuusulassa reilun vuoden. Sinä aikana minun tietooni on tullut, että se on ollut kahdesti käytössä”, Wiiala sanoo.

Konttien käyttöasteesta tulevaisuudessa ei kukaan vielä tiedä.

”Vielä meillä ei ole tietoa siitä, miten autojen akut käyttäytyvät vanhetessaan”, Wiiala sanoo.

Tulevaisuudenhaasteita saattaa tuoda myös nopeasti sähköistyvä bussikanta. Raskaan kaluston kohdalla pohdittavaa riittää myös akuston jäähdyttämistavoissa, sillä bussia tai rekkaa ei niin vain sammutuskonttiin upoteta, ja akkujen irrottaminen on iso prosessi.

AKKUPALOFAKTOJA

• Akku rakentuu anodista ja katodista, joiden välissä on ohut erotin. Jos erotin rikkoutuu esimerkiksi kovan iskun takia, alkaa akku lämmetä.
• Auton akku on tehty useista sadoista, jopa tuhansista pienistä kennoista. Kun lämpökarkaaminen lähtee yhdessä kennossa käyntiin, leviää se sieltä seuraavaan kennoon. Akuissa on kuitenkin rakenne-eroja: kaikki kennot eivät välttämättä ole yhteydessä toisiinsa.
• Akkupalot sammuvat vain vedellä, jauheesta tai hiilidioksidista ei ole hyötyä.
• Kun palanut akku on saatu sammumaan, jää akkuun aina todennäköisesti virtaa. Akkua ei siis pidä kosketella tai käsitellä työkaluilla, sillä siitä voi saada sähköiskun.