Musiikin tempo hidastuu merkittävästi artistin vanhetessa

Uraauurtava tutkimus osoittaa musiikkiesitysten temmon hidastuvan merkittävästi esittäjien vanhetessa, mikä noudattaa jo pitkälti vakiintuneita malleja motoristen toimintojen heikkenemisestä aikuisiällä. Tutkijat Geoff Luck ja Alessandro Ansani Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksesta tutkivat iän vaikutuksia luovaan suorituskykyyn analysoimalla yhteensä 14 556 kappaletta vuosilta 1956–2020. Kappaleet ovat peräisin artisteilta, joiden ura on jatkunut vähintään kaksi vuosikymmentä.

Tieteilijät ovat jo aikaa sitten havainneet yhtenevyyksiä motoristen toimintojen ja musiikkiesitysten nopeuden välillä. On myös paljon tutkimustietoa motoristen kykyjen heikkenemisestä iän myötä neurobiologisen rappeutumisen seurauksena. Erityisesti nopeuteen liittyvissä tehtävissä suorituskyky laskee, spontaani motorinen tempo (spontaneous motor tempo, SMT) hidastuu ja motorisen nopeuden yläraja laskee.

Uuden tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko iän tuomalla motoristen toimintojen hidastumisella vaikutusta musiikkiesitysten tempoon. Koska tutkimuksen tietoaineisto sisälsi sekä kiinteitä vaikutuksia (tempon yleiset trendit eri aikoina) ja satunnaisia vaikutuksia (yksittäisten artistien tempon vaihtelut) ja koska Luck ja Ansani halusivat mahdollistaa epälineaarisen trendin tempon kehityksessä eliniän aikana, he käyttivät GAMM- (Generalized Additive Mixed Models) ja LMM (Linear Mixed Models) -malleja selvittääkseen artistin syntymävuoden ja kappaleen julkaisuvuoden välistä eroa tempoissa.

Tulokset osoittivat, että musiikin tempo nousee hieman varhaisaikuisuudesta 30 ikävuoteen asti, mutta kääntyy sen jälkeen selkeään lineaariseen laskuun artistin loppuiän ajaksi. Artistin vanhetessa kolmekymppisestä kahdeksankymppiseksi hänen kappaleidensa tempo on hidastunut lähes kymmenen iskua minuutissa eli keskimäärin noin kaksi iskua minuutissa vuosikymmentä kohden.

Tutkimuksessa analysoidut artistit edustivat erilaisia musiikkityylejä, kuten rock (esim. Pearl Jam, Green Day ja Alice Cooper), pop (esim. Kylie Minogue, Usher, Cyndi Lauper ja Barbra Streisand), kantri ja folk (esim. Dolly Parton ja Willie Nelson), jazz ja blues (esim. Luther Allison ja Kenny G), elektroninen tanssimusiikki (esim. Paul Kalkbrenner) sekä rap ja hip hop (esim. Tech N9ne).

Musiikin tempon lasku on samassa linjassa SMT- ja kävelynopeustutkimuksissa havaittujen tulosten kanssa ja tukee hypoteesia, jonka mukaan motoriset toiminnot hidastuvat iän myötä. Tutkimus valottaa puutteellista tietämystämme iän vaikutuksista luovaan toimintaan ja todentaa, että ikä on keskeinen musiikin tempoon vaikuttava tekijä.

Tutkimuksessa havaittiin myös yllättäen, että tempon lasku on selkeä kaupallisissakin äänitteissä. Tämä tieto vahvistaa entisestään motoristen toimintojen dynamiikan ja musiikkiesitysten nopeuden välistä yhteyttä.

Tutkimus on osa nelivuotista Suomen Akatemian rahoittamaa The Rhythm of Life -projektia, jonka tavoitteena on luoda ensimmäinen malli musiikin tempon kehityksestä eliniän myötä.

Viite: bioRxiv DOI: 10.1101/2024.06.29.601154

Lisätietoja:
Geoff Luck
Yliopistotutkija, musikologia
Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikkö
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos
Jyväskylän yliopisto
geoff.luck@jyu.fi