Tarkkaa optimointia vai rentoa suhteuttamista: millaisia ovat juoksuharrastajien arjen datalukutaidot?
6.8.2024 14:03:29 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkijoiden Lauri Palsan ja Pekka Mertalan tuore tutkimus valaisee suomalaisten juoksuharrastajien arkipäiväisiä datalukutaitoja, erityisesti sitä, millaisin keinoin juoksijat arvioivat käyttämänsä teknologian tarjoamien mittausten ja analyysien luotettavuutta.
– Datalukutaidosta on julkaistu viime vuosina runsaasti tutkimuksia, mikä osaltaan heijastaa digitaalisen datan merkittävää roolia jokapäiväisessä elämässämme. Usein datalukutaito kuitenkin kuvataan abstraktisti ja irrallaan arkista tilanteista, tutkijatohtori Lauri Palsa taustoittaa.
Mittarin antamaa informaatiota verrataan oman kehon tuntemuksiin
Palsa ja Mertala halusivatkin tutkimuksessaan tarkastella datalukutaitoa nimenomaisesti jokapäiväisen arjen ilmiönä. Tutkimusaineistona toimi laadullinen kysely, johon vastasi 1 057 suomalaista juoksuharrastajaa.
– Itseäni yllätti, kuinka monipuolisesti juoksijoilla on keinoja arvioida informaation luotettavuutta. Juoksijat esimerkiksi peilasivat teknologista informaatiota oman kehon antamiin viesteihin tai saattoivat vertailla erilaisten mittareiden antamia tuloksia keskenään, Palsa kertoo.
”Riittävän lähellä” on sopiva tarkkuus
Toinen keskeinen havainto oli, ettei datan tarkkuudella ja luotettavuudella ollut juoksijoille kaikissa tilanteissa merkitystä.
– Usein ajatus datalukutaitoisesta kansalaisesta muistuttaa järkkymättömän rationaalista hyödyt maksivoivaa ”homo economicusta”. Aineiston maalaama kuva arkipäivän datalukutaidoista oli kuitenkin varsin erilainen: ”riittävän lähellä” oli vastaajille sopiva tarkkuus, koska elämä kaikkine yllätyksineen tekee optimoinnista käytännössä mahdotonta, Palsa tiivistää.
Vaikka tässä tutkimuksessa huomio kiinnittyi erityisesti juoksuharrastajiin, Palsa ja Mertala toivovat, että heidän tutkimuksensa kannustaa jatkamaan lukutaitojen tutkimusta erilaisissa arkipäivän konteksteissa.
– Tutkimus ei itse paljasta sitä, miten ja missä juoksijat ovat oppineet datalukutaitoja. Ottaen huomioon vastaajien erilaiset taustat, voi olla, että juoksu harrastuksena on itsessään motivoinut ja kannustanut monia kehittämään keinoja tulkita informaatiota, suhteuttamaan sitä muihin tiedonlähteisiin sekä soveltamaan sitä juoksuun. Lukutaitojen tutkijana tämä inspiroi pohtimaan laajemmin, missä kaikkialla formaalin kasvatuksen, kuten koulun, lisäksi voimmekaan oppia ja opettaa erilaisia lukutaitoja, Palsa päättää.
Artikkeli:
Palsa, L., & Mertala, P. (2023). Contextualizing everyday data literacies: The case of recreational runners. International Journal of Human–Computer Interaction. Online early. https://doi.org/10.1080/10447318.2023.2241612
Yhteyshenkilöt
Lauri Palsa
Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos
p. +358 50 304 6644
lauri.p.palsa@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme