Väitös: Tieteenala vaikuttaa tutkijoiden työympäristövaatimuksiin
Väitöstutkimuksessaan rakennustekniikan diplomi-insinööri Mervi Huhtelin kehitti uuden tavan tutkia akateemisten tutkijoiden työympäristövaatimuksia yliopistokampuksilla. Huhtelinin mukaan tutkijoiden tieteenala ja ikä sekä yliopiston ja yritysten välinen yhteistyö vaikuttavat siihen, millaisia ominaisuuksia tutkijat työympäristöltään vaativat. Tutkimustuloksista voi olla hyötyä esimerkiksi kiinteistöjohtamisen ammattilaisille.
Väitöskirjassaan Huhtelin muodosti uuden tutkimuksellisen lähestymistavan yhdistämällä tutkimustietoa useilta tutkimusaloilta, erityisesti työympäristöjohtamisesta (työpaikan luonne), tietojohtamisesta (tiedon luomisen teoria) ja kasvatustieteestä (tieteenalojen tyypittely). Huhtelinin väitöstutkimuksen tavoitteena on auttaa ymmärtämään tutkijoiden työympäristövaatimuksia ja niiden monimuotoisuutta.
Tutkijoiden akateeminen tieteenala ja erityisesti jaetun paradigman esiintyminen tai puuttuminen ovat merkittävimpiä työympäristövaatimuksia erottavia tekijöitä. Paradigma sisältää kyseisen tieteenalan jaetut uskomukset tiedon luomisesta. Tutkimustuloksiinsa perustuen Huhtelin esittää johtopäätöksenä, että akateemisten työympäristöjen tulisi täyttää tutkijoiden niille asettamat moninaiset vaatimukset, joihin vaikuttaa erityisesti se, jakavatko tutkijat yhteisen paradigman vai eivät.
Työympäristövaatimusten yhtäläisyyksien osalta Huhtelin toteaa, että akateemisten tutkijoiden työympäristöjen tulisi tukea sekä yksilöllistä keskittymistä että vuorovaikutusta tutkijoiden kesken riippumatta tutkijoiden akateemisesta tieteenalasta, iästä tai sukupuolesta.
Käytäntöön sovellettavista tutkimustuloksista Huhtelin nostaa esimerkiksi humanististen tieteenalojen muita aloja voimakkaamman tarpeen keskittymistä tukeviin työympäristöihin ja luonteeltaan virallisiin seminaaritiloihin. Hän tunnistaa myös nuorten tutkijoiden tarpeen tiedekuntakohtaisiin kirjastoihin ja kahvilatiloihin, joissa voi luontevasti lähestyä oman tieteenalan kokeneempia tutkijoita, tutustua heihin ja saada keskustelujen kautta kokemusperäistä tietoa ja uusia ajattelumalleja.
– Väitöstutkimukseni perusteella tutkijat voisivat hyötyä työympäristöstä, jossa olisi pieniä yhden hengen työhuoneita ryhmiteltynä jaetun tilan ympärille siten, että jaetussa tilassa olisi kohtaamaan houkuttelevia ominaisuuksia, kuten tiedekunnan oma kahvitila tai kirjasto, Huhtelin sanoo.
Tutkimuksessa tunnistettu lähestymistapa avaa uusia jatkotutkimusaiheita. Esimerkiksi tekoälyn vaikutus eri tieteenalojen työtapoihin ja sitä kautta työympäristövaatimuksiin voi vaihdella huomattavasti, sillä tiedon luomisen tavat eroavat tieteenaloittain. Yhdistämällä tutkimustietoa työympäristöjohtamisen, tietojohtamisen ja kasvatustieteen aloilta, voidaan tarkastella esimerkiksi tekoälyn vaikutusta eri tieteenalojen tulevaisuuden työympäristövaatimuksiin.
Mervi Huhtelin työskentelee hankekehityspäällikkönä Tampereen kaupungin strategisen hankekehityksen yksikössä. Väitöstyössä kertynyttä kokemustaan hän hyödyntää nykyisin Tampereen kaupungin strategisissa hankkeissa, erityisesti paikkojen ja tilojen luonteen sekä niiden vaikutusten ymmärtämisessä.
Väitöstilaisuus perjantaina 23. elokuuta
Diplomi-insinööri Mervi Huhtelinin rakennetun ympäristön alaan kuuluva väitöskirja Academic Researchers’ Requirements for Workplaces Supporting Knowledge Creation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 23.08.2024 klo 12 Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere). Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä (linkki alla).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuuli Jylhä Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Suvi Nenonen Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mervi Huhtelin
040 620 1112
mervi.huhtelin@tampere.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme