Väitös: Tieteenala vaikuttaa tutkijoiden työympäristövaatimuksiin
Väitöstutkimuksessaan rakennustekniikan diplomi-insinööri Mervi Huhtelin kehitti uuden tavan tutkia akateemisten tutkijoiden työympäristövaatimuksia yliopistokampuksilla. Huhtelinin mukaan tutkijoiden tieteenala ja ikä sekä yliopiston ja yritysten välinen yhteistyö vaikuttavat siihen, millaisia ominaisuuksia tutkijat työympäristöltään vaativat. Tutkimustuloksista voi olla hyötyä esimerkiksi kiinteistöjohtamisen ammattilaisille.
Väitöskirjassaan Huhtelin muodosti uuden tutkimuksellisen lähestymistavan yhdistämällä tutkimustietoa useilta tutkimusaloilta, erityisesti työympäristöjohtamisesta (työpaikan luonne), tietojohtamisesta (tiedon luomisen teoria) ja kasvatustieteestä (tieteenalojen tyypittely). Huhtelinin väitöstutkimuksen tavoitteena on auttaa ymmärtämään tutkijoiden työympäristövaatimuksia ja niiden monimuotoisuutta.
Tutkijoiden akateeminen tieteenala ja erityisesti jaetun paradigman esiintyminen tai puuttuminen ovat merkittävimpiä työympäristövaatimuksia erottavia tekijöitä. Paradigma sisältää kyseisen tieteenalan jaetut uskomukset tiedon luomisesta. Tutkimustuloksiinsa perustuen Huhtelin esittää johtopäätöksenä, että akateemisten työympäristöjen tulisi täyttää tutkijoiden niille asettamat moninaiset vaatimukset, joihin vaikuttaa erityisesti se, jakavatko tutkijat yhteisen paradigman vai eivät.
Työympäristövaatimusten yhtäläisyyksien osalta Huhtelin toteaa, että akateemisten tutkijoiden työympäristöjen tulisi tukea sekä yksilöllistä keskittymistä että vuorovaikutusta tutkijoiden kesken riippumatta tutkijoiden akateemisesta tieteenalasta, iästä tai sukupuolesta.
Käytäntöön sovellettavista tutkimustuloksista Huhtelin nostaa esimerkiksi humanististen tieteenalojen muita aloja voimakkaamman tarpeen keskittymistä tukeviin työympäristöihin ja luonteeltaan virallisiin seminaaritiloihin. Hän tunnistaa myös nuorten tutkijoiden tarpeen tiedekuntakohtaisiin kirjastoihin ja kahvilatiloihin, joissa voi luontevasti lähestyä oman tieteenalan kokeneempia tutkijoita, tutustua heihin ja saada keskustelujen kautta kokemusperäistä tietoa ja uusia ajattelumalleja.
– Väitöstutkimukseni perusteella tutkijat voisivat hyötyä työympäristöstä, jossa olisi pieniä yhden hengen työhuoneita ryhmiteltynä jaetun tilan ympärille siten, että jaetussa tilassa olisi kohtaamaan houkuttelevia ominaisuuksia, kuten tiedekunnan oma kahvitila tai kirjasto, Huhtelin sanoo.
Tutkimuksessa tunnistettu lähestymistapa avaa uusia jatkotutkimusaiheita. Esimerkiksi tekoälyn vaikutus eri tieteenalojen työtapoihin ja sitä kautta työympäristövaatimuksiin voi vaihdella huomattavasti, sillä tiedon luomisen tavat eroavat tieteenaloittain. Yhdistämällä tutkimustietoa työympäristöjohtamisen, tietojohtamisen ja kasvatustieteen aloilta, voidaan tarkastella esimerkiksi tekoälyn vaikutusta eri tieteenalojen tulevaisuuden työympäristövaatimuksiin.
Mervi Huhtelin työskentelee hankekehityspäällikkönä Tampereen kaupungin strategisen hankekehityksen yksikössä. Väitöstyössä kertynyttä kokemustaan hän hyödyntää nykyisin Tampereen kaupungin strategisissa hankkeissa, erityisesti paikkojen ja tilojen luonteen sekä niiden vaikutusten ymmärtämisessä.
Väitöstilaisuus perjantaina 23. elokuuta
Diplomi-insinööri Mervi Huhtelinin rakennetun ympäristön alaan kuuluva väitöskirja Academic Researchers’ Requirements for Workplaces Supporting Knowledge Creation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 23.08.2024 klo 12 Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere). Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä (linkki alla).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuuli Jylhä Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Suvi Nenonen Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mervi Huhtelin
040 620 1112
mervi.huhtelin@tampere.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Laaja PSA-testaus on paisuttanut eturauhassyöpätapausten määriä Euroopassa9.9.2024 12:00:34 EEST | Tiedote
Eturauhassyöpien kasvanut määrä Euroopassa 1980-luvulta lähtien on osoitus ylidiagnostiikasta eli matalan riskin syöpien tarpeettomasta toteamisesta. Eturauhassyövän aiheuttamat kuolemat ovat uusia syöpiä huomattavasti harvinaisempia. Kansainvälinen tutkijaryhmä esittää arvion ylidiagnostiikasta väestötason analyysissä, joka julkaistiin arvostetussa BMJ-tiedelehdessä.
Väitös: Läheiset ihmissuhteet värittävät päivittäisen tunteiden säätelyn dynamiikkaa6.9.2024 08:43:47 EEST | Tiedote
Kykymme säädellä tunteita on psykologisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden keskeinen kulmakivi. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Tammilehto hyödynsi pitkittäis- ja kokemusotanta-aineistoja selvittäessään tunteiden säätelyn sosiaalisia ja kognitiivisia perusteita. Tutkimuksen mukaan erityisesti uskomukset ja odotukset toisten turvallisuudesta ja saatavilla olosta sekä omasta kyvykkyydestä ja arvokkuudesta liittyvät tunteiden säätelyn dynamiikkaan.
Väitös: Verenpaine kannattaa mitata myös seisoma-asennossa5.9.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Kohonnut verenpaine on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitapahtumien riskitekijöistä. Perinteisen olkavarresta mitatun verenpaineen lisäksi sentraalista eli aorttatason verenpainetta voidaan arvioida pulssiaaltoanalyysin avulla. Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojanen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten pystyasento ja beetasalpaaja bisoprololi vaikuttavat verenpaineeseen aortan tasolla.
Tutkijat löysivät mekanismin, joka heikentää hermosolujen välistä muovautuvuutta skitsofreniapotilaiden aivoissa4.9.2024 11:47:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston johtamassa tutkimuksessa kartoitettiin skitsofreniaan kytkeytyviä geenejä ja löydettiin synapsien plastisuutta heikentävä mekanismi. Tulosten perusteella erityisesti kolme plastisuuteen liittyvää proteiinia ovat keskeisessä roolissa skitsofreniassa. Löydös voi avata oven uusien hoitomuotojen kehittämiselle.
Tietopaketti kansalaisille ilmahygieniasta: tutkijat antavat ohjeita ilmavälitteisten tautien torjuntaan29.8.2024 12:00:00 EEST | Tiedote
Ilmavälitteisten tautien leviämistä voidaan ehkäistä lisäämällä ilmahygieniaa kodeissa, ravintoloissa ja työpaikoilla. Käsihygienian lisäksi käyttöön tarvitaan ilmahygieniaa. Suomen Akatemian rahoittamassa Kansalaissuoja-tutkimushankkeessa on koottu ohjeet ja keinot kansalaisille, yrittäjille, kuntapäättäjille ja muille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kiinnostuneille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme