Audiomedia Oy

Suomalainen Arbonaut tuottaa metsävaratietoa Japanin metsäsektorille

7.8.2024 07:20:00 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Arbonautin metsäasiantuntija Ryon Hibiya ja toimitusjohtaja Tuomo Kauranne
Arbonautin metsäasiantuntija Ryon Hibiya ja toimitusjohtaja Tuomo Kauranne

Joensuussa toimiva Arbonaut on kehittänyt menetelmän, jota käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen.  Menetelmään liittyy myös selainpohjainen ja mobiili metsävaratiedon hallintajärjestelmä. Yhtiö on aloittanut Japanissa tuotteen pilotoinnin paikallisen yksityisen metsäyhdistyksen ja kaupungin kanssa. Paikalliset yhteistyökumppanit ja tutkimusryhmät keräväät ilmakuvia ja dataa, jota Arbonaut analysoi ja tuottaa kartoitustuotteita.

Arbonautin metsäasiantuntija Ryo Hibiya kertoo yrityksen olevan ensimmäinen palvelun tuottaja, joka tuottaa ja analysoi reaaliaikaista pilvipalvelussa olevaa tietoa. – Tietoja voidaan hyödyntää metsänhoidon, teiden, hakkuiden, metsityksen ja metsien suojelun suunnittelussa. Pilvipalvelu tarkoittaa käytännössä sitä, että operaattorit voivat tuoda mobiililaitteen metsään, kerätä dataa, siirtää sen palvelimelle ja tarkistaa tiedot reaaliajassa. Tämä lisää meidän kilpailukykyämme Japanin markkinassa.

–Monet japanilaiset yritykset ovat tuottaneet metsävaratietoa, mutta me konsultoimme ja neuvomme toimijoita datan käyttöön ja sen hyödyntämiseen. Eri toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä ja tiedon vaihdossa on haasteita, kun jokaisella toimijalla on omat turvallisuuskäytännöt.

Paikalliset yritykset käyttävät datan keräämiseen ​​jättiläisdrooneja. – Meidän roolimme on kehittää järjestelmäalustaa tiedon digitalisointiin ja sen analysointiin. Teemme yhteistyötä muun muassa Shinshun yliopiston tutkimusryhmän kanssa ja tavoitteemme on kehittää tiedon analysointia myös suositusten antamisen suuntaan.

–Tarjoamme esimerkiksi karttakerroksen, joka analysoi metsän kosteusindeksin riippuen maaston rinteistä ja muista ominaisuuksista, jotta tiedetään suunnitteluvaiheessa, minkälainen puumäärä kohteessa on, minne harvesteri voi rinteiden jyrkkyydestä johtuen mennä ja mihin on paras rakentaa tiestöä, kuvailee Hibiya. 

Suuria haasteita Japanin metsätalouden kehittämisessä 

Metsävaratiedon keräämisen isona haasteena Hibiya pitää sitä, että metsälöiden rajat on laadittu sata vuotta sitten. – Niitä ei ole päivitetty vastaamaan tämän päivän metsien omistussuhteita. Kun metsälöt ovat sukupolven vaihdosten myötä pirstoutuneet, nuoret kaupungeissa asuvat uudet metsänomistajat eivät välitä metsistään, mikä on yksi keskeinen este hakkuiden ja kotimaisen puun käytön lisäämiselle.

– Metsänomistajat eivät ole aktiivisia Japanissa. Varsinkin perityt metsät jäävät hoitamatta, elleivät itsenäiset metsänhoitoyhdistykset patistele hakkuisiin. Toisaalta yhdistyksetkään eivät aina tiedä alueensa kaikkia metsänomistajia.

Arbonaut pyrkii Hibiyan mukaan kaivautumaan syvemmälle Japanin metsäpolitiikan ongelmiin.
– Tavoitteemme on, että he oppivat käyttämään järjestelmämme mahdollisuuksia, kehittää metsien hallintasuunnitelmia ja käytäntöjä sekä kouluttaa alalle työntekijöitä. Täällä metsäsektorin parissa työskentelevien ihmisten kokonaisvaltainen tieto metsätaloudesta on varsin vähäistä.

–Kun Japanissa valtion metsien ja yksityisten metsien hoito on erotettu täysin toisistaan, joskus on vaikea tunnistaa mikä on valtion metsäpolitiikkaa, mikä kuntatason ja yksityisen sektorin. Kaikilla sektoreilla on omat metsänhoidon suunnitelmansa.

Japanissa valtio voi säädellä metsien käyttöä esimerkiksi päättämällä lisätä suojelualueita tai vaikuttaa hakkuiden määrään omistamissaan metsissä. – Kuntien ja metsänhoitoyhdistysten metsien käyttöön valtio voi antaa vain suosituksia, ei määräyksiä.

–Japanissa olisi mahdollisuuksia puutuoteteollisuuden kehittämiselle, mihin valtio antaa myös avokätisesti rahoitusta. Mutta haasteena on metsien korkea ikä, puun saanti metsästä teollisuudelle jalostettavaksi, muistuttaa Hibiya. 

Arbonaut Suomessa

Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa. Suomen ja Japanin lisäksi toimitamme metsätietojärjestelmiä muun muassa Afrikan maihin Ruandaan, Ghanaan, Sambiaan ja myös Kambodzhaan, Vietnamiin ja Pakistaniin. 

Yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Kauranteen mukaan Arbonaut on saanut Naganon projektista hyvän referenssin. – Se on johtanut siihen, että saamme nykyisin paljon vierailijoita Japanista. Uskomme että hitaasti, mutta varmasti saamme vahvan aseman Japanissa metsävaratiedon ja metsäsuunnittelu-järjestelmien tuottajana.

–Japanin yhteistyömme on alkanut Naganon prefektuurin ja Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöstä, ja sitä on auttanut tiivis koulutusohjelmayhteistyö, jota Itä-Suomen yliopisto harjoittaa useiden japanilaisyliopistojen kanssa. Olemme kiitollisia siitä avusta, jota julkinen sektori ja Kollin säätiö ovat tuoneet meille Japanin suunnalla!

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee kesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.

Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ryon Hibiya, ryon.hibiya@arbonaut.com
Tuomo Kauranne, tuomo.kauranne@arbonaut.com

Kuvat

Arbonautin metsäasiantuntija Ryon Hibiya ja toimitusjohtaja Tuomo Kauranne
Arbonautin metsäasiantuntija Ryon Hibiya ja toimitusjohtaja Tuomo Kauranne
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Lapwall Oyj:n Sauli Ylinen: Datakeskuksissa tavoitellaan vähähiilistä rakentamista23.6.2026 10:50:15 EEST | Artikkeli

Datakeskusten rakentaminen on noussut Suomessa yhdeksi rakennusalan merkittävimmistä kasvusegmenteistä. – Kun miljardiluokan investoinneissa jokainen viivästynyt päivä voi maksaa valtavia summia, rakentamisen tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi nousevat nopeus, toimitusvarmuus, tekninen laatu ja riskienhallinta, sanoo esivalmistettujen puuelementtien rakentamiseen erikoistuneen LapWall Oyj:n tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen. Datakeskusrakentaminen uudistaa rakentamisen toimintamalleja Vuoden 2025 elokuussa YIT uutisoi rakentavansa Kajaaniin XTX Marketsin toisen datakeskuksen, mihin LapWall toimitti kattoelementtiratkaisun. – Hanke osoittaa, että puuratkaisut soveltuvat myös kaikkein vaativimpiin teknisiin ympäristöihin. Datakeskusrakentaminen on paljon enemmän kuin yksi nopeasti kasvava markkina. Se on laboratorio, jossa kehitetään tulevaisuuden rakentamisen toimintamalleja ja jossa suomalainen puurakentaminen voi näyttää koko potentiaalinsa. Ylisen mukaan datakeskusrakentaminen ei

Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli

EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,

Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli

Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist

MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli

Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik

Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli

Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye