Uutuuskirja: Suomalaisten hyvinvointi on romahtanut 2020-luvulla
Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu.
Kalevi Sorsa -säätiön Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportin seitsemässä artikkelissa 15 tutkijaa tarkastelevat koetun hyvinvoinnin ohella lapsiperheiden toimeentulon muutoksia Pohjoismaissa, sukupuolen ja iän vaikutuksia äänestyskäyttäytymiseen, maahanmuuttajanuorten kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan sekä sukupolvien välistä tuloliikkuvuutta.
– Elämme monikriisissä, jossa useat yhtäaikaiset kriisit kytkeytyvät yhteen ja vahvistavat toistensa vaikutuksia. Tämä näkyy myös hyvinvoinnissa, kun viime vuosina kriisit ovat nostaneet elinkustannuksia ja sodan uhka varjostaa tulevaisuutta. Samaan aikaan tilastot osoittavat, että ihmisten sosiaalinen liikkuvuus on heikentynyt, sanoo raportin toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön eriarvoisuuden asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori.
Suomalaiset kokevat onnellisuutta harvemmin
Raportin hätkähdyttävimmät tulokset koskevat suomalaisten koetun hyvinvoinnin romahdusta 2020-luvulla. Se käy ilmi Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelän ja väitöskirjatutkija Markus Laanisen analysoimista vuosien 2016–2022-kyselytutkimusaineistoista.
– Suurin muutos suomalaisten onnellisuudessa on tapahtunut koronapandemian jälkeen. Vuonna 2016 ennen pandemiaa 82 prosenttia kyselyyn vastaajista koki onnellisuutta melko usein tai jatkuvasti, ja luku pysyi varsin korkeana vielä vuonna 2020. Vuosien 2022 ja 2023 vaihteessa osuus oli kuitenkin enää 57 prosenttia. Muutoksen taustalla on useiden kriisien kasautuminen. On selvää, että Ukrainan sodalla ja hintatason nousulla on ollut vaikutusta, Niemelä arvioi.
Kyselyt osoittavat myös, että harvoin onnellisuutta kokeneiden osuudet kasvoivat selvästi. Hyvin harvoin tai ei koskaan onnelliseksi itsensä kokeneiden osuus kasvoi vajaasta kahdeksasta prosentista 12,5 prosenttiin vuosien 2020 ja 2022 välillä. Samansuuntainen trendi näkyy myös kysyttäessä elämääntyytyväisyyttä. Onnellisuuden ja elämääntyytyväisyyden heikentyminen on tapahtunut kaikissa väestöryhmissä. Erityisen huolestuttavana Niemelä ja Laaninen pitävät sitä, että eniten on laskenut nuorten hyvinvointi.
- Nuorten pahoinvointi tulee ottaa vakavasti. Se saattaa johtaa erityyppisten ongelmien kasautumiseen, joiden ratkaiseminen on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa. Ongelmat eivät korjaannu pelkillä tulonsiirroilla, mutta leikkaukset esimerkiksi toimeentuloturvaan vain heikentävät tilannetta, Laaninen arvioi.
Hyvinvoinnin heikentyminen kertoo yhteiskunnallisista systeemisistä ongelmista, joiden ratkaisut ovat laaja-alaisia. Tilannetta vaikeuttaa yhteiskunnan polarisaatio.
– Monikriisin aikana tarvitaan systeemisiä ratkaisuja: universaalia sosiaalipolitiikkaa, osallisuutta edistäviä palveluja, maapallon rajoihin mahtuvaa elämäntapaa ja taloutta. Se tarkoittaa rajallisten resurssien uudelleenjakoa, johon kuuluvat myös tulo- ja varallisuuserojen tasaaminen niin verotuksen kuin sosiaalipolitiikan keinoin, Rajavuori summaa.
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 on sarjan kolmas osa. Siihen on kirjoittanut 15 meritoitunutta eriarvoisuuden tutkijaa. Mia Hakovirta, Mikael Nygård, Mikko Niemelä ja Marja Lindberg käsittelevät artikkelissaan perhepolitiikkaa ja lapsiperheiden toimeentuloa Pohjoismaissa 2000-luvulla. Hanna Wass ja Timo M. Kauppinen käsittelevät sukupuolen ja iän yhteyttä äänestyspäätöksiin. Elina Kilpi-Jakonen, Jenni Alisaari ja Anuleena Kimanen tarkastelevat maahanmuuttajanuorten osallisuutta yhteiskuntaan. Marja Riihelän ja Matti Tuomalan sekä Esa Karosen ja Jani Erolan artikkeleissa tarkastellaan sukupolvien välistä tuloliikkuvuutta tilastojen avulla.
Kirjan on toimittanut Anna Rajavuori. Julkaisuun on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna RajavuoriVTT, asiantuntija | D.Soc.Sci, SpecialistKalevi Sorsa -säätiö | Kalevi Sorsa Foundation
Puh:050 556 2447anna.rajavuori@sorsafoundation.fiMaria Rossimarkkinointipäällikkö
Puh:0400 846 087maria.rossi@intokustannus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Into on kustantamo, joka julkaisee uutta avaavaa ja näkökulmia avartavaa laadukasta kirjallisuutta yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Innon toiminta on rohkeaa, kunnianhimoista ja tavoitteellista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Into Kustannus
Antto Terras debytoi dekkaristina1.10.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Persoonallisesta kirjoitustyylistään tunnettu, true crimen ja huumorin mestari Antto Terras aloittaa uuden Viroon sijoittuvan KILL TALLINN -dekkarisarjan. Sarjassa rikosten uhrit ovat aina suomalaisia ja tapahtumapaikat suomalaisille Viron-kävijöille tuttuja.
Uutuuskirja kertoo Alpo Suhosen kiehtovan elämäntarinan Leijonien päävalmentajaksi, NHL:ään ja Pori Jazzin johtoon30.9.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Risto Pakarisen ALPO on tarina kosmopoliitista, mestarivalmentajasta, kulttuurivaikuttajasta, seikkailijasta ja aikaansa edellä olleesta pelin filosofista Alpo Suhosesta. Uutuuskirja valottaa Suhosen ennakkoluulottomia päätöksiä ja myös suomalaisen jääkiekon kehitystä.
Nina Honkasen uutuusromaanin näytelmäversio saa kantaesityksensä Jyväskylän kaupunginteatterissa19.9.2024 12:37:32 EEST | Tiedote
Nina Honkasen juuri julkaistu Rakkaani, Vladimir -romaani sovitetaan Jyväskylän kaupunginteatteriin. Näytelmäversio saa kantaesityksensä peruskorjatulla Teatteritalon suurella näyttämöllä vuonna 2027. Romaani kertoo suomalaisen Helmin suhteesta Vladimir Putiniin.
Uutuusromaani kertoo suomalaisen Helmin suhteesta Putiniin18.9.2024 07:38:22 EEST | Tiedote
Nina Honkasen Rakkaani, Vladimir on rohkea ja omalakinen romaani rakkaudesta sekä vallanhimosta – ja siitä, mihin kaikkeen ne voivat johtaa.
Vuoden tiedekirjana palkitun Mirkka Rekola -elämäkerran toinen osa on julkaistu16.9.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
Jonimatti Joutsijärven keväällä 2023 ilmestynyt Mirkka Rekola I – Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin sai osakseen poikkeuksellista kiitosta ja yhden maamme tärkeimmistä kirjallisuuspalkinnoista. Elämäkerran toinen osa Mirkka Rekola II – Elämä koko ajan käy ilmi salasta on nyt saatavissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme