Jyväskylän yliopisto kärjessä yliopistojen kuntotestissä
Jyväskylän yliopisto sijoittui ykkössijalle 5.8.2024 julkaistussa yliopistojen kuntotestissä. Testissä arvioitiin yliopistojen viime vuosien kehitystä neljällä julkaisuihin liittyvällä osa-alueella. Mukana kuntotestissä olivat kaikki kolmetoista suomalaista yliopistoa.
Osa-alueissa seurataan muun julkaisumäärien kehitystä ja julkaisujen määrän kehitystä suhteessa tutkimushenkilöstön määrään. Osioita tarkastellaan vuodesta 2019 lähtien.
Kokonaistuloksissa Jyväskylän yliopisto sijoittui ensimmäiseksi, samalla pistemäärällä kuin jaetulle ykkössijalle arvioitu Vaasan yliopisto. Kolmanneksi sijoittui Svenska Handelshögskolan.
" Jyväskylän yliopiston pitkäjänteinen ja määrätietoinen kehittäminen näkyy kuntotestin tuloksissa", rehtori Jari Ojala toteaa.
Parhaiten Jyväskylän yliopisto menestyi julkaisujen määrän kehitystä, julkaisujen määrän per tutkija kehitystä ja julkaisujen hintojen kehitystrendejä mitanneissa osa-alueissa. Kokonaispisteissä sijoille 1–7 päätyneillä yliopistoilla viime vuosien kehitys on ollut parempaa yliopistojen kuntotestauksen keskiarvoon verrattuna.
Yliopistojen kuntotesti on osa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemää vuosittaista Suomen Korkeakoulut -raporttia. Kuntotesti perustuu avoimesti saataviin tilastoihin (Vipunen.fi).
" Yliopistojen kuntotestauksessa tänä vuona tarkasteltiin julkaisutoimintaa. Nyt haluttiin kiinnittää huomiota siihen, miten julkaisutoiminta on kehittynyt kussakin yliopistossa. Lähtökohtana on kunkin yliopiston oma suhteellinen kehittyminen tietyllä ajanjaksolla. Kuntotestillä halutaan vuosittain tuoda uusia näkökulmia yliopiston toiminnan tarkastelemiseksi, sekä kannustaa yliopistoja kehittämään omia mittareita toimintansa tarkastelemiseksi, jotka yliopiston omasta näkökulmasta paremmin näyttävät yliopiston koko kuvaa erityispiirteineen", toteaa projektipäällikkö Esa Kannisto Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.
Raportissa vertailtiin myös suomalaisten yliopistojen menestystä neljässä eri kansainvälisessä yliopistovertailussa. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat pärjänneet parhaiten vertailuissa, muiden yliopistojen menestys on ollut vaihtelevaa. Useassa vertailussa tulokset ovat laskeneet verrattuna edellisvuoden tasoon.
Esimerkiksi tämän vuoden CWUR-vertailussa kaikki suomalaiset yliopistot sijoittuvat mittauksessa 2000 listalle päässeen yliopiston joukossa parhaan 7,4 prosentin joukkoon. Parhaaseen 0,7 prosenttiin sijoittui Helsingin yliopisto.
Linkki raporttiin: https://peda.net/p/Korkeakoulututkimus/kr/kv
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Esa Kannisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, puh. 0400 707 628, esa.kannisto@jyu.fi
TERVETULOA!
Suomen korkeakoulut 2024 -raportin julkistustilaisuus
Esa Kannisto esittelee raporttia ja vastailee yleisön kysymyksiin.
Julkistamistilaisuus on ke 28.8.2024 klo 10-11
Moniviestin-katselulinkki: https://r.jyu.fi/korkeakoulut24
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme