Enemmistö työterveyshuollon palveluista kohdistuu matalasti koulutetuille

Työterveyslaitoksen mediatiedote 16.8.2024

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa tarkasteltiin, miten sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema ja koulutustaso vaikuttavat työterveyspalvelujen käyttöön.   

Erityisesti lääkäreiden, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien kirjaamista palvelutapahtumista suurin osa (62 %) kohdistui alemman koulutusasteen suorittaneille. Tarkasteluvuosina 2021 ja 2022 miehet ja naiset käyttivät lähes yhtä paljon työterveyshuollon palveluja, mutta erot näkyivät esimerkiksi käyntien syissä. 

Myös eri ikäryhmät käyttivät eri tavoin työterveyshuollon moniammatillisia palveluita: lääkäreillä ja sairaanhoitajilla asiakkaat olivat useimmiten 40–49-vuotiaita, terveydenhoitajilla ja fysioterapeuteilla 50–59-vuotiaita ja psykologeilla 30–39-vuotiaita.

Tulokset selviävät Työterveyslaitoksen julkaisemassa selvityksessä työterveyshuollon palveluista, asiakkaista ja ammattilaisista. 

Aineistossa on lähes 12 miljoonaa palvelutapahtumaa, lähes 800 000 asiakasta ja yli 7 000 ammattilaista, ja ne on kerätty kahden palveluntuottajan potilasrekisteristä ajanjaksolta 2019–2022. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen sosiodemografisia tietoja asiakkaista vuosilta 2021 ja 2022. Selvityksen ulkopuolelle jäivät työpaikkaan ja työyhteisöön kohdistuvat toimenpiteet.

Psykologien asiakkaissa eroja muiden ammattilaisten asiakkaisiin 

Työterveyshuollon psykologien asiakasryhmä erottuu muiden ammattiryhmien asiakkaista. Psykologien palvelutapahtumia oli selvästi enemmän naisilla (66 %) kuin miehillä (34 %), ja niistä yli puolet kohdistui korkeasti koulutetuille. Lisäksi asiakkaat olivat keskimäärin nuorempia kuin muilla ammattiryhmillä. 

Psykologien osuus kaikista työterveyshuollon palvelutapahtumista oli kolme prosenttia, ja osuus pysyi samana tarkasteluvuosina. Käynneistä suurin osa (77 %) oli neuvonta- ja ohjauskäyntejä. 

– Näyttää siltä, että psykologien palveluja käytetään etupäässä ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten tukemaan työkykyä ja hyvinvointia esimerkiksi erilaisissa kuormitus- tai ristiriitatilanteissa, sanoo johtava asiantuntija Sari Nissinen Työterveyslaitoksesta.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja hengityselinten sairaudet ovat kaksi yleisintä käyntisyytä

Yleisimmät käyntisyyt työterveyshuollossa vuosina 2019–2022 olivat tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet sekä hengityselinten sairaudet. 

– Koronapandemia ja uudet diagnoosikoodit vaikuttivat todennäköisesti siihen, että hengityselinsairaudet nousivat kärkeen ohi tules-sairauksien vuonna 2022, Sari Nissinen taustoittaa.

Seuraavaksi yleisimpiä käyntisyitä olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, silmän ja korvan sairaudet sekä vammat ja myrkytykset. 

Hengityselinten sairauksia lukuun ottamatta käyntisyiden diagnooseissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi mielenterveydenhäiriöiden suhteellinen osuus pysyi vakiona.

Etäpalvelujen trendi näyttää nousevan

Selvityksessä tarkasteltiin myös etä- ja lähipalvelujen yleisyyttä vuosina 2019–2022. Etäpalveluilla tarkoitetaan erilaisia digi-, puhelin-, sähköposti-, video- ja chat-palveluja. 

Tulosten mukaan etäpalveluiden osuus kasvoi tarkastelujaksolla. Vuonna 2022 etäpalveluita ja lähipalveluita toteutettiin jo yhtä paljon. Viikonloppujen osalta etäpalveluissa hyppäys oli suurempi kuin arkipäivinä, mutta palvelutapahtumien määrä viikonloppuisin on pieni. 

– Tarkastelimme erityisesti etäpalveluja uudella tavalla trendeinä ja kehityskulkuina, mikä tarjoaa uuden näkökulman terveydenhuollon tutkimukselle ja palvelujen kehittämiselle, Sari Nissinen sanoo. 

Tutustu 

• Raportti Julkarissa (suomeksi): Selvitys työterveyshuollon palveluista, asiakkaista ja ammattilaisista vuosina 2019-2022 (julkari.fi)
• Lisätietoa hankkeesta (suomeksi ja englanniksi): Työterveyden tilannekuvaan tarvittavan tiedon luotettavuus, laatu ja uudet mahdollisuudet – Työterveys-tilannekuva | Työterveyslaitos (ttl.fi)
  
  

Lisätiedot

• Sari Nissinen, johtava asiantuntija, 043 825 2435, sari.nissinen@ttl.fi