Enemmistö työterveyshuollon palveluista kohdistuu matalasti koulutetuille
Työterveyspalveluiden käyttö vaihtelee asiakkaiden sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman ja koulutustason mukaan, kertoo Työterveyslaitoksen tuore selvitys. Psykologien asiakasryhmä eroaa muiden työterveyshuollon ammattilaisten asiakasryhmistä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin etä- ja lähipalvelujen kehitystä sekä yleisimpiä käyntisyitä työterveyspalveluissa.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 16.8.2024
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa tarkasteltiin, miten sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema ja koulutustaso vaikuttavat työterveyspalvelujen käyttöön.
Erityisesti lääkäreiden, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien kirjaamista palvelutapahtumista suurin osa (62 %) kohdistui alemman koulutusasteen suorittaneille. Tarkasteluvuosina 2021 ja 2022 miehet ja naiset käyttivät lähes yhtä paljon työterveyshuollon palveluja, mutta erot näkyivät esimerkiksi käyntien syissä.
Myös eri ikäryhmät käyttivät eri tavoin työterveyshuollon moniammatillisia palveluita: lääkäreillä ja sairaanhoitajilla asiakkaat olivat useimmiten 40–49-vuotiaita, terveydenhoitajilla ja fysioterapeuteilla 50–59-vuotiaita ja psykologeilla 30–39-vuotiaita.
Tulokset selviävät Työterveyslaitoksen julkaisemassa selvityksessä työterveyshuollon palveluista, asiakkaista ja ammattilaisista.
Aineistossa on lähes 12 miljoonaa palvelutapahtumaa, lähes 800 000 asiakasta ja yli 7 000 ammattilaista, ja ne on kerätty kahden palveluntuottajan potilasrekisteristä ajanjaksolta 2019–2022. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen sosiodemografisia tietoja asiakkaista vuosilta 2021 ja 2022. Selvityksen ulkopuolelle jäivät työpaikkaan ja työyhteisöön kohdistuvat toimenpiteet.
Psykologien asiakkaissa eroja muiden ammattilaisten asiakkaisiin
Työterveyshuollon psykologien asiakasryhmä erottuu muiden ammattiryhmien asiakkaista. Psykologien palvelutapahtumia oli selvästi enemmän naisilla (66 %) kuin miehillä (34 %), ja niistä yli puolet kohdistui korkeasti koulutetuille. Lisäksi asiakkaat olivat keskimäärin nuorempia kuin muilla ammattiryhmillä.
Psykologien osuus kaikista työterveyshuollon palvelutapahtumista oli kolme prosenttia, ja osuus pysyi samana tarkasteluvuosina. Käynneistä suurin osa (77 %) oli neuvonta- ja ohjauskäyntejä.
– Näyttää siltä, että psykologien palveluja käytetään etupäässä ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten tukemaan työkykyä ja hyvinvointia esimerkiksi erilaisissa kuormitus- tai ristiriitatilanteissa, sanoo johtava asiantuntija Sari Nissinen Työterveyslaitoksesta.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja hengityselinten sairaudet ovat kaksi yleisintä käyntisyytä
Yleisimmät käyntisyyt työterveyshuollossa vuosina 2019–2022 olivat tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet sekä hengityselinten sairaudet.
– Koronapandemia ja uudet diagnoosikoodit vaikuttivat todennäköisesti siihen, että hengityselinsairaudet nousivat kärkeen ohi tules-sairauksien vuonna 2022, Sari Nissinen taustoittaa.
Seuraavaksi yleisimpiä käyntisyitä olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, silmän ja korvan sairaudet sekä vammat ja myrkytykset.
Hengityselinten sairauksia lukuun ottamatta käyntisyiden diagnooseissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi mielenterveydenhäiriöiden suhteellinen osuus pysyi vakiona.
Etäpalvelujen trendi näyttää nousevan
Selvityksessä tarkasteltiin myös etä- ja lähipalvelujen yleisyyttä vuosina 2019–2022. Etäpalveluilla tarkoitetaan erilaisia digi-, puhelin-, sähköposti-, video- ja chat-palveluja.
Tulosten mukaan etäpalveluiden osuus kasvoi tarkastelujaksolla. Vuonna 2022 etäpalveluita ja lähipalveluita toteutettiin jo yhtä paljon. Viikonloppujen osalta etäpalveluissa hyppäys oli suurempi kuin arkipäivinä, mutta palvelutapahtumien määrä viikonloppuisin on pieni.
– Tarkastelimme erityisesti etäpalveluja uudella tavalla trendeinä ja kehityskulkuina, mikä tarjoaa uuden näkökulman terveydenhuollon tutkimukselle ja palvelujen kehittämiselle, Sari Nissinen sanoo.
Tutustu
- Raportti Julkarissa (suomeksi): Selvitys työterveyshuollon palveluista, asiakkaista ja ammattilaisista vuosina 2019-2022 (julkari.fi)
- Lisätietoa hankkeesta (suomeksi ja englanniksi): Työterveyden tilannekuvaan tarvittavan tiedon luotettavuus, laatu ja uudet mahdollisuudet – Työterveys-tilannekuva | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Sari Nissinen, johtava asiantuntija, 043 825 2435, sari.nissinen@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme