Enemmistö työterveyshuollon palveluista kohdistuu matalasti koulutetuille
Työterveyspalveluiden käyttö vaihtelee asiakkaiden sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman ja koulutustason mukaan, kertoo Työterveyslaitoksen tuore selvitys. Psykologien asiakasryhmä eroaa muiden työterveyshuollon ammattilaisten asiakasryhmistä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin etä- ja lähipalvelujen kehitystä sekä yleisimpiä käyntisyitä työterveyspalveluissa.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 16.8.2024
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa tarkasteltiin, miten sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema ja koulutustaso vaikuttavat työterveyspalvelujen käyttöön.
Erityisesti lääkäreiden, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien kirjaamista palvelutapahtumista suurin osa (62 %) kohdistui alemman koulutusasteen suorittaneille. Tarkasteluvuosina 2021 ja 2022 miehet ja naiset käyttivät lähes yhtä paljon työterveyshuollon palveluja, mutta erot näkyivät esimerkiksi käyntien syissä.
Myös eri ikäryhmät käyttivät eri tavoin työterveyshuollon moniammatillisia palveluita: lääkäreillä ja sairaanhoitajilla asiakkaat olivat useimmiten 40–49-vuotiaita, terveydenhoitajilla ja fysioterapeuteilla 50–59-vuotiaita ja psykologeilla 30–39-vuotiaita.
Tulokset selviävät Työterveyslaitoksen julkaisemassa selvityksessä työterveyshuollon palveluista, asiakkaista ja ammattilaisista.
Aineistossa on lähes 12 miljoonaa palvelutapahtumaa, lähes 800 000 asiakasta ja yli 7 000 ammattilaista, ja ne on kerätty kahden palveluntuottajan potilasrekisteristä ajanjaksolta 2019–2022. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen sosiodemografisia tietoja asiakkaista vuosilta 2021 ja 2022. Selvityksen ulkopuolelle jäivät työpaikkaan ja työyhteisöön kohdistuvat toimenpiteet.
Psykologien asiakkaissa eroja muiden ammattilaisten asiakkaisiin
Työterveyshuollon psykologien asiakasryhmä erottuu muiden ammattiryhmien asiakkaista. Psykologien palvelutapahtumia oli selvästi enemmän naisilla (66 %) kuin miehillä (34 %), ja niistä yli puolet kohdistui korkeasti koulutetuille. Lisäksi asiakkaat olivat keskimäärin nuorempia kuin muilla ammattiryhmillä.
Psykologien osuus kaikista työterveyshuollon palvelutapahtumista oli kolme prosenttia, ja osuus pysyi samana tarkasteluvuosina. Käynneistä suurin osa (77 %) oli neuvonta- ja ohjauskäyntejä.
– Näyttää siltä, että psykologien palveluja käytetään etupäässä ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten tukemaan työkykyä ja hyvinvointia esimerkiksi erilaisissa kuormitus- tai ristiriitatilanteissa, sanoo johtava asiantuntija Sari Nissinen Työterveyslaitoksesta.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja hengityselinten sairaudet ovat kaksi yleisintä käyntisyytä
Yleisimmät käyntisyyt työterveyshuollossa vuosina 2019–2022 olivat tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet sekä hengityselinten sairaudet.
– Koronapandemia ja uudet diagnoosikoodit vaikuttivat todennäköisesti siihen, että hengityselinsairaudet nousivat kärkeen ohi tules-sairauksien vuonna 2022, Sari Nissinen taustoittaa.
Seuraavaksi yleisimpiä käyntisyitä olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, silmän ja korvan sairaudet sekä vammat ja myrkytykset.
Hengityselinten sairauksia lukuun ottamatta käyntisyiden diagnooseissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi mielenterveydenhäiriöiden suhteellinen osuus pysyi vakiona.
Etäpalvelujen trendi näyttää nousevan
Selvityksessä tarkasteltiin myös etä- ja lähipalvelujen yleisyyttä vuosina 2019–2022. Etäpalveluilla tarkoitetaan erilaisia digi-, puhelin-, sähköposti-, video- ja chat-palveluja.
Tulosten mukaan etäpalveluiden osuus kasvoi tarkastelujaksolla. Vuonna 2022 etäpalveluita ja lähipalveluita toteutettiin jo yhtä paljon. Viikonloppujen osalta etäpalveluissa hyppäys oli suurempi kuin arkipäivinä, mutta palvelutapahtumien määrä viikonloppuisin on pieni.
– Tarkastelimme erityisesti etäpalveluja uudella tavalla trendeinä ja kehityskulkuina, mikä tarjoaa uuden näkökulman terveydenhuollon tutkimukselle ja palvelujen kehittämiselle, Sari Nissinen sanoo.
Tutustu
- Raportti Julkarissa (suomeksi): Selvitys työterveyshuollon palveluista, asiakkaista ja ammattilaisista vuosina 2019-2022 (julkari.fi)
- Lisätietoa hankkeesta (suomeksi ja englanniksi): Työterveyden tilannekuvaan tarvittavan tiedon luotettavuus, laatu ja uudet mahdollisuudet – Työterveys-tilannekuva | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Sari Nissinen, johtava asiantuntija, 043 825 2435, sari.nissinen@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Den känslomässiga belastningen fördelas inte jämnt i arbetslivet16.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finländska arbetslivets yrkesstruktur är könsfördelad och det syns också i arbetets känslomässiga belastning. Interaktion med människor och relaterad känslomässig belastning är vanligt särskilt i kvinnodominerade yrken. Nytt material som är öppet för alla i tjänsten Arbetslivskunskap beskriver mängden social interaktion och den relaterade känslomässiga belastningen i olika yrkesgrupper.
Tunnekuorma ei jakaudu työelämässä tasaisesti16.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen työelämän ammattirakenne on jakautunut sukupuolen mukaan ja se näkyy myös työn tunnekuormassa. Vuorovaikutus ihmisten kanssa ja siihen liittyvä tunnekuormitus ovat yleisiä erityisesti naisenemmistöisissä ammateissa. Työelämätieto-palvelun uusi kaikille avoin aineisto kuvaa sosiaaliseen vuorovaikutuksen määrää ja siihen liittyvää tunnekuormitusta eri ammattiryhmissä.iivistelmä ydinsisällöistä.
Emotional strain is not distributed evenly in work life16.10.2025 06:00:00 EEST | Press release
The occupational structure of Finnish work life is divided by gender and this is also reflected in work-related emotional strain. Interaction with people and the emotional strain associated with it are common, especially in female-dominated occupations. A new dataset in the Work Life Knowledge Service that is open to all describes the amount of social interaction and the related emotional strain in different occupational groups.
Työterveyslaitokselle neljä merkittävää tutkimushanketta työelämän muutoksen ja johtamisen teemoista3.10.2025 09:00:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uudet tutkimushankkeet pureutuvat työelämän ajankohtaisiin haasteisiin: miten vastata hoivatyön kriisiin, vahvistaa hybridityön yhteisöllisyyttä, puuttua työpaikkojen hankaliin tilanteisiin ja johtaa tekoälymuutosta kestävästi. Hankkeita rahoittavat Business Finland, Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja Suomen Akatemia.
Avsikterna att säga upp sig har minskat och det finns positiva tecken i utvecklingen av arbetshälsan1.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det har skett fler positiva än negativa förändringar i finländarnas arbetshälsa och arbetsattityder under de senaste två åren. Avsikterna att säga upp sig har minskat, liksom den allmänna ensamheten. Arbetsengagemanget har stärkts. Utbrändhetssymtomen har förblivit på samma nivå under hela 2020-talet, berättar den senaste Hur mår Finland?-undersökningen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme