Metsäkato aiheuttaa Afrikan vuoristosademetsissä enemmän lämpenemistä kuin ilmastonmuutos

Metsäkadon aiheuttamat muutokset uhkaavat Afrikan vuoristosademetsien biologista monimuotoisuutta ja laajojen alueiden vedensaantia. Kansainvälisen tutkijaryhmän Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että kahden viime vuosikymmenen aikana 18 prosenttia Afrikan vuoristosademetsistä on menetetty metsäkadon vuoksi. Tämä on johtanut lämpenemiseen ja nostanut pilvipeitteen korkeutta vuorilla.

Myös ilmastonmuutos aiheuttaa vastaavia muutoksia, mutta tutkijoiden mukaan metsäkadon aiheuttama vaikutus lämpötilaan ja pilvipeitteeseen on ollut kaksi kertaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia voimakkaampaa. Tutkimuksen mukaan 20 vuodessa vuoristosademetsien keskilämpötila on noussut 1,4 celsiusastetta samalla kun pilvet ovat nousseet ylemmäksi 230 metrillä.

Puita verhoavat pilvet pitävät huolta vedensaannista

Afrikan vuoristosademetsät ovat usein pilvisiä, kosteita ja ilmastoltaan viileitä. Lämpötilat ovat yleensä sitä viileämpiä mitä korkeammalla ollaan. Vuoristosademetsät ovat myös biologisesti erittäin monimuotoisia. Metsät toimivat tärkeänä vesivarantona, sillä ne sitovat matalalla sijaitsevan pilvipeitteen kosteutta ja takaavat makean veden saannin miljoonille Afrikan alankojen ihmisille.

– Etenkin vuorten huipuilla sijaitsevat metsät ovat tärkeitä kosteuden sitojia. Kenian Taitavuorten metsäisillä vuorenhuipuilla tehdyissä tutkimuksissa saatiin vettä vuodessa 20 prosenttia enemmän kuin puuttomilla alueilla ihan vieressä. Kun pilvet hunnuttavat puita, pilvien kosteus tiivistyy lehtien, oksien ja päällyskasvien pintaan vedeksi ja putoaa maahan. Kun pilvipeite nousee ylemmäs, se ei enää kosketa puita. Näin vedensaanti vähenee, sanoo geoinformatiikan professori ja Keniassa sijaitsevan Taitan tutkimusaseman johtaja Petri Pellikka Helsingin yliopistosta.

Yli 70 prosentin metsäkato kumoaa korkeuden vaikutuksia

Tutkijat havaitsivat, että korkeimmalla sijaitsevilla alueilla metsäkadon aiheuttama lämpeneminen ja muutokset pilvisyydessä eivät olleet yhtä voimakkaita kuin matalammalla sijaitsevilla alueilla. Jos puustosta oli kuitenkin kadonnut yli 70 prosenttia neliökilometriä kohti, korkeuden viilentävä vaikutus kumoutui. Näin myös korkeimmalla sijaitsevat vuoristosademetsät alkoivat lämmetä voimakkaasti.

– Vuoristoalueiden metsäkatoon pitää puuttua välittömästi. Metsää raivataan esimerkiksi viljelysmaaksi ja puutavaraksi, ja avoin maasto ei enää sido vettä yhtä hyvin kuin metsämaa. Metsien katoaminen on vakava uhka biodiversiteetille ja vedensaannille Afrikassa, sanoo geotieteiden tutkija Temesgen Abera Helsingin yliopistosta ja Marburgin yliopistosta.

Tutkimus perustui satelliittihavaintoihin, data-analyysiin ja lämpötilojen sekä pilvenkorkeuden mittauksiin. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistosta, Marburgin ja Bayreuthin yliopistoista Saksasta, Ilmatieteen laitoksesta, Addis Abeban yliopistosta sekä North-West Universitystä Etelä-Afrikasta. Tutkimus toteutettiin Kenian, Tansanian, Etiopian ja Etelä-Afrikan vuoristoylängöillä osana Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasemalla tehtävää työtä. Helsingin yliopiston osalta tutkimuksesta vastasivat Earth Change Observation Laboratoryn tutkijat.

Julkaisu:

Abera, T.A., Heiskanen, J., Maeda, E.E., P. Pellikka et al. Deforestation amplifies climate change effects on warming and cloud level rise in African montane forests. Nature Communications 15, 6992 (2024). https://doi.org/10.1038/s41467-024-51324-7

Lisätiedot:

Petri Pellikka
Professori, geotieteiden ja maantieteen osasto
Helsingin yliopisto
petri.pellikka@helsinki.fi
0504154701