Joustavaa perusopetusta järjestää noin puolet kunnista

Aluehallintovirastot lähettivät helmikuussa 2024 kyselyn joustavan perusopetuksen tilasta kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Kyselyyn vastasi 85 % kunnista eli kaikkiaan 248 kuntaa. Kyselyllä selvitettiin, missä kunnissa joustavaa perusopetusta järjestetään, millaiset järjestelyt ovat ja miten opetuksen tavoitteet toteutuvat. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä, ehkäistä syrjäytymistä sekä vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa.

Kyselyyn vastanneista kunnista vähän alle puolessa eli 123 kunnassa järjestetään JOPO:a. Suomeksi joustavaa perusopetusta järjesti 108 kuntaa ja ruotsiksi 15 kuntaa. JOPO-oppilaita näissä kunnissa oli yhteensä 1 910. Suurin osa kuntien JOPO-oppilaista oli yhdeksäsluokkalaisia. Kaikista JOPO-oppilaista yli puolet oli tehostetun ja reilu viidesosa erityisen tuen piirissä.

Aluehallintovirastojen selvityksen mukaan JOPO:a toteutetaan pääosin pienryhmäopetuksena sekä työpaikkaoppimisjaksoina. Työpaikkaoppimisjaksot olivat merkittävämmässä roolissa kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kuin maaseutumaisissa kunnissa.

”Kunnat pitävät JOPO:n vaikuttavuutta hyvänä. Merkittävimpinä hyötyinä pidettiin sitä, että JOPO-toiminta vähentää nuorten perusopetuksen keskeyttämistä ja edistää heidän jatko-opintomahdollisuuksiaan”, kertoo opetustoimen ylitarkastaja Toni Saarivirta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

Ainoastaan 2,5 % oppilasta keskeytti JOPO-opintonsa vuonna 2023. Saarivirran mukaan JOPO-opetuksen hyödyt oppilaalle varmistetaan parhaiten monialaisessa yhteistyössä perheiden, työpaikkojen ja opiskeluhuollon kanssa.

Kielteisestä JOPO:n oppilaaksioton päätöksestä puuttuu usein hallintopäätös

Suurimmassa osassa kyselyyn vastanneista kunnista oli yhdenmukaiset kriteerit JOPO-oppilaaksiottoon. Merkittävimmiksi tekijöiksi JOPO-oppilaan valinnassa nousivat riski koulupudokkuudesta sekä oppilaan oma motivaatio. Saarivirran mukaan huomiolle pantavaa on kuitenkin se, että kielteisestä JOPO-päätöksestä tehtiin hallintopäätös ainoastaan noin joka toisessa JOPO:a järjestävässä kunnassa.

”Aluehallintovirastot pyytävät kuntia kiinnittämään huomiota siihen, että oppilaan oikeusturvan kannalta valituskelpoinen hallintopäätös tulee tehdä sekä myönteisestä että kielteisestä oppilaaksiotosta”, sanoo Saarivirta.

Kyselyn perusteella joka kolmannessa kunnassa on JOPO:n ohjausryhmä. Kuntien avoimissa vastauksissa nousi esiin tarve toiminnan kehittämiselle ja yhteisen näkemyksen luomiselle kunnassa. Koska JOPO-opetus vaatii paljon suunnittelua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, aluehallintovirastot suosittelevat, että jokaisessa JOPO:a järjestävässä kunnassa olisi ohjausryhmä tai muu koordinoiva taho, joka tukisi JOPO:n kehittämistyötä.

Saarivirran mukaan pienemmissä kunnissa suunnittelu ja koordinointi olisi mahdollista toteuttaa useamman kunnan yhteistyönä.

Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet muuttavat JOPO-opetuksen luonnetta

Kuntin vastauksissa nousi esille myös nuorten kouluun kiinnittymisen vaikeudet, lisääntynyt oppimisen tuen tarve sekä lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet, jotka ovat muuttaneet JOPO-opetuksen alkuperäistä luonnetta.

”Osa kunnista katsoo, että JOPO-opetus tulisi jatkossakin kohdentaa nimenomaan toiminnallisista ja työelämäpainotteisista menetelmistä hyötyville oppilaille, kun taas osan mielestä JOPO:a pitäisi kehittää enemmän nuorten psykososiaalisia haasteita silmällä pitäen. Kehotamme kuntia kiinnittämään erityistä huomiota hyvinvointialueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön lasten ja nuorten mielenterveyden ja elämänhallinnan haasteiden parissa.”

Saarivirran mukaan tulevaisuudessa tarvitaan monipuolisia tapoja järjestää JOPO-opetusta, jotta se vastaisi paremmin oppilaiden tarpeisiin suoriutua perusopetuksesta. Kuntia kannustetaan jatkossakin järjestämään joustavaa perusopetusta.

JOPO:n rahoitus näyttäytyy monessa kunnassa kuitenkin epävarmana, koska joustavan perusopetuksen lisärahoitus ei ole korvamerkittyä. Kunnat toivoivatkin valtiolta vahvempaa resurssi- ja informaatio-ohjausta JOPO:on liittyen.

Aluehallintovirastot selvittivät myös työelämäpainotteisen perusopetuksen (TEPPO) järjestämistä kunnissa. Selvityksen mukaan TEPPO-järjestelyitä on vain yhdeksässä kyselyyn vastanneessa kunnassa, joista puolet sijaitsee Uudellamaalla. Saamen kielellä ei järjestetä Suomessa JOPO- eikä TEPPO-opetusta.

Joustava perusopetus kirjattiin perusopetuslakiin vuonna 2009 ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2014. TEPPO-opetusta on järjestetty vuodesta 2019 lähtien.

Peruspalvelujen arviointi pähkinänkuoressa

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan sitä, ovatko peruspalvelut saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. Ministeriöt määrittelevät arviointikohteet ja ne vaihtelevat vuosittain. Vuoden 2023 arviointikohteet ovat:

• Opetustoimi: joustava perusopetus ja yhteisöllinen opiskeluhuolto
• Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore: kulttuuripalvelut
• Kirjastotoimi: lukutaitostrategia ja lukemiskulttuurin edistäminen kirjastojen toiminnassa
• Nuorisotoimi: Kunnallisen nuorisotyön saatavuus
• Liikuntatoimi: Kuntien liikuntapalvelujen resurssointi

Arvioinnin tulokset julkaistaan syksyllä 2024.  Lisätietoa avi.fi-verkkosivuilla: Peruspalvelujen arviointi.

Lisätietoja:

Opetustoimen ylitarkastaja, dosentti, FT Toni Saarivirta, 0295 018 816, toni.saarivirta@avi.fi

Muut arviointiryhmän jäsenet:

Frågor på svenska: suunnittelija, VTT Heidi Henriksson, 0295 018 021, heidi.henriksson@avi.fi

Opetustoimen ylitarkastaja, KM Sammy Järnström, 0295 018 116, sammy.jarnstrom@avi.fi 

Kehittämispäällikkö, FM Sirpa Kova, 0295 017 557, sirpa.kova@avi.fi