Menestyminen äidinkielen ja matematiikan ylioppilaskokeissa ennustaa onnistumista kasvatusalan opiskelijavalinnassa ja opinnoissa
Äidinkieli ja matematiikka ovat tärkeitä yliopistojen opiskelijavalinnan kannalta, koska ne ennustavat opinnoissa menestymistä. Kasvatusalalle sisäänpääsyä ja opinnoissa menestymistä ennustavat parhaiten korkeat arvosanat matematiikassa, äidinkielessä, psykologiassa ja terveystiedossa. Vuonna 2020 kasvatusalan opiskelijavalinnassa oli enemmän matematiikan kirjoittaneita kuin aikaisempina vuosina, selviää väitöstutkimuksesta.
Lukioikäisen koulutusvalintoihin vaikuttavat useat yksilölliset tekijät. Myös yhteiskunnan rakenteet voivat ohjata nuorten valintoja. Kasvatustieteen maisteri Jenni Korpi tutki Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ylioppilaskokeiden yhteyttä sisäänpääsyyn ja opinnoissa menestymiseen kasvatusalalla. Tulokset osoittavat, että kasvatusalan hakijat ja opiskelijat olivat suorittaneet useimmiten äidinkielen, pitkän englannin, lyhyen matematiikan, psykologian ja terveystiedon ylioppilaskokeet huolimatta opiskelijavalintauudistuksesta.
Ennen vuoden 2020 pääsykoeuudistusta ensisijainen valintakriteeri kasvatusalalla oli valintakoe, kun taas uudistuksen jälkeen ensisijainen valintakriteeri oli todistusvalinta eli ylioppilaskoetulokset. Keväällä 2020 kasvatusalan hakija sai todistusvalinnassa pisteitä äidinkielen, pitkän tai lyhyen matematiikan, yhden kielen ja yhden reaaliaineen ylioppilaskokeesta. Hyväksytyt hakijat menestyivät odotetusti keskimäärin paremmin ylioppilaskokeissa kuin hylätyt hakijat.
Kasvatusalan opiskelijavalinnassa näyttävät painottuvan opiskelijoiden kiinnostukseen pohjautuvat ylioppilaskokeiden ainevalinnat. Ylioppilaskoe psykologiassa tai terveystiedossa voidaan tulkita kertovan yksilön kiinnostuksesta sellaisia aiheita kohtaan, joita on mahdollista opiskella muun muassa kasvatusalalla. Valintakriteerit ennen ja jälkeen uudistuksen eivät painottaneet näitä oppiaineita.
Tutkimuksissa hyödynnettiin yliopistoista ja Ylioppilastutkintolautakunnalta saatuja rekisteriaineistoja. Aineistot kattoivat vuosina 2013–2015 ja 2020 hyväksytyt kasvatusalan hakijat valtakunnallisesti kahdeksaan yliopistoon. Lisäksi aineisto koostui vuosina 2015, 2016, 2019 ja 2020 kasvatusalan hyväksytyistä ja hylätyistä hakijoista sekä vuosina 2007–2017 kandidaatin tutkintoa Oulun yliopistoon suorittaneista opiskelijoista. Ylioppilaskokeissa menestymisen yhteyttä sisäänpääsyyn ja akateemiseen suoriutumiseen tutkittiin tilastollisilla analyysimenetelmillä ja tarkasteltiin ennen ja jälkeen opiskelijavalintauudistusta sovellettujen valintaperusteiden valossa.
Kasvatustieteen maisteri Jenni Korpi väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 30.8.2024. Kasvatuspsykologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Lukiotausta siirtymissä yliopistoon – tutkimus kasvatusalan hakijoista ja opiskelijoista vuosina 2007–2020 ylioppilastutkinnon pohjalta (Prior Knowledge in Transitions to University – Matriculation Examination Results among Educational Sciences Applicants and Students in 2007–2020). Vastaväittäjänä toimii professori Vincent Donche Antwerpenin yliopistosta ja kustoksena professori Hanni Muukkonen. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L2 klo 12 ja sitä voi seurata etäyhteydellä https://oulu.zoom.us/j/66335764490.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
KM Jenni Korpi, p. 050 4610034, jenni.korpi@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Perhetaustalla vahva yhteys yritysjohtajien talousrikoksiin7.1.2026 07:48:00 EET | Tiedote
Yrityksen ylimmän johdon taipumus talousrikoksiin on vahvasti yhteydessä vanhempien, puolison sekä nuoruusajan kasvuympäristön talousrikostaustaan, osoittaa Oulun yliopistossa tehty laajoihin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus.
Pallaksen Matorovansuon soiden ennallistamisalue UNESCO-verkostoon – Vesitutkimus ja luontopohjaiset ilmastoratkaisut nousevat kansainväliseksi ennallistamisen malliksi7.1.2026 06:34:00 EET | Tiedote
Unesco on nimennyt Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntumassa olevan Matorovansuon tutkimusalueen kansainväliseen Ecohydrology Demonstration Site -verkostoon. Valinta nostaa suomalaisen vesi-, suo- ja ilmastotutkimuksen johtavaksi esimerkiksi ratkaisukeskeisestä tutkimuksesta, jolla etsitään keinoja ympäristön ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Syksyn englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin haetaan 21.1. mennessä5.1.2026 05:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistolla on yli 25 kansainvälistä englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa kevään 2026 ensimmäisessä yhteishaussa, joka alkaa 7.1. Näistä neljä valmistaa kandidaatin ja maisterin tutkintoon ja loput ovat kaksivuotisia maisteriohjelmia. Aloituspaikkoja on kaikkiaan 825.
Uudessa Lihavuustutkijat-podcastissa keskustellaan paljon muustakin kuin painosta4.1.2026 06:45:00 EET | Tiedote
Lihavuus, sen hoitomuodot ja aiheeseen liittyvä keskustelukulttuuri ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä julkisuudessa. Vaikka kiinnostus on suurta, keskustelu voi helposti painottua kielteisiin näkökulmiin ja väärinkäsityksiin. Tätä haluavat muuttaa tutkijatohtorit Juulia Lautaoja-Kivipelto (Oulun yliopisto) ja Johanna Matilainen (Helsingin yliopisto), jotka lanseeraavat uuden Lihavuustutkijat-podcastin.
Tutkijat: Suomen vesihuolto putkirempan edessä – putkien pettäessä esiin nousevat korjausvelka, turvallisuus ja kuntatalous29.12.2025 06:35:00 EET | Tiedote
Päivitetty vesihuoltolaki astuu voimaan 1.1.2026, ja Oulun yliopiston asiantuntijat ovat haastateltavissa. Suomalainen hanavesi on yhä huippua, mutta vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Heikot kohdat astuvat valokeilaan, kun 1960–1970‑luvuilla rakennetut, yli 50 vuotta vanhat putkistot ja laitokset kaipaavat remonttia. Vesi- ja jätevesimaksuihin kohdistuu lähivuosina nousupaineita korjausvelan, ilmastonmuutoksen ja huoltovarmuuden turvaamisen takia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme