Miika Lipiäinen elämystalouden työelämäprofessoriksi Tampereen yliopistoon – tavoitteena kestävä elämystalous

Yrittäjä Miika Lipiäinen näkee ongelmia tavassa, jolla sosiaalinen media muokkaa elämyksellisyyttä. Yhteisöllisyys on vaarassa kadota nopeatempoisuudessa, vaikka yhdessä kokeminen on aikojen hämärästä luonnehtinut elämyksiä.

– Mielestäni on menty kohti elämysten krääsäkulutusta. Sosiaalinen media appeineen tarjoaa manipuloituja dopamiinipiikkejä loputtomassa virrassa. Tällainen jatkuvasyöttöisyys ei ole hyväksi elämystaloudelle, Lipiäinen sanoo.

Lipiäinen selättää elämysten kertakäyttöisyyttä lisäämällä yhteisöllisyyttä, kehollisuutta ja kokemuksellisuutta uudella tavalla. Tampereen yliopiston työelämäprofessorina hän aikoo edistää kestävää elämystaloutta. Tavoitteena on palauttaa elämysten kokemisen tasapainoa – Lipiäisen sanoin ”ruokaympyrää” – keskittymätöntä ylikulutusta suitsien ja yhteisöllisyyttä tuoden.

– Tarvitsemme kansallista dialogia elämysten merkityksestä ihmisille, tutkimusta ja kestävää liiketoimintaa. Silloin ihmiset saavat mahdollisuuksia osallistua elämyksiin myös talouden heilahteluissa. Elämässä voi, ja pitääkin, olla ei-kaupallisia arjen elämyksiä, mutta elämyksissä on myös merkittävää liiketaloudellista potentiaalia.

Lipiäinen haluaa tuoda elämystalouden toimijoita yhteen ja tutkia, miten elämykset voisivat olla niin liiketoiminnallisesti kuin elinympäristön kannalta kestäviä.

Elämystaloudella tarkoitetaan joukkoa toimialoja, joissa on keskeistä luoda merkityksellisiä kuluttaja- ja asiakaskokemuksia. Siihen kuuluvat esimerkiksi tapahtumaliiketoiminta, kulttuurialat, viihde- ja peliteollisuus, urheilu sekä matkailu- ja ravintola-ala.

Elämystalouden teemoja sovelletaan myös tuotelähtöisiin toimialoihin kehittämällä asiakaspolkua elämykselliseen suuntaan. Sitä Lipiäinenkin on yritysurallaan edistänyt Kyrö Distilleryn perustajajäsenenä. Pientislaamo Kyrö valmistaa suomalaista giniä ja ruisviskiä Isossakyrössä.

Kauppatietieden maisteri Miika Lipiäinen tekee strategian ja organisaatioiden alan väitöskirjaa Jyväskylän yliopistossa.

Kaupunki elämystalouden näyttämönä

Kaupunkien tarve elävöittää keskustojaan ohjaa kehittämään elämyksiä. Tampereen kaupunki on toiminut viime vuosina edelläkävijänä tapahtumateollisuuteen ja elämystalouteen panostamisessa ja alan kehittämisessä.

– Elämys voi olla hyvinkin intiimi ja yksityinen, mutta silti ihmiset kokoontuvat yhteen kokemaan sellaista, mihin emme yksin pysty. Kaupungit ovat siinä mielessä täydellisiä elämysympäristöjä. Tampereella on tehty hyvää työtä ja se toimii mainiona testilaboratoriona elämystalouden ohjelmalle, Lipiäinen toteaa.

– Kun ajattelen Tamperetta tällaisena ’living labina’, kaupunkiyhteistyön kautta on mahdollista rakentaa elämyksellistä liiketoimintaa ja testata sitä tutkimuksessa. Ihmisten liikkuessa joukoin kaupungin ytimessä meillä on täydellinen paikka kehittää elämystaloutta. On ylitettävä liiketoimintarajat ja yhdistettävä toimijat mukaan elämystalouden arvoketjuun. Mitä kaikkea elämystoimintaa siihen liittyykin, kun ihmiset lähtevät esimerkiksi matsiin tai keikalle Areenalle.

***

Elämystalous sijoittuu Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa kauppatieteiden yksikköön. Professuuri on hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luonteeltaan työelämäprofessuuri.

Hankekokonaisuutta rahoittavat ensivaiheessa Tampereen kaupungin lisäksi Noho Partners, Tampereen kauppakamari, SM-liiga, Jääkiekkosäätiö, Tampereen liikesivistyssäätiö ja Tampereen Messut. Hankkeen kumppaniverkostoa täydennetään vielä vuosien 2024–2025 aikana.

Työelämä- ja industry professorien nimittämisen tavoitteena on vahvistaa yliopiston vuorovaikutusta yhteiskunnan eri toimijoiden välillä, Suomessa ja kansainvälisesti. Työelämäprofessorin tehtävässä edellytetään elinkeinoelämän, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin tehtävissä saavutettuja poikkeuksellisia ansioita perinteisten akateemisten meriittien sijaan. Siten työelämäprofessori ei vastaa yliopistolain mukaista professorin tehtävää.